Kunnanvaltuutettujen sosioekomista asiaa tarkastellaan Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2009. Kirjoittaja on Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö Tilastokeskuksesta.
Tässä joitain tietoja tutkimuksestaan ja suomalaisten äänestyskäyttäytymisestä kunnallisvaaleissa.
Kunnanvaltuutetut ovat enimmäkseen miehiä, ja valtuutettujen tulot ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Ylemmät toimihenkilöt on suurin "valtuustoryhmä".
Äänioikeutettuja oli vuoden 2008 kuntavaaleissa 4,2 miljoonaa, ehdokkaita 38 500 ja valittujakin 10 400. Eduskuntavaaleissa suurin osa valituista on ennestään kansanedustajia, ja kansanedustajina he kuuluvat ylempiin toimihenkilöihin. Sosioekonomisella asemalla heitä ei voi erotella kuten kunnanvaltuutettuja. Saadaanko tilastoista näyttöä puolueiden profiloitumisesta?
Maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan
vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
------------- 1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä.
Kunnanvaltuustoihin ehdolla olleet ja niihin valitut ovat sosioekonomiselta taustaltaan hyvin erilaista joukkoa kuin äänestäjäkunta.
Kun yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä on äänioikeutetuista yhteensä vain kuusi prosenttia, niin ehdokkaista heitä oli 13 prosenttia ja valituista yli 20 prosenttia.
Yrittäjien osuus valtuustoissa on siis moninkertainen heidän väestöosuuteensa nähden, maatalousyrittäjillä jopa seitsenkertainen.
Samalla tavalla väestöosuuteensa nähden yliedustettuja ovat ylemmät toimihenkilöt, joita on jopa joka neljäs valtuutetuista, mutta ainoastaan joka kymmenes äänestäjäkunnasta.
Aliedustettuina valtuustoissa ovat puolestaan työntekijät ja opiskelijat sekä erityisesti eläkeläiset, joita on äänestäjistä jopa 25 prosenttia, mutta valtuutetuista ainoastaan 10 prosenttia.
Suurin piirtein väestöosuutensa kokoiseen valtuusto-osuuteen ovat päässeet ainoastaan alemmat toimihenkilöt, joita on noin 20 prosenttia sekä äänestäjistä että valtuutetuista.
Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
Kunnanvaltuustoihin valitut ovat siis sosioekonomisesti äänestäjäkuntaa paremmassa asemassa, mikä näkyy myös valtuutettujen tulotasossa. Valtuustoihin valitaan pääosin sellaisia kansalaisia, joiden koulutus- ja tulotaso ovat korkeita.
Viime kunnallisvaaleissa valittujen keskimääräiset verotettavat tulot olivat 39 000 euroa.
Paras tulotaso on valtuustojen suurimmalla "ryhmällä" eli ylemmillä toimihenkilöillä, joita on 2 800.
Kuntavaaliehdokkaiden verotettavat vuositulot ovat keskimäärin 20 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutettujen.
Vaaleissa läpi päässeiden tulotaso on vielä ehdokkaitakin parempi: heidän tulonsa ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin keskivertoäänestäjän.
Valtuustoihin valittiin 6 600 miestä ja 3 800 naista eli kaksi kolmesta valtuutetusta on miehiä. Sekä naisten että miesten keskuudessa äänestäjäkunta ja valitut eroavat selvästi toisistaan: ryhmät alemmista toimihenkilöistä yrittäjiin ovat yliedustettuja, kun taas työntekijät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat aliedustettuja.
Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa valittiin 10 400 valtuutettua.
Valtuutetuista noin 34 prosenttia kuuluu keskustaan, vajaa 20 prosenttia SDP:hen ja 20 prosenttia myös kokoomukseen.
Loput 2 800 valtuutettua jakautuvat Vasemmistoliiton, RKP:n, perussuomalaisten, vihreiden ja kristillisten kesken.
SDP on onnistunut saamaan puolelleen erityisesti työntekijöitä, joista reilu kolmasosa on sosialidemokraatteja. Myös eläkeläisten ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa SDP on suosittu: siihen kuuluu näiden ryhmien valtuutetuista noin joka neljäs.
Vasemmistoliitto on onnistunut parhaiten työntekijöiden houkuttelussa, sillä työntekijävaltuutetuista vajaa viidennes kuuluu Vasemmistoliittoon.
Työntekijäpuolueiksi profiloituvat edelleen Vasemmistoliitto ja SDP, mutta työntekijät ovat merkittävä ryhmä myös perussuomalaisissa. Opiskelijoiden osuus valtuutetuista on suurin vihreissä, ja eläkeläisten Vasemmistoliitossa ja perussuomalaisissa.
Tulotaso on paras kokoomuksen valtuutetuilla, joiden vuositulot ovat keskimäärin yli 50 000 euroa, yli kaksi kertaa niin suuret kuin äänioikeutetuilla keskimäärin.
Myös RKP:n valtuutetuilla on suuret tulot, keskimäärin 45 000 euroa vuodessa.
Pienimmät tulot ovat perussuomalaisten valtuutetuilla, joiden keskitulot ovat noin puolet kokoomusvaltuutettujen tuloista ja vain noin 2 500 euroa suuremmat kuin äänioikeutetuilla.
Tässä joitain tietoja tutkimuksestaan ja suomalaisten äänestyskäyttäytymisestä kunnallisvaaleissa.
Kunnanvaltuutetut ovat enimmäkseen miehiä, ja valtuutettujen tulot ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Ylemmät toimihenkilöt on suurin "valtuustoryhmä".
Äänioikeutettuja oli vuoden 2008 kuntavaaleissa 4,2 miljoonaa, ehdokkaita 38 500 ja valittujakin 10 400. Eduskuntavaaleissa suurin osa valituista on ennestään kansanedustajia, ja kansanedustajina he kuuluvat ylempiin toimihenkilöihin. Sosioekonomisella asemalla heitä ei voi erotella kuten kunnanvaltuutettuja. Saadaanko tilastoista näyttöä puolueiden profiloitumisesta?
Maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan
vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
------------- 1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä.
Kunnanvaltuustoihin ehdolla olleet ja niihin valitut ovat sosioekonomiselta taustaltaan hyvin erilaista joukkoa kuin äänestäjäkunta.
Kun yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä on äänioikeutetuista yhteensä vain kuusi prosenttia, niin ehdokkaista heitä oli 13 prosenttia ja valituista yli 20 prosenttia.
Yrittäjien osuus valtuustoissa on siis moninkertainen heidän väestöosuuteensa nähden, maatalousyrittäjillä jopa seitsenkertainen.
Samalla tavalla väestöosuuteensa nähden yliedustettuja ovat ylemmät toimihenkilöt, joita on jopa joka neljäs valtuutetuista, mutta ainoastaan joka kymmenes äänestäjäkunnasta.
Aliedustettuina valtuustoissa ovat puolestaan työntekijät ja opiskelijat sekä erityisesti eläkeläiset, joita on äänestäjistä jopa 25 prosenttia, mutta valtuutetuista ainoastaan 10 prosenttia.
Suurin piirtein väestöosuutensa kokoiseen valtuusto-osuuteen ovat päässeet ainoastaan alemmat toimihenkilöt, joita on noin 20 prosenttia sekä äänestäjistä että valtuutetuista.
Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
Kunnanvaltuustoihin valitut ovat siis sosioekonomisesti äänestäjäkuntaa paremmassa asemassa, mikä näkyy myös valtuutettujen tulotasossa. Valtuustoihin valitaan pääosin sellaisia kansalaisia, joiden koulutus- ja tulotaso ovat korkeita.
Viime kunnallisvaaleissa valittujen keskimääräiset verotettavat tulot olivat 39 000 euroa.
Paras tulotaso on valtuustojen suurimmalla "ryhmällä" eli ylemmillä toimihenkilöillä, joita on 2 800.
Kuntavaaliehdokkaiden verotettavat vuositulot ovat keskimäärin 20 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutettujen.
Vaaleissa läpi päässeiden tulotaso on vielä ehdokkaitakin parempi: heidän tulonsa ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin keskivertoäänestäjän.
Valtuustoihin valittiin 6 600 miestä ja 3 800 naista eli kaksi kolmesta valtuutetusta on miehiä. Sekä naisten että miesten keskuudessa äänestäjäkunta ja valitut eroavat selvästi toisistaan: ryhmät alemmista toimihenkilöistä yrittäjiin ovat yliedustettuja, kun taas työntekijät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat aliedustettuja.
Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa valittiin 10 400 valtuutettua.
Valtuutetuista noin 34 prosenttia kuuluu keskustaan, vajaa 20 prosenttia SDP:hen ja 20 prosenttia myös kokoomukseen.
Loput 2 800 valtuutettua jakautuvat Vasemmistoliiton, RKP:n, perussuomalaisten, vihreiden ja kristillisten kesken.
SDP on onnistunut saamaan puolelleen erityisesti työntekijöitä, joista reilu kolmasosa on sosialidemokraatteja. Myös eläkeläisten ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa SDP on suosittu: siihen kuuluu näiden ryhmien valtuutetuista noin joka neljäs.
Vasemmistoliitto on onnistunut parhaiten työntekijöiden houkuttelussa, sillä työntekijävaltuutetuista vajaa viidennes kuuluu Vasemmistoliittoon.
Työntekijäpuolueiksi profiloituvat edelleen Vasemmistoliitto ja SDP, mutta työntekijät ovat merkittävä ryhmä myös perussuomalaisissa. Opiskelijoiden osuus valtuutetuista on suurin vihreissä, ja eläkeläisten Vasemmistoliitossa ja perussuomalaisissa.
Tulotaso on paras kokoomuksen valtuutetuilla, joiden vuositulot ovat keskimäärin yli 50 000 euroa, yli kaksi kertaa niin suuret kuin äänioikeutetuilla keskimäärin.
Myös RKP:n valtuutetuilla on suuret tulot, keskimäärin 45 000 euroa vuodessa.
Pienimmät tulot ovat perussuomalaisten valtuutetuilla, joiden keskitulot ovat noin puolet kokoomusvaltuutettujen tuloista ja vain noin 2 500 euroa suuremmat kuin äänioikeutetuilla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mistä sullekkin on tullut tuollainen harhakuva että tuloero on eriarvoisuutta?
Jos vaikkapa alkaisit yrittäjäksi niin sulla täytyy olla pääomaa ja omaa päätä siihen. Jos sulla on sellainen vaikkapa miljoona käteistä ja sijoitat tuotantolaitteisiin, tiloihin, toimistotarvikkeisiin ym. sellainen puolimiljoonaa omasta pussista. Lasket että vuosikulut palkkoihin olisi sellainen satatuhatta ja kolmenvuoden kuluttua olisit voitollinen. Ei sitä voi sanoa olevansa rikas tällaisessa tilanteessa jos homma ei lähdekkään vetämään. Tottakai köyhä, joka ainoastaan käyttää rahaa kuluttamiseen miettii että miljoona on iso raha kulutettavaksi. Lottomiljonäärit ovat rikkaita koska he miettivät ainoastaan kuluttamista, mutta sijoittaja miljonääreille raha on työkalu ja he myöskin ovat köyhien työllistäjiä.
Itse olin niinsanottu rikas, joka hävisi omaisuutensa yrittämällä rikastuttaen köyhiä työntekijöitään rahoillaan. Nyt olen taasen saanut mukavan potin kasaan kovalla työllä, jotta voisin alkaa yrittämään uudelleen ja mahdollisesti häviän kaiken uudelleen. Ainoat voittajat olisivat ne sinun köyhät.
Suurimmat veronmaksajat ovat kuitenkin rikkaat, myöskin suurimmat työnantajat. Jos haluat tasaisen tuloeron niin voit sanoa näkemiin sosiaaliturvalle ja työpaikoille. Tervetuloa maanlaajuinen köyhyys.
Näkee ettei sinulla ole hitusenkaan vertaa tietoa miten talous pyörii.
Valtion budjetti vuodelle 2011 on valmistunut. Välillisiä veroja nostetaan ja kepun ja kokoomuksen intressiryhmille jaellaan suoria tukia miljardeja euroja sekä verotukia- ja huojennuksia miljardeja euroja.
Verokertymä ei riitä menoihin, joten ulkomaan velkaa otetaan lisää yli 8 miljardia euroa.
Valtion 2011 budjetin mukaan veroja kannetaan +14,7 % enemmän kuin viime vuonna.
ARVONLISÄVERO NOUSEE +15,5 % ja on 14,57 miljardia euroa (viime vuonna 12,61 miljardia)
MUUT VEROT NOUSEVAT 2,50 miljardiin (2,07 miljardista)
- ajoneuvovero +5,7 % eli 706 miljoonaan
- autovero +21,1 % eli 987 miljoonaan
- varainsiirtovero eli +37,5 % 550 miljoonaan
- arpajaisvero 162 milj. euroa
- jätevero 90 milj. euroa
VALMISTEVEROT NOUSEVAT
- tupakkavero +3,2 % eli 704 miljoonaan
- alkoholijuomavero +3,1 % eli 40 miljoonaan
- makeisten, jätelön ja virvoitusjuomien vero +229 % eli 115 miljoonaan
- eräiden juomapakkausten valmistevero 12 miljoonaan
- ENERGIAVEROT NOUSEVAT +21,8 % eli 3,85 miljardiin euroon (viime vunna 3,16 miljardia)
(energiavero nousee +690 miljoonaa euroa tänä vuonna)
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot eivät juurikaan nouse.
Ansio- ja pääomatuloverot nousevat 4,5 % eli 7,41 miljardiin (viime vuonna 7,09 miljardia)
Eniten nousevat siis välilliset verot: energiavero (21,8 %), arvonlisävero (15,5 %) ja valmisteverot (22 %) miljoonaa euroa. Välillisten verojen nosto vaikeuttaa eniten köyhien elämää. Eläkkeiden ja sosiaalitukien varassa elävät käyttävät tulonsa ruokaan, asumiseen ja vaatteisiin - joiden hinnat nousevat välillisten verojen nousun vuoksi erittäin paljon. Heikkotuloisten toimeentulotukea ei ole budjetissa korotettu vastaavasti.
Työmarkkinatuki vähenee -3,5 %, lapsilisät pysyvät ennallaan (ainoastaan 0,7%:n inflaatiokorotus), kansaneläkkeisiin vaatimaton 6,6 %:n korotus.
Kokoomuksen ja kepun intressiryhmien veroetuja ja -huojennuksia:
* yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus (Per. VL 55 § 1 mom.)
Perintö- tai lahjaverosta jätetään osa maksuun panematta, jos veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy -maatila, muu yritys tai osa niistä;
Verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maa- tai metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa.
Näin saatu verotuki perustuu varojen aliarvostukseen. Huojennuksen piiriin kuuluvat maatilan ja muun yrityksen varat arvostetaan 40 %:iin arvostamislain mukaisesta arvosta.
* voitonjaon verotus
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka (TVL)
Verotuki pääomatulojen saajille 365 miljoonaa euroa.
* energiaverojen huojennukset kepun ja kokoomuksen intressiryhmille ja vaalirahoitajille
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta. Verotuki muodostuu erosta kuluttajien sähköveroluokkaan I. Verotuki on 223 miljoonaa euroa.
Lisäksi: energiaintensiivisten yritysten valmisteverotuksen leikkuri, verotuki näille 8 milj. euroa
Lisäksi: maatalouden energiaveron palautus (polttoöljystä ja sähköstä), verotuki näille 18 milj. euroa
Lisäksi työnantajien kela-maksu on kokonaan poistettu, miljardin euron verotuki työnantajille.
Lisäksi rikkaiden varallisuusvero on kokonaan poistettu.
MVL:n (maatilatalouden verolaki ja metsäverotus) mukaan on 23 verotukea, joista 6 aiemmin noteerattua.
Perintö- ja lahjaverotuksessa löytyi 15 verotukea, joita ei ole aikaisemmin noteerattu.
Vuoden 2009 verolainsäädännöstä havaittiin 201 verotukea, joista 40 % löytyi uusista veromuodoista ja erittäin moni verotuki löytyi - arvatkaapa mistä. No MVL:sta ja Per. VL:sta). Keitähän MVL ja Per.VL koskevat? No kepun ja kokoomuksen intressiryhmiä ja vaalirahoittajia tietenkin.
Verotukien yhteismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 17,6 miljardia, eli 10 % bruttokansantuotteesta ja noin 23 % verotuloista. Jep Jep.
"Verotukien puutteellinen seuranta ja valmistelu sekä sitovuus ovat ristiriidassa hyvän hallinnon kanssa".
Hetemäen verotyöryhmä on unohtanut verotuet. Hetemäen verotyöryhmä ei esitä kokoomuksen ja kepun intressiryhmien saamien veroetujen poistamista - vaan esim. asutovelan korkovähennysoikeuden poistamista.
Porkkanana palkansaajille, jotta hyväksyvät eriarvoisuuden kasvun ja luokkayhteiskunnan synnyn, Hetemäen verotyöryhmä esittää 2 miljardin euron tuloveron vähennystä, vaikka Katainen vähensi tuloveroa vuonna 2008 noin 800 miljoonaa euroa veroprogressiota pienentäen.
Kun tarkastelee verotuksen kokonaisvaikutuksia - on huomioitavat verotuet, joita oli 17,6 miljadia v. 2009.
Verotukia on lähes yhtä paljon kuin koko sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti yhteensä tänä vuonna (11,55 miljardia + 6,73 miljardia = 18,28 miljardia euroa).
Työ- ja elinkeinoministeriön myöntävät yritystuet ovat erittäin suuret verrattuna yritysten maksamiin veroihin ja saamiin verotukiin.
Maa- ja metsätalousministeriön myöntämät maataloustuet ovat erittäin suuret verrattuna maa- ja metsätalousyrittäjien maksamiin veroihin ja saamiin verotukiin.
Näin se on. Verottaminen on sama kuin heittäisi hiekkaa hyvin toimivan koneiston rattaisiin. Verojen korottaminen tekee ainoastaan yrittämisen vaikeaksi, lisää työttömyyttä, tuotteet kallistuu, pääomaraha pakenee maasta, byrokratia lisääntyy ja ihmiset köyhtyy. Suomi on yksi aktiivimmista patentoija maista, mutta riskirahan puutteessa ei näitä ideoita saada koskaan tuotantoon asti työllistämään kansalaisia ja rikastuttamaan kansalaisia. Suomi tarvitsee lisää miljonäärejä ja miljonäärien sijoituksia saadakseen taloutensa kasvuun. Varallisuuden tasaaminen ainoastaan kansalaisten kesken ainoastaan lisää köyhyyttä. Ei se ole kiinni siitä kuinka paljon ansaitset, vaan siitä miten sä käytät varallisuutesi.
Valtio voi kuluttaa verotulonsa kuten haluaa joutumatta vastuuseen tuhlailusta ja tarvittaessa myöskin korottaa verotusta köyhdyttäen kansaa mielensä mukaan. Yksityinen yrittäjän täytyy lopettaa toimintansa jos ylittää budjettinsa ja tällai yksityis sektori pitää tuhlailunsa kurissa tuottaen varallisuutta maahan.
Sosialismi lisää köyhyyttä, kurjuutta, lisää uusavuttomuutta, passiivisuutta oma alotteisuuteen ja riippuvuutta valtion tukiaisista.