Syön e-pillereitä, mutta kaksien kuukautisten jäätyä välistä huolestuin ja tein raskaustestin... Tittidii, olen raskaana. Olen yrittänyt googlettaa aiheesta ties kuinka monta tuntia, mutta päässä pyörii todella monta kysymystä mihin kaipaisin vastausta... Aion heti huomen aamulla soittaa terveyskeskukseen. Kuinka monta kertaa lääkärissä täytyy käydä ennen varsinaista toimenpidettä ja saako näitä aikoja helposti? Saako myös itse valita kaavinnan ja lääkkeillä tehtävän keskeytyksen väliltä? Haluan homman todellakin mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä, joten ehdottomasti haluaisin kaavinnan. Kuinka kauan toimenpide kestää ja onko olo sen jälkeen fyysisesti niin kamala, että tarvii useammankin päivän sairaslomaa? En nimittäin millään haluaisi olla töistä pois varsinkin, kun työnantaja kuitenkin saisi syyn selville...
Kaipaan asiallisia vastauksia ja neuvoja, en tuomitsemista tai neuvomista. Meillä on ollut ehkäisyasiat kunnossa, mutta nyt tuli todistettua sekin että edes pillerit ei 100% suojaa anna (kyllä tämän aina olen tiennyt, mutta en uskonut että omalle kohdalle voisi käydä näin huono tuuri...).
Kaipaan asiallisia vastauksia ja neuvoja, en tuomitsemista tai neuvomista. Meillä on ollut ehkäisyasiat kunnossa, mutta nyt tuli todistettua sekin että edes pillerit ei 100% suojaa anna (kyllä tämän aina olen tiennyt, mutta en uskonut että omalle kohdalle voisi käydä näin huono tuuri...).
Vastaukset 69
Vanhimmat
Käsittääkseni ensin täytyy käydä jonkinlaisella tunnilla jossa vain kerrotaan mitä nuo pääasiassa tarkoittaa ja jotain lakipykäliä (tai ainakin täällä on sellainen käytäntö), sen jälkeen on 24 tunnin harkinta-aika. Ajan pitäisi suht helposti saada.
Ja kaavinnan ja lääkkeiden välillä sinä ja lääkäri yhdessä päätätte kumpi on parempi. Pillereillä keskeytys voidaan suorittaa 9.viikolle asti ja kaavinta voidaan tehdä 5. viikosta eteenpäin, aina 20. viikolle asti.
Ja mitä tuo lääkäri sitten sisältää on ultra, verikoe anemian varalle ja joitain papereita joutuu täyttämään. Kaavintaan voi saada kevyen nukutuksen tai esim. ilokaasua. itse toimenpide ei kestä 15 minuuttia enempää ja sen jälkeen on noin puolen tunnin-2 tunnin toipumisaika.
Fyysiset jälkioireet varmaankin riippuu ihan henkilöstä, osalla voi olla enemmän ja toisilla ei sitten ollenkaan, tai ainakin näin olettaisin.
Minä voin sanoa lääkkeellisestä abortista sen verran, että siinä voi tulla kovat kivut ja saatat nähdä alkion, vaikka olisitkin sairaalassa.
yhtä aikaisempaa kirjoittelijaa tähän väliin ja totean että miksi et tosiaan vain odottaisi muutamaa lyhyttä kuukautta ja synnyttäisit elävän lapsen jonka mikäli et itse haluaa pitää voit antaa kotiin missä lapsi on hartaasti toivottu ja odotettu. 9 kk on niin todella lyhyt aika ihmisen elämästä ja sinullahan on jo pari kuukautta takanakin. 9 kuukautta sinun elämästäsi on pieni hinta toisen koko elämästä:)
sanotte, että menette käymään kaverin kanssa muutamalla kaljalla, niin otatteko silloin 9 tuoppia?
:D
oletetaan että raskaus kestäisi vaikka 15 kuukautta, olisi se silti lyhyt aika ihmisen elämässä ja pieni hinta toisen koko elämästä.
Ei oo tarvinnu tuoppeja ruveta laskemaan kun kaljoittelu ei kuulu harrastuksiin.
En todellakaan halunnut mitenkään rajoittaa aloitusviestissäni ketkä tähän saavat sanoa ja mitä, mutta miksi jokaisesta keskustelusta pitää tehdä tällanen ihme moralisointiväittely? Olen tehnyt jo päätökseni ja vaikka mitä syyllistystä kuka tänne laittaisi, se ei päätöstäni muuta. Eli älkää turhaan käyttäkö aikaanne ja kertoko minulle muuta kuin mitä ensimmäisessä viestissä kysyin :)
Adoptio ei todellakaan ole vaihtoehto. Yksi parhaimmista ystävistäni on adoptoitu joten tiedän, millaista adoptiolapsen elämä saattaa olla kun alkaakin kaipaa biologisia vanhempiaan. En myöskään halua synnyttää tähän maailmaan yhtäkään lasta, jolla on huono olla. Omaan elämäntilanteeseni lapsi ei tällä hetkellä sovi yhtään. Mikäli joskus lapsia hankin, haluan hankkia ne tarkoituksella ja niin, että pystyn tarjoamaan heille parhaan mahdollisen elämän. Tämä on oma päätökseni eikä kyllä tippaakaan kiinnosta mitä joku toinen päätöksestäni ajattelee. Sori vaan.
Jep, meilläkin on perheessä adoptio lapsi, ja siksi vastustan adoptiota. Se täytyy tehdä vain äärimmäisessä hätätapauksessa. Adoptio lapsi haluaa aina tietää juurensa, varsinkin jos hän on ulkomailta ja heille voi tulla jopa pahoja identiteetti kriisejä. Onhan se nähty monessa adoptio lasten ohjelmassakin, jossa he etsivät biologisia vanhempiaan. Koko ikänsä nämä lapset miettivät oikeita vanhempiaan ja päinvastoin. Lapsensa adoptioon antaneet usein katuvat ja pohtivat koko elämänsä onko heidän lapsellaan kaikki hyvin.
Aborttihan on jokaisen henkilökohtainen päätös, eikä sillä tosiaan olekaan mitään väliä mitä muut siitä ajattelevat. Toimit lain puitteissa joten et tee mitään väärää. Ja tosiaan jos olet varma päätöksestäsi ja sen jo tehnyt niin täysin ymmärrettävää, että et halua enää keskustella muista vaihtoehdoista. MInullakin olisi tähän oma mielipiteeni mutta jätän sen juuri tuosta syystä nyt kertomatta. Itsehän kannat päätöksestäsi vastuun ja sen jälkeiset tuntemukset. Nekin ovat kaikilla erilaiset. Itse tunsin katumusta enkä tällä tietämyksellä tekisi aborttia, mutta ihmiset ovat erilaisia...
Kumpaan tapaan muuten päädyit, kaavintaan vai lääkeelliseen?
joskus näinkin, ei aina rakastetuistakaan lapsista tule onnellisia. Silti ei voi etukäteen tietää kenestä se onnellinen tulee. Onni myöskään ole pysyvää, tulee ja menee, joskus parempi, joskus huonompi.
Ok, on adoptioita jotka eivät ole onnistuneet täydellisesti. Silti on paljon niitä hyviäkin adoptioita. Ei sitä omaa aborttiaan kannata perustella sillä että jossain on joku onneton adoptiolapsi. Asiaa ei voi ennustaa ja parempi elää vaikka vähän vaikeatakin elämää kuin kuolla pois. Kysykää vaikka venäläiseltä prostituoidulta jos ette usko...
Tosiaankin on jokaisen oma päätös. Ymmärrän kyllä miksi jotkut eivät missään tapauksessa tekisi aborttia ja kunnioitan heidän mielipiteitään MUTTA tämä on minun elämäni ja toimin omien päätöksieni mukaan. Sain lääkäriajan ensi viikoksi (edelleekin kyselisin, että montako käyntiä sitä varsinaista toimepidettä ennen vaaditaan?) joten en vielä tiedä, mutta ehdottomasti itse kyllä haluaisin kaavinnan.
Ja te jotka selitätte yhteiskunnalle aiheutuvista kuluista - kumpikohan on yhteiskunnalle pienempi kustannus: se, että synnytän lapsen nyt kun itse opiskelen ja juuri ja juuri pystyn elättämään itseni (eli joutuisin nostamaan kaikki mahdolliset tuet) vai se, että teen lääketieteellisen toimenpiteen jonka kuitenkin itse maksan? Ja jos inhimillisyydestä täällä oli niin kova pauhaus niin mielestäni ei ole mitenkään inhimillistä vetää yhteiskunnan kustannuksia tähän mukaan... Ei oikeastaan hetkauta jos tuomitsette minut ei-inhimilliseksi ihmiseksi muutaman viestini perusteella, itse en samoin tekisi. Olen 22v ja tällä hetkellä elän itseäni varten ja se on tässä elämänvaiheessa minusta ihan oikeutettua minulle.
En jaksa enempää edes väitellä, koska sanoin jo selkeästi ylempänä mielipiteeni. Kunnioitan jokaisen mielipidettä eikä kyllä tulisi mieleenkään täällä palstalla mennä moralisoimaan toisten päätöksiä, mutta näköjään meitä on moneen... Jos joku kuitenkin osaa vastata aloitusviestissä esittämiini kysymyksiin niin luen ne mielelläni.
Minun kohdallani tarvittiin vain yksi käynti. Oli lyhyt haastattelu ja kerrottiin mihin mennessä abortti päätös täytyy olla tehtynä. Sitten muistaakseni keskusteltiin kumman haluaa kaavinnan vai lääkkeellisen ja seuraavaksi antoivatkin jo ajan itse toimenpiteeseen. Olisko tuohon kaikkeen mennyt noin viikko, reilu.
harkitsevalla ei ole inhimillistä sydäntä tallessa? Ja tämän sanominen toiselle keskustelijalle suoraan on siis sinusta asiallista?
Mutta kuitenkin asiatonta ja törkyä on sanoa, että tietynlainen suhtautuminen johonkin asiaan on epäkypsää ja tunteetonta ja osoittaa ettei sanoja ymmärrä asian merkitystä tai ei vain välitä toisen tunteista?
ja lisäksi henkilökohtainen asia. Kyseessä on raskaana olevan naisen elämä, hän päättää. Minullekaan ei tulisi mieleenkään tulla tälle palstalle moralisoimaan ja haukkumaan muiden naisten valintoja. Enhän minä sitä hänen kakaraansa kasvattaisi enkä edes tuntisi, joten mikä ongelma minulla voisi olla hänen valintansa suhteen?
"Ja jos inhimillisyydestä täällä oli niin kova pauhaus niin mielestäni ei ole mitenkään inhimillistä vetää yhteiskunnan kustannuksia tähän mukaan... "
Niinpä, olen itsekin huomannut tuon ristiriidan. Ensin ollaan vinkumassa "inhimillisyyden rippeistä sun sumeissa tappajanaivoissas" ja seuraavaksi paasataan että se maksaakin kyllä niin paljon se abortti.. Joo mutta johdonmukaisuutta lieneekin turhaa odottaa fanaatikoilta.
tapettaviksko ne on tarkotettu??!!
Et pääse mihinkään siitä että lapsesta ON hyötyä yhteiskunnalle ehkä vuosikymmenien veronmaksajana, jos saa elää!
Kyse on ensisijaisesti sen tapettavan lapsen KOKO elämästä, joka siinä henkensä menettää!! Missään muussa tapauksessa ei ole kyse naisen elämästä kuin jos se on vaarassa raskauden takia. Toisen ihmisen tappaminen ei KOSKAAN voi olla mikään henkilökohtainen asia, johan se on täysin looginen mahdottomuus.
jokaisella naisella tosiaankin on oikeus suojella elämäänsä, raskaus ja synnytys kun ei ole mitään pikkujuttuja, niihinkin voi kuolla, vaikkei se alussa mahdolliselta näyttäskään. Eli, olet oikeassa, naisen elämän suojelu on parempi, kuin se, että hän tapattaa itsensä synnytykseen
niihin abortteihin olla suurempikin vaara kuolla! Eli niitäkään ei sitten saa tehdä!
Eli mitään mihin SAATTAA häviävän pienellä todennäkösyydellä kuolla ei tarvi tehdä ja se oikeuttaa tappaan toisen ihmisen :D mahtava logiikan riemuvoitto taas!!
Johan se on looginen mahdottomuus että kenenkään toisen abortti kuuluis sulle pätkääkään niin kauan kun se on laissa säädetty lailliseksi.
edes huomaa mitä todettiin? Väitettiinkö niin?
Ei se ole mikään 'oma asiakaan' niin kauan kun henki lähtee joltain toiselta!!
Ja jokainen saa kyllä vapaasti sanoo mitä mieltä tollasesta on :) sille et voi yhtään mitään.
Kyllä se on oma asia ja voit sanoa siitä mitä mieltä olet, mutta asiallisesti kuten aikuiset. Ei tässä jaksa 15 vuotiaiden teinien kanssa puhua asiallisista asioista leikkimielessä..
Varasin ajan lääkärille,raskaus varmistettiin verikokeella heti labrassa ja sain ajan seuraavalle viikolle. Selvitettiin syyt keskeyttämiselle ja katsottiin miten pitkällä olen ja taisin samalla viikolla mennä sairaalaan kaavintaan. Abortista on sen verran kauan aikaa että liekö tuo lääkkeellinen ollut silloin edes vaihtoehto mutta sitä ei edes tarjottu.
nyt kuitenkin sukusolut ihmisyksilöistä ;D
Tarvitsee käydä terveyskeskuslääkärillä joka toteaa raskauden ja kirjoittaa lähetteen sairaalaan. Siellä yksi käynti ennen varsinaista toimenpidettä. Kotiin pääsee samana päivänä eikä fyysisiä kipuja.
Tämä siis kaavinta, pillereillä paljon kipuja ja vuotoa.
Tuohon pitäisi saada lääkäriliitolta ihan virallinen lausunto, että eläpä sinä kuule mutuile siinä lääkäreiden puolesta.
ja suoranainen valehtelu sinne hakukaavakkeeseen on tietenkin hyssyteltyä toimintaa, ns. julkinen salaisuus, vaikka on virallistenkin tahojen tiedossa varsin hyvin.
Siis anteeksi miten niin ei ole kyse äidin elämästä muuten kuin tilanteessa, jossa äidin henki on vaarassa? Itse ainakin olen asennoitunut elämään niin että elän täällä vain kerran. Tämä on minun elämäni ja todellakin elämästäni on kyse, jos tulen täysin yllättäen 22v kesken opiskelujen raskaaksi. Minä myös päätän, haluanko elämääni lapsia ja jos haluan, millaisessa tilanteessa ja minkälaisen elämän niille haluan tarjota. Olen tällä hetkellä jo puoliksi hajalla rankkojen opiskelujen sekä töiden takia. Olen itse saanut elää ihanan lapsuuden, koska minulla on ollut molemmat vanhemmat osana elämääni ja he ovat pystyneet tarjoamaan minulle vauraan ja välittävän kodin. Olen seurustellut poikaystäväni kanssa vasta 6kk emmekä edes asu yhdessä. Tiedän, että tämä maa on pullollaan yksinhuoltajia ja suurinosa heistä selviää lapsensa/lapsiensa hoitamisesta kunnialla, mutta minusta ei vaan ole siihen ,etenkään tässä elämäntilanteessa- voin myöntää sen ihan suoraan. Oikeastaan minulla ei ole mitään velvoitetta edes perustella päätöstäni teille mutta päätin sen nyt (taas jälleen kerran....) tehdä, kun edelleen tänne satelee syyllistämiskommentteja. Sori, en syyllisty. Voisitte muutenkin opetella kirjoittamaan kommenttinne vähän asiallisemmin ja ilman ihme haukkumasanoja, niin niitä ehkä jaksaisi lukeakin paria lausetta pidemmälle. Tietääkseni en ole ketään teistä haukkunut tässä keskustelussa kertaakaan? Paitsi nyt teidän kirjoitustyylistänne ja senkin teen ihan asiallisesti.
Sain maanantaiksi ajan lääkärille terveyskeskukseen. Varatessani aikaa terveyskeskuksesta sanottiin, että välillä prosessi etenee niinkin nopeasti, että saattaisin päästä mahdollisesti jo keskiviikkona toimenpiteeseen. Toivottavasti asian todella saisi hoidettua niin nopeasti. Olen nimittäin täysin varma päätöksestäni enkä sitä millään verukkeella tule muuttamaan.
Kyllä, tajuan että olen tekemässä abortin ja tiedän varsin hyvin mitä se tarkoittaa. Ja jos minä 9kk ja sen jälkeen vähintään seuraavat 18vuotta huolehdin lapsestani, niin kyse on kyllä ennen kaikkea myös omasta elämästäni. Se nyt vaan on fakta että äidin ja lapsen elämät ovat aikamoisessa vuorovaikutuksessa keskenään, get it? Ja vaikka väittäisit kuinka perustelujani huteriksi niin ei kiinnosta. Varmasti ties kuinka monesta muustakin jutusta joku ihminen nyt ja tulevaisuudessa minua syyllistää, samoin kuin sinua, mutta pystyykö tätä elämää elämään jos koko ajan välittää muiden mielipiteistä? No ei todellakaan pysty. Saat elää elämäsi ihan miten itse haluat, se ei minua liikuta, anna myös minun tehdä niin. Olen kertonut poikaystävälleni asiasta ja päätöksestäni, samoin äidilleni ja parhaalle ystävälleni. He kaikki tukevat minua päätöksessäni ja ymmärtävät sen paremmin kuin hyvin. Se riittää minulle, en tarvitse kaikkien ihmisten hyväksyntää.
Minä olen saanut elää elämäni biologisten vanhempieni ja biologisten sisaruksieni kanssa ja haluan antaa saman mahdollisuuden omalle lapsellenikin. Jo aiemmin viestiketjussa mainitsin yhden hyvistä ystävistäni olevani adoptoitu ja hänen kaipuunsa biologisia vanhempiaan kohtaan on ollut usean vuoden ajan jo suuri. Vaikka se on vain ystäväni kokemus ja varmasti moni adoptio onnistuu hyvin, en halua että osa minua on maailmalla kaivaten minua enkä minä tiedä onko sillä hyvä olla.
Ja tottakai tajuan sen, että joudun elämään päätökseni kanssa loppuelämäni. Raskaustestin jälkeen päivät ovat olleet suoraan sanottuna helvettiä, koska tämä tilanne tuli niin puskista. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta en ole tällä hetkellä valmis saamaan lasta verukkeella "jos en sitten myöhemmin saakaan" eikä sen pitäisi olla mielestäni kenenkään perustelu hankkia lasta tällaisessa tilanteessa.
sairasmielisessä hekumassani...? Eiköhän nyt mennyt jo vähän yli. Se, että kiitän ihmistä joka laittaa minulle tsemppejä ei kerro tämänhetkisestä tilastani yhtään mitään. Vaikka en täällä mitään hyväksyntää haekaan tuntemattomilta ihmisiltä, on se lohduttavaa, että jotkut edes osaavat ajatella järkevästi.
Ja en tietenkään voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, senhän ylempänä jo totesin. Elämässäni perustankin päätökset sen hetkiseen tilanteeseen ja mitkä ovat minkäkin asian lähtökohdat. Tällä hetkellä tilanne on se, että olosuhteet lapsen saamiseen ovat erittäin huonot.
kannattaa olla välittämättä.
Kukaan ei voi toisen tulevaisuudesta tietää,ei edes henkilö itse ja niin kuin sanoit,elämässä monet päätökset joutuu tekemään perustuen sen hetkisiin tosiasioihin. Itse en aio koskaan lapsia enää tehdä,varsinkaan tällä iällä enkä toivottavasti joudu aborttiakaan tekemään,mutta jos sellainen vahinko sattuu ehkäisystä huolimatta tapahtumaan niin abortti on minulle yksi vaihtoehto. Suomen laki kun sen edelleen hyväksyy.
Eiköhän jokaisella ole oikeus kertoa miten on asian kokenut ja tuntenut,ilman että siinä tarvitsee olla mitään selittelyä. Jos kirjoittaja näkee ja kokee asiat noin,on se hänen oikeutensa. Ei sen tarvitse olla mitään itsepetosta tai selittelyä,yksikään ihminen kun ei näe kaikkia asioita samalla tavoin kuin toinen.
kyllä se vaan on mitä surkeinta itsepetosta jos väittää ettei abortissa syyllisty ihmiselämän riistoon!
toivottavasti saat asian hoidettua parhain päin mahdollisimman nopeasti. sinulla on täysi oikeus tuohon päätökseen ja tiedätkin sen, ajattelin vain ilmaista mielipiteeni kun nuo vastustajatkin niin tekevät.
niille jotka hokevat siitä että miten abortti on ihmiselämän riistämistä: maailmassa on julmetusti liikaa ihmisiä jo nyt, kamalaa mutta täysi fakta. lapsen hankkiminen (jos sitä nyt hankkimiseksi voi sanoa) on oikeastaan siis aika itsekäs teko. jotta omat geenit saadaan siirrettyä eteenpäin, täytyy saada se biologisesti oma lapsi maailmaan rasittamaan ekosysteemiä vielä vähän lisää. noin varhaisessa vaiheessa raskautta siellä kohdussa ei ole mikään lapsi vaan solumöykky. ajan kanssa siitä kehittyy kyllä lapsi, mutta ei sen solumöykyn poistaminen mikään murha ole. eri asia on tietenkin se mitä esim. venäjällä tehdään, kun abortoidaan sikiöitä jopa kuudennella kuulla. menkää sinne huutelemaan jos täytyy jossain tuota moralisointi tarvetta tyydyttää.
alkuperäiselle toivotan vielä kaikkea hyvää tulevaisuuteen ja jaksamista tilanteen kanssa.
vaan tarkoitin että ne tunteet mitä abortin tehnyt kokee tai EI KOE,ovat jokaisen oma asia eikä välttämättä ole kyse mistään selittelystä.
Kuten sanoin,kaikki eivät näe asioita samalla tavalla.
Eli sanomme sitten sinukain tästälähin solumöykyksi jota ei edes voitas murhatakaan.
näkee kuinka väleistä ja muualtakin on vinguttu poistoon täysin asialliset vastaukset!
""että taas tällänen...
provoalotus missä yritetään lapsellisesti määrätä ketka saa sanoo
mielipiteen, ketkä ei..
Tuskin se ihan tosta vaan "hoituu" käväisemällä lääkärissä. Raskaus on
jo pitkällä jos kerran kahdetkin kuukautiset on jääny välistä. Ensin
sinua haastatellaan oletko nyt varma mitä olet tekemässä, ultralla
ktsellaan lasta ruudulta ja kuunnellaan hänen sydänääniään jne. Joudut
kenties anomaan lupaa Valviralta ja synnyttämään aborttimyrkkyihin
kuolleen lapsen. Miksi et synnyttäisi häntä joidenkin kuukausien
kuluttua elävänä, ja antaisi hänet niille jotka ovat häntä kauan
odottaneet?
Sinä et saa valita kummalla tavoin lapsesi surmataan, kaavinta (lapsen
silpominen) on paljon kalliimpi yhteiskunnalle. Ja muutenkin lapsi voi
olla jo niin iso ettei sen ikäisiä enää ryhdytä pilkkomaan."
"vaikka sinulta ei lapsellesi
armoa kuolemantuomiolta heruisikaan, näitä ketjuja lukee monet monet
muutkin joilla on vielä inhimillinen sydänkin tallessa. He ymmärtää että
elämäntilanteesta on tehtävä sellainen että lapsella on siinä hyvä olla,
tai sitten lapsella voi olla hyvä jossakin muualla. Tuskin monikaan
adoptoitu mieluummin kohdusta kylmään viemäriin olisi tahtonut
virumaan.."
"sinunkin lapsestasi..
voisi tulla yhteiskunnalle hyödyllinen, uusi kansalainen ja
veronmaksaja, vuosikymmeniksi. Nyt aiheutat mukavuuksiesi takia pelkkiä
haaskuun meneviä kuluja. On se sitten hienoo ja voittajafiilis varmaan
'elää itselleen' kun tietää mikä hinta siitä on maksettu...että on
raivannu tappamalla toisen ihmisen pois tieltä! Lapsellasi olisi tasan
yhtä suuri ihmisoikeus jatkaa elämäänsä jonka sinä nyt haudot riistäväsi
kieroutuneen lainsäädännön synkällä varjolla. Tokihan sä oikeuttelet
tätä itselles jotta se julmuuden kynnys ois helpompi ylittää. On monia
joista tollaset syyt on yhtä tyhjän kanssa eikä todellakaan hyväksy
tekoasi vaikka sitä miten päin selittelet, mutta tämänhän jo varmaan
tiedätkin. He vaan eivät kerro päin naamaa mitä susta oikeesti
ajattelee."
Jäämme odottelemaan "asiattomuuksien" perusteluja.
Kaavinnan kyllä halutessaan saa, mutta vuoto- ja tulehdusriski on suurempi. Lisäksi kaavinta saattaa heikentää kohdunsuuta ja tällöin on olemassa riski, että mahdollisissa tulevissa toivotuissa raskauksissa keskenmenon vaara on suurempi. Riski kasvaa jokaisen kaavinnan myötä. Tästä asiasta ei mielestäni puhuta tarpeeksi, mutta lääkäri varmasti kyllä käy nämä kaikki läpi kanssasi. Ja koska olet kuitenkin huolehtinut ehkäisystä asiallisesti, et varmaan joudu samaan tilanteeseen uudelleen.
Ensimmäisen vastaajan antamat tiedot ovat osin virheellisiä. Lääkkeellistä keskeytystä voidaan käyttää aina 20 viikkoon asti, kun taas kaavintaa vain viikolle 12 saakka. Lieneekö mennyt sanat väärin päin, kyllähän sen nyt järkikin sanoo ettei 20 viikon ikäistä sikiötä voida millään imulla ottaa pois.
vaurioittaa ja arpeuttaa aina jossain määrin kohdun limakalvoa, jollonka siihen ei ehkä enää alkiot kiinnity yhtä helposti.
lääkkeellinen tehdään alle 9 viikkoselle ja kaavinta voidaan tehdä sen jälkeen. Suositellaan enemmin lääkkeelistä, kun kaavintaa, sillä se on turvallisempi. Kaavinnan kivut vastaavat kuukautiskipuja.
Itse kävin lääkärissä oman toteamiseni jälkeen vain kerra,jolloin lääkäri teki sisätutkimuksen.Samalla kerralla täyettiin lappu,minkä vuoksi abortti on paras vaihtoehto.Itse käytin lääkkeellistä,jolloin kävin naisten klinikalla.Ja jossa aloitettiin "lääkitys" Ja seuraavana aamuna piti ottaa suun kautta ja laittaa ala kautta pilleri.En kokenut sitä erityisemmän kipeäksi,koska sain hyvät kipulääkkeet.Silloin sain kyseisen päivän sairasIomaa.¨
Ja itse en ole katunut kyseistä operaatiota päivääkään... .No saatan olla kylmä ihminen.....
Mutta jaksamisia sinulle...
Ja saatat katua katkerasti vielä joku päivä.
Eipä oo tarvinnu katua vielä yhtikäs mitään :) etenkään sitä etten tullu hankkineeks loppuiän syyllisyytraumoja tappamalla lapseni. Ja mistäs se nyt sais tietää mitä mä kirjotan, ja mitä sitten vaikka saiskin? No, tuskinpa edes kiinnostais.. :D Eiköhän sitä aina jonkun elättäjän löydä jos tarvii, eipä tota jaksa murehtia niin pitkälle :)
tappamiset on kustannettu myös enimmäkseen valtion kassasta. Kova hinta parin minuutin ilosta, eikä siinä puhuta vain rahasta. Sekin summa oli pois joltain köyhältä yh:lta joka sentään jaksaa kunniallisesti yrittää ja on antanut lastensa jatkaa elämäänsä. Yh käyttää niitä rahoja elämiseen, sun kaltaset tuhlaa ne tappamiseen ja valuttaa uudet kansalaiset viemäriin.
Minun kaltaiseni on tuottanut yhteiskuntaan 3 lasta, ei yhtään aborttia. Lisäksi kustannan elämiseni itse, tekemällä työtä. Yhden abortin kustannukset ovat aika pienet verrattuna yhden ihmisen koko elämisen kustantamiseen valtion varoilla, varsinkin kun elinikä on noussut.
Kummallisen aggressivinen tyyli sinulla, joka et tunne minua etkä taustaani millään tavalla.
Tässä pelataan vaan niillä ihan omilla alottamillas säännöillä.
"Kummallisen aggressivinen tyyli sinulla, joka et tunne minua etkä taustaani millään tavalla."
:DD Hirsi senkun on ja pysyy siellä silmässä, ja syvällä??!
Enpäs nyt aattele,että tapoin lapseni...Ei oo ikinä tullu mietityks että minkäköhän näkönen se ois tms...Parempi näin,kuin että oisin tyhmyyksissäni keksiny jotain muuta.... Mut oma valinta..Ja iteppä sitä katuisin jos katuisin...
Mietithän sä sitä nyttenkin, etkä sitä mielestäs saa, koskaan! Niin sen pitääkin olla.
No ihan nyt miten vaan.Te saakelin abortin vastustajat tuskin ootte ikinä ollu samanlaisessa tilanteessa.. Pienet piirit täällä...... :DD
meidän lapset vaan on yhä elossa :)
No onnee teille :)
haaskaavilla kalmankammio-horopilluilla ei oo kysyntää.
murhamielikiihko alotti naurettavuutensa :DDDD
Riippuu vähän mistä päin sinä olet, Turussa tilanne on helppo jos asiakas on nuori, täällä otetaan vain yhteyttä ehkäisyneuvolaan ja varataan aika, siellä tehdään gyn. tarkastus ja katsotaan noin suurinpiirtein miten pitkällä raskaus on. Sitten kirjoitetaan lähete raskauden keskeytykseen, ja voit varata ajan naistentautien poliklinikalle. Yleisesti ottaen lääkinnällinen keskeytys tulee kysymykseen ensimmäisenä kun sikiö on alle 14 viikkoinen, sen jälkeen joudutaan jo tukeutumaan kaavintaan, lääkinnällinen keskeytys on omalta osaltaan "riskittömämpi" ja kivuttomampi vaihtoehto. Nappaat vain pillerin naamaasi, ja parin päivän kuluttua sinut otetaan osastolle sisälle ja akio /sikiö valuu ulos.
Mutta muista miettiä loppuun asti, aina on se vaara että tuleekin komplikaatio etkä enää koskaan kykene lasta saamaan, oletko varma abortista? Se ei myöskään ole omien tunteidesikaan kannalta välttämättä helppo ratkaisu loppuelämällesi. Vaikket nyt tuntisi olevan muuta ratkaisua voi olla että jo huomenna ajattelisit toisin.
ovat abortin jälkeiset menttaalipuolen ongelmat. Fyysiset tunnelmat ovat pientä niiden rinnalla.
ympäriinsä huushollia tohottavaa pientä 1,5v. miestä, joka oppii joka päivä uusia taitoja, olen onnellinen, ettei mieleeni milloinkaan tullut olla saamatta häntä elämäämme rikastuttamaan.
mutta onko abortti silloin oikea tapa ratkaista kyseinen pitämättömyys?
Silloin tulisi täysin pidättäytyä miesten kanssa sisäänulos -touhuista, jos kerran lapsista pitämättömyyttä ei muulla tavoin pysty estämään, kuin abortilla.
yksinkertainen mutta kun ei. Lapsista pitämättömyydestä huolimatta monet ihmiset haluavat seksiä ja parisuhteen ja jälkimmäistä on vaikea pitää yllä ilman edellistä. Joten selibaatti ei ehkä kuitenkaan ole ratkaisu.
Mutta onhan niin helppo sanoa.
montako olit ajatellu jatkossa käydä tekemässä?
Itse jouduin käymään ensin puhumassa asiasta, jonka jälkeen määrättiin lääkärille aika jossa käytiin vielä syyt sun muut läpi. Tämän jälkeen lähettiin ultraan ja sain valmistavan lääkkeen (lääketieteellinen abortti) ja olisiko ollut kolmen päivän päästä kun itse operaatio tehtiin. Aikaa meni ehkä pari viikkoa, mutta itselläni raskaus oli sen verran alussa ettei mikään hätätapaus. Jos kuitenkin mainitsee että saattaa olla ollut jo pitempään raskaana hoidetaan tapaus tietääkseni kiireellisenä. :)
Jos raskautesi keskeytetään lääketieteellisesti, suosittelen pyytämään että se tehdään sairaalassa (lääketieteellisessä keskeytyksessä on vaihtoehtona että abortin voi tehdä itse kotona) itselleni annettiin peti paikka sairaalasta olisikohan ollut johonkin 1-2 asti, se riippui toki siitä että minulla sujui kaikki hyvin eikä kivut olleet sen kummemmat.
Pakko vielä sanoa että saat kaikki sympatiani, raskaus on varmasti tullut suurena yllätyksenä! Lisäksi olet huolehtunut ehkäisystä joten et olisi pystynyt sitä kuitenkaan estämään. Voimia äläkä välitä noista muista. Itse olen ollut samassa tilanteessa (kun olin 18), enkä ole päivääkään katunut päätöstäni. Ennemmin lapsi sitten kun hänet tahtoo ja pystyt antamaan hänelle parhaan mahdollisen kodin. Sanokoot muut mitä tahansa, mutta lapsi tarvitsee (ja ansaitsee paljon) enkä itsekkään haluaisi kuulla että äitini olisi luopunut koko elämästään vain minun takia.
Etpä tiedä sinäkään tuletko vielä katumaan jonain päivänä jos huomaat ettei niitä lapsia tulekaan ihan heti sitten kun vaan keksii haluta. Ainakaan et ole ainuttakaan enää ansainnut.
Kehotat vielä valehtelemaan jotta ei vaan laitettaisikaan harkitsemaan pidempään mitä on tekemässä lapselleen! Häpeä.
Sinunkin tappamasi lapsi olisi voinut saada hyvän ja parhaan mahdollisen kodin jostain muualta, jollei sinun itsekkyytesi olisi jyrännyt hänen koko elämänsä yli! Vai olisitko kenties kuollut ilman aborttia? Jos et, on aivan turha puhua mistään koko elämän menetyksistä, koko ihmiselämänsä menetti nyt viaton lapsesi!
Itsestäni olisi ollut teköpyhempää juuri pitää "lapsi" ja heivata se pois, koska en itse sitä olisi voinut pitää. Ja olen muutenkin aika varma että ottaen sen hetkisen elämän tyylini olisi keskenmeno ollut aikalailla varma/lapsi tuskin olisi voinut syntyä terveenä jolloin hänellä olisi ollut vielä pienempi mahdollisuus edes päästä hyvään kotiin. (sanoisin että niin aikaisessa vaiheessa voi ylipäätänsä puhua vielä lapsesta, mutta sitten saisin varmaan taas kommenttia että ollaan valehtelemassa joten ehkä pidän suuni kiinni tästä asiasta kun siitä on niin turha väitellä :D)
Yksi juttu kyllä jäi epäselväksi "Kehotat vielä valehtelemaan jotta ei vaan laitettaisikaan harkitsemaan pidempään mitä on tekemässä lapselleen!" Missäköhän vaiheessa olen kehottanut valehtelemaan ja mistä? :) Ihan mielenkiinnosta haluasin tietää, koska en ole tämmöistä mielestäni missään vaiheessa tehnyt? :D
ja itsehillinnän puutteessa kyenny muuttaan elämääs terveellisemmäks edes vähäks aikaa lapsen tähden, oli se "parempi" heivata surmattuna viemäriin?
Kehotat valehteleen että raskaus ois muka jo voinu kestää kauemminkin! Etkö edes huomaa valheitasi, onko valheellinen elämä sulle niin luontaista?
"Kehotat valehteleen että raskaus ois muka jo voinu kestää kauemminkin!"
Missä hän noin sanoo??
"Jos kuitenkin mainitsee että saattaa olla ollut jo pitempään raskaana hoidetaan tapaus tietääkseni kiireellisenä. :)"
kyenny sanoon ilman lapsellisia solvauksia?? :DDD Tästä sen näkee minkä vakavuusluokan mielenterveysongelmia ne lapsentappamiset teettää. Traumainen säälipelle parka.
Miten tuossa kehotettiin valehtelemaan? Siis aloittajaltahan on jo kahdet kuukautisetkin ehtinyt jäädä välistä, joten raskausviikkoja voi hyvinkin olla vaikka 10 kasassa. Eikö sinusta silloin olisi aiheellistakin mainita lääkärille, että raskaus on saattanut kestää pidempäänkin? Vai pitääkö silloinkin rauhassa odotella mitään kenellekään sanomatta sen pari viikkoa, mitä tämä toinen kertoi aikaa hänellä menneen?
Miten ap sinusta valehtelisi jos mainitsisi, että raskaus saattaa olla edennyt jo lähelle ensimmäisen kolmanneksen loppua? Siis lähelle sitä ensimmäistä lakisääteistä aborttirajaa? Miten sinusta on valehtelemaan kehottamista, jos tuossa tilanteessa sanoo, että asiasta voi mainita lääkärille?
Jospa hän vain vastasi sinulle samalla mitalla? Sinähän sen henkilöön käyvän nälvimisen nyt kuitenkin aloitit...
Juuri sitä tarkoitin että jos on kerran jo kuukautiset kahdesti olleet poissa, on myös siitä syytä mainita, koska raskaus voi olla silloin pidemmällä ja asialla on kiire. Missään en ole valehtelemisesta puhunut, jotkut eivät vain näköjään osaa lukea (tai eivät edes jaksa koska oma mielipide on tietysti a ja o).
ps. Ja sinullahan ei ole minun sen hetkisestä elämäntilanteesta tai taustoista mitään tietoa, joten turha (sinua lainatakseni) "lätistä" itsehillinnästäni. Jos olisit vaivautunut lukemaan tarkemmin, olisit ehkä tajunnut että puhuin elämästäni ENNEN kun sain koko raskaudesta tietää.
Alkaa muuten pikku hiljaa tuntua että nämä jotka valittavat "tekopyhästä lässytyksestä" ovat ite niitä lässyttäjiä. :D Eipä heiltä mitään asiallistakaan ole tässä kuultu.
(En tarkoita teitä harvoja (ja fiksuja, asiallisia ja reiluja) ihmisiä jotka kehottatte pitämään lapsen ja olette aborttia vastaan, mutta ette tee siitä suurtaa haloota vaan sanotte oman mielipiteenne asiallisesti. Teitä ne raskaana olevat aborttia harkitsevat kunnioittavat ja te saatatte jopa saada jonkun muuttamaan mielensä. Empatia on jännä kyky joka vain useilta tuntuu puuttuvan.)
kiinnitin huomiota. Ensin syytellään asiallisesti aloittajalle vastannutta valehteluun kehottamisesta ja sitten unohdetaan koko asia, kun pitäisi asiallisiin kysymyksiin vastata. Minusta olisi kohtuullista kantaa vastuu omista sanomisistaan, jos kerran on tarpeelliseksi katsonut toista ruveta syyttelemäänkin.
Jep sitä minäkin tuumasin. Tuntuu vaan että suurin osa ihmisistä täällä eivät jaksa tehdä muuta kuin sanoa omat mielipiteensä mahdollisimman suuresti toista loukkaavalla tavalla.
Harmillista sillä tämä palsa vois auttaa monia ahdingossa olevia. Tietysti henkilölle joka miettii abortin tekoa ja kysyy neuvoa voi mennä sanomaan, että itse ei tue aborttia ja kannattaisi sinunkin vielä ehkä miettiä ettei ala kaduttamaan yms. mutta nämä keskustelut tuntuvat olevan vain ns. "vastustaja- ja aborttiväen" välistä kaksintaistelua ja kilpaa haukkumista. Ja hirveää yleistystä tuo homma muutenkin.
Älytöntä sanon minä. Pitäisi saada tänne joku pakollinen nimimerkki juttu että ne pahimmat riitapukarit saataisiin bannattua kokonaan pois ennenkuin oppivat kunnioittamaan muita tai sitten omat sivut neuvoa tarvitseville ja abortin vastustajille. (ei sillä, tuskin keskustelut silti pysyisivät omilla puolillaan xP)