Käytännön ohjeita ja selityksiä?

Flunssatutkimus selityksineen ja ohjeineen on varmaan sellainen" tieteenlaji" ettei sitä moni lääkärikään viitsi kauaa harrastaa, motiivia olisi flunssaisena sängyssä maatessa mutta heti kun kynnelle kykenee niin kiire tulee unohtaa moiset vaivat ja « vaaraton » tauti joka kuitenkin pitää työkyvyttömänä monta päivää, jopa viikkoja.
Kun sairastuu, ensin vain tulee aivastusta toisensa perään : siinä ihmisen organismi koittaa heittää viruksen ulos sieltä mistä se tulikin. Entäs yskä ? Sama juttu, ja nuhankin kohdalla kai sitten varmaan.
Voimat menevät nolliin, korvatkin tukkeutuvat koska virus yrittää sieltäkin paeta, muttei pääse.
Lopulta, kun ihminen on oikein tukossa niin mikrobit hyökkäävät eritteisiin.
Nenä alkaa vuotaa paksumpaa limaa ja yskäkin alkaa tuottaa suuria klönttejä.
Nyt organismi vihdoin onnistuu laittamaan pystyyn taistelun identifioitua vihollista vastaan : se on mikrobi ja nujerretaan siis mikrobille kuuluvalla vasta-aineella jota keho on joskus tuottanut tavatessaan toisen mikrobin.
Vai oliko se virus ? Mutta jos näin on, miksi ei vasta-hyökkäys ala heti alussa.
Ai vai alkaako ? No siksikö olemme patatras sängyn pohjalla kun pitkin kehoa vilistää vasta-aineen kantajia ja kaikki voimat menevät viruksen nujertamiseen.
Mutta miksi nenä vuotaa siinä tapauksessa, jos hoito kerran on sisäistä?
Onko nuhallakin joku parantava vaikutus, eli jos otan lääkettä joka lopettaa nuhan ja yskän, voinko sitten ollenkaan parantua?
Siinä tapauksessa, miksei lääkäri sitten anna mitään lääkettä, komentaa vaan levolle, vasta-aineita valmistamaanko?
Olisi kiva tietää mikä on mikrobien tai bakteerien ja virusten osuus flunssassa, tartuntavaiheessa ja sen jälkeen, ja kauanko ne elävät esim ilmassa, maassa, ovenkahvoissa, kirjoissa, ilmastointilaitteissa, huonepölyssä, matoissa, vaatteissa, lakanoissa, ihmisen iholla, hiuksissa, ruoassa, jne.
Jos syö pikkuleivän jonka läheisyydessä joku on aivastanut, voiko saada flunssan?
Entä kuinka tärkeää on esim. hiusten ja vaatteiden pesu ja lakanoiden vaihto päivittäin potilaalle ja siivoaminen tartunnan ehkäisemiseksi.
Käytännön neuvot eivät ole kovin tarkkoja, ehkä moni pelkää turhaa tartuntaa, ehkä moni ei saisi tartuntaa jos olisi enemmän tietoa.
Unohtui vielä : jos laitat paksun tyynyn, yskittää vähemmän ja lima valuu suoraan keuhkoihin. Jos tyyny on matala, se valuu korviin.
0282
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


tiedonnälkäinen kirjoitti:

Flunssatutkimus selityksineen ja ohjeineen on varmaan sellainen" tieteenlaji" ettei sitä moni lääkärikään viitsi kauaa harrastaa, motiivia olisi flunssaisena sängyssä maatessa mutta heti kun kynnelle kykenee niin kiire tulee unohtaa moiset vaivat ja « vaaraton » tauti joka kuitenkin pitää työkyvyttömänä monta päivää, jopa viikkoja.
Kun sairastuu, ensin vain tulee aivastusta toisensa perään : siinä ihmisen organismi koittaa heittää viruksen ulos sieltä mistä se tulikin. Entäs yskä ? Sama juttu, ja nuhankin kohdalla kai sitten varmaan.
Voimat menevät nolliin, korvatkin tukkeutuvat koska virus yrittää sieltäkin paeta, muttei pääse.
Lopulta, kun ihminen on oikein tukossa niin mikrobit hyökkäävät eritteisiin.
Nenä alkaa vuotaa paksumpaa limaa ja yskäkin alkaa tuottaa suuria klönttejä.
Nyt organismi vihdoin onnistuu laittamaan pystyyn taistelun identifioitua vihollista vastaan : se on mikrobi ja nujerretaan siis mikrobille kuuluvalla vasta-aineella jota keho on joskus tuottanut tavatessaan toisen mikrobin.
Vai oliko se virus ? Mutta jos näin on, miksi ei vasta-hyökkäys ala heti alussa.
Ai vai alkaako ? No siksikö olemme patatras sängyn pohjalla kun pitkin kehoa vilistää vasta-aineen kantajia ja kaikki voimat menevät viruksen nujertamiseen.
Mutta miksi nenä vuotaa siinä tapauksessa, jos hoito kerran on sisäistä?
Onko nuhallakin joku parantava vaikutus, eli jos otan lääkettä joka lopettaa nuhan ja yskän, voinko sitten ollenkaan parantua?
Siinä tapauksessa, miksei lääkäri sitten anna mitään lääkettä, komentaa vaan levolle, vasta-aineita valmistamaanko?
Olisi kiva tietää mikä on mikrobien tai bakteerien ja virusten osuus flunssassa, tartuntavaiheessa ja sen jälkeen, ja kauanko ne elävät esim ilmassa, maassa, ovenkahvoissa, kirjoissa, ilmastointilaitteissa, huonepölyssä, matoissa, vaatteissa, lakanoissa, ihmisen iholla, hiuksissa, ruoassa, jne.
Jos syö pikkuleivän jonka läheisyydessä joku on aivastanut, voiko saada flunssan?
Entä kuinka tärkeää on esim. hiusten ja vaatteiden pesu ja lakanoiden vaihto päivittäin potilaalle ja siivoaminen tartunnan ehkäisemiseksi.
Käytännön neuvot eivät ole kovin tarkkoja, ehkä moni pelkää turhaa tartuntaa, ehkä moni ei saisi tartuntaa jos olisi enemmän tietoa.
Unohtui vielä : jos laitat paksun tyynyn, yskittää vähemmän ja lima valuu suoraan keuhkoihin. Jos tyyny on matala, se valuu korviin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu