Valtavasti ylisuurten kielikiintiöiden turvin ruotsinkielisistä pääsee yliopistoihin ja korkeakouluihin 52 % kun taas suomenkielisistä PÄÄSEE yliopistoihin ja korkeakouluihin 27 %.
Niin tiedättehän, että ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa omine Gaussin käyrineen. Näin Suomen ruotsalaiset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla, mutta silti he tarvitsevat ylisuuret kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja, kuten lääkäreiksi, juristeiksi ja ekonomisteiksi.
Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää, kun tiedetään PISA -tutkimuksista, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat yli 10 % huonommat kuin suomenkielisten.
Niin tiedättehän, että ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa omine Gaussin käyrineen. Näin Suomen ruotsalaiset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla, mutta silti he tarvitsevat ylisuuret kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja, kuten lääkäreiksi, juristeiksi ja ekonomisteiksi.
Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää, kun tiedetään PISA -tutkimuksista, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat yli 10 % huonommat kuin suomenkielisten.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jo pitkään on ollut tiedossa, että jos on huono todistus tai epäilee muuten pääsykoetuloksen jäävän heikoksi, kannattaa pyrkiä ruotsinkieliseen koulutukseen. Oli yllättävää, että erot ovat noin suuret.
Mistä luvut ovat peräisin?
Lisäksi joihinkin suomenkielisiinkin koulutuksiinkin saa perusteettoman paljon pisteitä pitkän ruotsin ylioppilasarvosanoista.
En ole mikään pro-ruotsinkieli, mutta on vain pakko puuttua... Pitkän ruotsin yo-arvosanoista saa lähes aina ihan yhtä hyvät pisteet kuin mistä tahansa muusta pitkästä kielestä. Kukaan ei kiellä, etteikö voisi kirjoittaa pitkää enkkua, pitkää ruotsia, pitkää ranskaa ja pitkää espanjaa. Ei missään ruotsista saa mitään erityistä plussaa verrattuna muihin kieleen... En ole vielä löytänyt yhtäkään ainetta, johon ruotsi olisi "pakko" kirjoittaa (paitsi esim. ruotsin kääntämisessä, jossa pisteitä saa ihan loogisesta syystä).
Ihan toinen asia on sitten ylipäätään yo-kokeista annettavat pisteet hakukohteissa... Esim. jos haet Helsingin yliopistossa espanjalaista filologiaa (tai montaa muuta humanistisen ainetta), niin täydet pisteet saa vaikka kirjoittamalla L:n äikästä, pitkästä enkusta, uskonnosta, fysiikasta ja pitkästä matikasta. Siitä voi sitten olla montaa mieltä, miten nämä ko. aineet antavat valmiudet espanjalaiseen filologiaan...
Esimerkiksi Helsingin lääkikseen saa pitkästä ruotsista jopa 6 pistettä. Ruotsia ei voi korvata muilla kielillä, joten esim. pitkä englanti, pitkä ranska tai pitkä espanja ei auta. Pitkää ruotsia ei käytännössä voi kirjoittaa, jos sitä e ole lukenut 3. luokalta saakka, eli valinta tehdään 10-vuotiaana. Sen tekevät yleensä vanhemmat, eikä kaikilla paikkakunnila ole edes mahdollista opiskellla pitkää ruotsia.
Tämä siis sen lisäksi, että Helsingissä on erikseen ruotsinkielinen lääkärikoulutus.
Hyvä opiniononion, sinulla on toki oikeus mielipiteeseesi. Olet melko oikeassa siinä, että pitkän ruotsin yo-arvosanoista saa lähes aina yhtä hyvät pisteet kuin muistakin kielten arvosanoista. Näin on, jos haet maaseutuyliopistoihin tai humanistisille aloille.
Jos haluat arvostetummile aloille tai isoihin kaupunkeihin hyviin ylioistoihin, tilanne on toinen. Halutuimmille aloille toisen kotimaisen kielen arvosana on yliarvostetussa asemassa, mikä suosii kaksikielisiä (siis ruotsinkielisiä). Erityisesti silloin toinen kotimainen on täreä, jos laitoksen professoreissa on paljon ruotsinkielisiä. En itsekään meinannut tätä uskoa ennen kuin tutustuin pääsykoevaatimuksiin ja samalla katselin kuka on laitoksen johtaja. Nyt on pakko sanoa, että ruotsinkielinen professorikunta on turvannut suomenruotsalaiselle jälkikasvulle todella hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet. Katsele pääsykoevaatimuksia ja hämmästy!
Ei se Helsingin yliopisto mitenkään kovin hyvin pärjää noin kansainvälisellä tasolla, ja vaikka onkin olevinaan Suomen paras, ei se opetuksen taso sielläkään aina päätä huimaa (ja kyllä on ihan omakohtaisia kokemuksia, niin humanistisesta kuin yhteiskuntatieteellisestä).
Olen samaa mieltä, että lääkiksessä, oikiksessa ja hampaassa ruotsista saa liikaa pisteitä/outoa kun se huomioidaan "pakollisena", mutta mitä muita aineita on? Katselin HY:n tämän vuoden lähtöpisteitä (yliopistohaku.fi). Esim. yhteiskuntatieteellinen=äikkä+reaali+saa valita kaksi parasta: ruotsi, toinen reaali, matikka tai vieras kieli=ei pakko olla ruotsi; eläinlääkis: ruotsi TAI vieras kieli; farmaseutti/proviisori: äikkä, matikka, reaali= ei ruotsia, kaikki suomenkieliset kasvatustieteellisessä= äikkä, reaali, pitkä kieli, matikka= ei ruotsia; luonnontieteellinen tdk=painotus matikassa/fysiikassa/kemiassa yms., pitkä kieli=ei tarvitse olla ruotsi; maatalous/metsät. tdk=matikka, äikkä, tietyt reaalit= ei ruotsia; psykologia=pitkästä ruotsista ei voi edes saada pitkän kielen pisteitä, oltava joku muu kieli; teologinen=ruotsi TAI muu vieras kieli. Eli tosiaan (suomenkielisillä linjoilla) lääkis, oikis ja hammas olivat ainoita, joissa ruotsi olisi pakko kirjoittaa (eli ruotsin kieltä ei voi korvata millään muulla aineella lähtöpisteitä laskiessa).
Ruotsinkielisillä ON parempi asema korkeakouluissa, kyllä minä tiedän sen (esim. HY viime vuonna, biologian sisäänottoprosentti suomenkielisellä 7%, ruotsinkielisellä 24%). Mielestäni on naurettavaa että ruotsinkielisiä linjoja on ylipäätään olemassa. Mutta pointtini oli se, että yo-kokeissa kirjoitetusta pitkästä ruotsista saa kuitenkin suhteellisen harvalla alalla mitään suurempaa etua verrattuna mihin tahansa muuhun pitkään kieleen. Siitä, saako ruotsin ällän helpommin kuin enkun tai espanjan ällän, voi sitten keskustella ihan omana aiheenaan. Ja sitäpaitsi "maaseutuyliopistoissa" tuppaa olemaan juuri päin vastoin, että sillä ruotsilla saattaa jopa olla jotain painoarvoa....
P.S. pitkän ruotsin VOI kirjoittaa, vaikka ei olisi pitkänä lukenut ja pitkän ruotsin voi kirjoittaa vielä senkin jälkeen kun on kirjoittanut pk-ruotsin (täydentää tutkintoa). Just saying...
"P.S. pitkän ruotsin VOI kirjoittaa, vaikka ei olisi pitkänä lukenut ja pitkän ruotsin voi kirjoittaa vielä senkin jälkeen kun on kirjoittanut pk-ruotsin (täydentää tutkintoa). Just saying... "
Olipa harvinaisen tyhmä kommentti. Tottakai sen VOI kirjoittaa, mutta jos sitä ei ole opiskellut niin ei ole mitään järkeä yrittää kirjoittaa. Ei ole OIKEIN, että jos haluaa hakea opiskelemaan lääkäriksi, pitää ensin käydä lukio ja sen jälkeen opiskella vuosi RUOTSIA. Tavoite kuitenkin on, että niitä yo-kirjoituksia ei tarvitsisi paljon jälkikäteen täydentää, vaan että opinnot jatkuisivat suoraan lukion jälkeen.
Suomi ei ole kaksikielinen, vaan meillä on rinnakkain suomeksi toimiva yhteiskunta ja sitten se svenskfinland.
Svenskfinland on suomalaisen yhteiskunnan rinnakkaisjärjestö kouluineen, opistoineen, yliopistoineen, varuskuntineen, järjestöineen, yhdistyksineen, kuoroineen, lautakuntineen, teattereineen, lehtineen, ja erillisine tv-kanavineen. Koko järjestelmä tähtää ruotsinkielisten eristäytymiseen suomenkielisistä, ja sillä on nimikin "Taxellin paradoksi". Pelkona on että kaksikielisyys johtaa ruotsin kielen katoamiseen, ja sen vuoksi kaiken on oltava puhtaasti ruotsinkielistä, Ruotsinkieliset lapset ja opiskelijat on eristettävä suomenkielisistä, ettei ruotsalaisuus katoaisi.
Sana "kaksikielisyys" on hämäystä. Ruotsinkieliset haluavat ehdottomasti olla erillään suomenkielisistä, jolloin maassa säilyy kaksi kieltä.
Jos olet noin pyhää vihaa täynnä, niin mikset tee asialle jotain? Ei auta, että laitat näitä samoja viestejä joka ikiselle palstalle jossain suomi24:ssä...
Tuo aloitushan on täyttä asiaa. Minusta on ainakin hyvä, että tästä puhutaan, koska suomenkielisten ja ruotsinkielisten asema on eriarvoinen Suomessa.
En minä löytänyt aloituksesta mitään pyhää vihaa .... jos et tykkää osallistua keskusteluun kielikysymyksistä niin älä lue näitä viestejä, jotka ovat tästä aiheesta.
Viestejä on aika vaikea välttää ainakin täällä Suomi24:ssä, kun niitä on joka palstalla ja vähintään kerran päivässä tulee yksi uusi. Tehkööt vaikka nettiadressin ja mainostakoon sitä tai vaikka sitten mielenosoitus kehiin, mutta täällä valittaminen päivästä toiseen ei kyllä varmasti auta asiaa...
Tietoja Helsingin oikiksen valintakokeesta:
Helsinki
Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 84 yhteispistettä ja
ruotsinkielisinä hakeville 78 yhteispistettä.
Koepistekiintiössä pisteraja oli 60 suomenkielisinä hakeville ja ruotsinkielisinä
hakeville 50 koepistettä.
Vaasa
Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 77 yhteispistettä ja
ruotsinkielisinä hakeville 72 yhteispistettä.
Koepistekiintiössä pisteraja oli suomenkielisinä hakeville 54 koepistettä ja ruotsinkielisinä
hakeville 47 koepistettä.
- Laskin, että pääsykoetehtävissä oli ruotsinkielisillä 10 sivua, suomenkielisillä
oli 18 sivua.
Lähde: Helsingin yliopisto
--------------------------
Helsingin lääkis. Alimmat sisäänpääsypisteet:
suomi: alin pisteraja 60,89
ruotsi: alin pisteraja 51,13
Lähde: Tilastokeskus
---------------------------
Kauppakorkeat Helsingissä. Alimmat sisäänpääsypisteet:
Hanken (ruotsi): 68/127 = 53,54/100
HKKK (suomi): 57,23/80 = 71,53/100
Lähde: Tilastokeskus
Siis en todellakaan olisi uskonut, että erot on noin suuria.
Ja tiedoksi valittajille, että missäs toisiaan tuntemattomat ihmiset sitten voivat keskustella ja vaihtaa tietoja jos ei keskustelupalstalla? Tämä on erittäin tärkeä aihe.
Haluamme opiskelijoiksi parasta ja lahjakkainta ainesta.
Suomen ruotsalaisilla on omat pienet koulut, omat arvosteluperusteet, täysin oma ylioppilastutkintolautakuntansa, jne. Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin Suomen ruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat valtavat kielikiintiöt kaikissa yliopistoissa, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla pääsykoetuloksilla. Samoin käy kaikissa kansainvälisissä tutkimuksissa kuten PISA ja CIVIC tutkimukset.
Miten se Hbl otsikoikaan; "Dumma men glada" kuvatessaan suomenruotsalaisten huonoa tulosta PISAssa. On helppo olla iloinen, kun enemmistö on sallinut heille valtavasti erilaisia etu- ja erioikeuksia a la Biaudet.