Valkoisten tavoite

On yleisesti tunnettua miten saksalaisvastainen Mannerheim oli. Ehkä jopa kateellinen von der Goltzille siitä että suomalaiset kunnioittivat saksalaista enemmän.

dunr snpas kirjoitti:

On yleisesti tunnettua miten saksalaisvastainen Mannerheim oli. Ehkä jopa kateellinen von der Goltzille siitä että suomalaiset kunnioittivat saksalaista enemmän.

Yleisesti tunnettua? Tarkenna.

"Mannerheimilla oli keskeinen rooli vuonna 1918. Hän oli armeijan ylipäällikkö ja olisi halutessaan voinut vapauttaa kaikki punavangit. Mutta tämä kietoutuu tavoitteeseen Pietarin valtaamisesta. Hän halusi turvata selustansa"

Mannawerheim kielsi teloitukset ja asetti kenttäoikeudet niitä hillitsemään.

Mannerheimilla oli ainakin alustava tarkoitus punaisten rivimiesten vapauttamisesta. Hänen eronsa tuli kuitenkin sitä ennen. Senaatti halusi kaikkien punvankien asiat tutkittaviksi ja heidät tuomittaviksi oikeusistuimissa. Se taas johti byrokratiaan, jonka hitaus osaltaan vaikutti vankileirikuolemiin.

M:lla ei ollut 1918 mitään suunnitelmia Pietarin valtaamisesta. M. oli erotettu Venäjän armeijasta syyskuussa -17 ja sai helmikuussa -18 eron myös reservistä. Keisarin luopuminen kruunusta oli vapauttanut hänet uskollisuudenvalasta
1919 M. kaavaili vastineeksi osallisuudesta bolsevikkien kukistamiseen länsivaltojen tuella nimenomaan Suomen itsenäisyyden takaamista ja mahdollisesti Itä-Karjalaa Suomelle. Venäjän valkoiset eivät siihen suostuneet.

M:n ryhtyminen aseriisuntaan johtui siitä, että joukot olisivat todennäköisesti muuten ryhtyneet siihen omatoimisesti ja M.olisi heti menettänyt arvovaltansa. Punakapina olisi alkanut joka tapauksessa ja hallituksen joukoille huonossa tilanteessa. M:n ratkaisu oli oikea.

Jos ryhtyy kritisoimaan tapahtumia, olisi hyvä ottaa niistä ensin selvää.

Rustanius in tv-toimittaja, ei tutkija.

,ssssq, kirjoitti:

Yleisesti tunnettua? Tarkenna.

Eiköhän trolli löydä itsekin tietoa Marskin teuton-fobiasta. Aloitetaan vaikka siitä ettei halunnut saksalaisten sekaantuvan Suomen sisällissotaan.

"Kaikki yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta toivoivat maahan rauhaa ja sopua."

Ihanko totta?

Ollessaan valtionhoitajana (1918–1919) Mannerheim keskusteli alkuvuonna 1919 Ison-Britannian Suomeen lähettämän sotilasvaltuuskunnan kanssa hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim oli jo aiemmin Lontoon-matkallaan esittänyt Britannian sotaministerille Winston Churchillille, että Suomi on valmis jatkamaan taistelua kommunismia vastaan.[67] Hyökkäyssuunnitelmat kariutuivat kesällä 1919 vahvistettuun uuteen hallitusmuotoon, jossa presidentti ei enää voinut julistaa sotaa yksin. Lisäksi Mannerheim hävisi heinäkuun 1919 presidentinvaalit, minkä jälkeen hän vetäytyi päivänpolitiikasta. Hänen mielenkiintonsa ulkopolitiikkaa kohtaan ei kuitenkaan sammunut, ja erityisesti hän seurasi tapahtumia bolševikkien valtaan joutuneella Venäjällä.lähde?

Syksyllä 1919 Mannerheim jatkoi Churchillin kanssa kaavailuja hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim vakuutti, että operaatio olisi mahdollinen ja se voitaisiin toteuttaa ilman vallankaappausta Suomessa, taivuttelemalla presidentti Ståhlberg sodan kannalle.[68] Tarvittaessa Mannerheim olisi ollut myös valmis vallankaappaukseen.[67] Hanke raukesi tällä kertaa Britannian hallituksen vastustukseen

mmmmmmmmmmmmMm kirjoitti:

"Kaikki yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta toivoivat maahan rauhaa ja sopua."

Ihanko totta?

Ollessaan valtionhoitajana (1918–1919) Mannerheim keskusteli alkuvuonna 1919 Ison-Britannian Suomeen lähettämän sotilasvaltuuskunnan kanssa hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim oli jo aiemmin Lontoon-matkallaan esittänyt Britannian sotaministerille Winston Churchillille, että Suomi on valmis jatkamaan taistelua kommunismia vastaan.[67] Hyökkäyssuunnitelmat kariutuivat kesällä 1919 vahvistettuun uuteen hallitusmuotoon, jossa presidentti ei enää voinut julistaa sotaa yksin. Lisäksi Mannerheim hävisi heinäkuun 1919 presidentinvaalit, minkä jälkeen hän vetäytyi päivänpolitiikasta. Hänen mielenkiintonsa ulkopolitiikkaa kohtaan ei kuitenkaan sammunut, ja erityisesti hän seurasi tapahtumia bolševikkien valtaan joutuneella Venäjällä.lähde?

Syksyllä 1919 Mannerheim jatkoi Churchillin kanssa kaavailuja hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim vakuutti, että operaatio olisi mahdollinen ja se voitaisiin toteuttaa ilman vallankaappausta Suomessa, taivuttelemalla presidentti Ståhlberg sodan kannalle.[68] Tarvittaessa Mannerheim olisi ollut myös valmis vallankaappaukseen.[67] Hanke raukesi tällä kertaa Britannian hallituksen vastustukseen

Lue lisää

"Valkoisia johti lähinnä suomenkieliset. Svinhufvudin senaatti koostui enimmäkseen suomenkielisistä kuten myös Valkokaartin joukotkin."

Hyvä esimerkki kannanmuutoksesta oli Svinhufvud, sillä vielä maaliskuussa 1918 hän selitti Berliinissä, että hän oli vakaumuksellinen tasavaltalainen. Toukokuussa hän oli jo vankka monarkisti.[2] Tunnetuimpia sen ajan kuningasvallan kannattajia olivat Svinhufvudin lisäksi senaatin talousosaston varapuheenjohtaja (=pääministeri) J. K. Paasikivi, Suomen Berliinin lähettilas Edvard Hjelt, J. R. Danielson-Kalmari, Rafael Erich, Antti Hackzell, Lauri Ingman, Ernst Nevanlinna, Hjalmar Procopé, E. N. Setälä, Otto Stenroth, Antti Tulenheimo, A. H. Virkkunen ja Rabbe Axel Wrede. Tieteen ja taiteen parista kannattajaksi ilmoittautuivat Eero Järnefelt, Robert Kajanus, Volter Kilpi, Eliel Saarinen, Jean Sibelius, Werner Söderhjelm ja Maila Talvio.

Kuka näistä on suomenkielinen?

Svinhuvudin senaatti:

syy siihen, että Suomeen haluttiin saksalainen kuningas, oli tarve luoda monarkkinen side Saksaan ja tällä tavalla suojautua niin Venäjän valkoisia, jotka eivät Venäjän yhtenäisyyden periaatteesta kiinni pitävinä olleet tunnustaneet Suomen itsenäisyyttä eivätkä olleet valmiit tunnustamaankaan sitä, kuin myös bolsevikkeja vastaan, jotka olivat tukeneet punaisia Suomen sisällissodassa, minkä Suomen senaatti oli juuri voittanut omien suojeluskuntiensa, Saksasta tulleiden jääkäreiden sekä Hangossa huhtikuussa 1918 maihin nousseen Saksan Itämeren divisioonan avulla. Suomen talous oli jo sidottu kevään 1918 kauppasopimuksella Saksan sotatalouteen ja saksalaissuuntaus oli hyväksytty jo aikaisemmin niin kauppa- kuin puolustuspoliittisesti.

Kevään kuluessa ruotsalaiset ja vanhasuomalaiset olivat kääntyneet kuningasvallan kannalle.

,,,,,,,.älkn kirjoitti:

"Valkoisia johti lähinnä suomenkieliset. Svinhufvudin senaatti koostui enimmäkseen suomenkielisistä kuten myös Valkokaartin joukotkin."

Hyvä esimerkki kannanmuutoksesta oli Svinhufvud, sillä vielä maaliskuussa 1918 hän selitti Berliinissä, että hän oli vakaumuksellinen tasavaltalainen. Toukokuussa hän oli jo vankka monarkisti.[2] Tunnetuimpia sen ajan kuningasvallan kannattajia olivat Svinhufvudin lisäksi senaatin talousosaston varapuheenjohtaja (=pääministeri) J. K. Paasikivi, Suomen Berliinin lähettilas Edvard Hjelt, J. R. Danielson-Kalmari, Rafael Erich, Antti Hackzell, Lauri Ingman, Ernst Nevanlinna, Hjalmar Procopé, E. N. Setälä, Otto Stenroth, Antti Tulenheimo, A. H. Virkkunen ja Rabbe Axel Wrede. Tieteen ja taiteen parista kannattajaksi ilmoittautuivat Eero Järnefelt, Robert Kajanus, Volter Kilpi, Eliel Saarinen, Jean Sibelius, Werner Söderhjelm ja Maila Talvio.

Kuka näistä on suomenkielinen?

Svinhuvudin senaatti:

syy siihen, että Suomeen haluttiin saksalainen kuningas, oli tarve luoda monarkkinen side Saksaan ja tällä tavalla suojautua niin Venäjän valkoisia, jotka eivät Venäjän yhtenäisyyden periaatteesta kiinni pitävinä olleet tunnustaneet Suomen itsenäisyyttä eivätkä olleet valmiit tunnustamaankaan sitä, kuin myös bolsevikkeja vastaan, jotka olivat tukeneet punaisia Suomen sisällissodassa, minkä Suomen senaatti oli juuri voittanut omien suojeluskuntiensa, Saksasta tulleiden jääkäreiden sekä Hangossa huhtikuussa 1918 maihin nousseen Saksan Itämeren divisioonan avulla. Suomen talous oli jo sidottu kevään 1918 kauppasopimuksella Saksan sotatalouteen ja saksalaissuuntaus oli hyväksytty jo aikaisemmin niin kauppa- kuin puolustuspoliittisesti.

Kevään kuluessa ruotsalaiset ja vanhasuomalaiset olivat kääntyneet kuningasvallan kannalle.

Lue lisää

Monarkia oli järkevä veto koska kenraali Lundendorff valmisteli uutta hyökkäystä länsirintamalla joka olisi onnistunut ilman amerikkalaisten sekaantumista. Eli jos Saksa olisi marssinut Pariisiin vuonna 1918 olisi Euroopan manner Pohjoismaita lukuunottamatta ollut Saksan ja sen liittolaisten hallinnassa. Ja koska Ukko-Pekka tiesi Saksan laivaston läsnäolosta Itämerellä sekä Virossa saksalaisten joukkojen olemisesta niin.

Olisiko suomalaisten pitännyt sitten katkaista suhteet Saksaan? Miks? Miellyttääkseen brittejä ja ryssiä vai? Ei kun kerties pyrkiä saamaan hyväksyntää heikoilta Pohjoismailta.

Yhdysvallathan olisi Suomelle täysin etäinen vuonna 1918 eikä meillä ollut juuri mitään kontaktia heihin.

mmmmmmmmmmmmMm kirjoitti:

"Kaikki yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta toivoivat maahan rauhaa ja sopua."

Ihanko totta?

Ollessaan valtionhoitajana (1918–1919) Mannerheim keskusteli alkuvuonna 1919 Ison-Britannian Suomeen lähettämän sotilasvaltuuskunnan kanssa hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim oli jo aiemmin Lontoon-matkallaan esittänyt Britannian sotaministerille Winston Churchillille, että Suomi on valmis jatkamaan taistelua kommunismia vastaan.[67] Hyökkäyssuunnitelmat kariutuivat kesällä 1919 vahvistettuun uuteen hallitusmuotoon, jossa presidentti ei enää voinut julistaa sotaa yksin. Lisäksi Mannerheim hävisi heinäkuun 1919 presidentinvaalit, minkä jälkeen hän vetäytyi päivänpolitiikasta. Hänen mielenkiintonsa ulkopolitiikkaa kohtaan ei kuitenkaan sammunut, ja erityisesti hän seurasi tapahtumia bolševikkien valtaan joutuneella Venäjällä.lähde?

Syksyllä 1919 Mannerheim jatkoi Churchillin kanssa kaavailuja hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim vakuutti, että operaatio olisi mahdollinen ja se voitaisiin toteuttaa ilman vallankaappausta Suomessa, taivuttelemalla presidentti Ståhlberg sodan kannalle.[68] Tarvittaessa Mannerheim olisi ollut myös valmis vallankaappaukseen.[67] Hanke raukesi tällä kertaa Britannian hallituksen vastustukseen

Lue lisää

Marski oli katkera Keisarillisen Venäjän luhistumisesta. Koki sotineensa turhaan. Siksi siis epärationaalinen Pietarin seikkailu ajatus.

Tuolla ei ole mitään väliä. Tärkeintä on se että kenraali Ludendorff ja hänen urheat saksalaiset joukkonsa tuhosivat Venäjän Keisarikunnan ja näin vapauttivat miljoonia ei-venäläisiä Pietarin orjuudesta. Vain sillä on väliä.

Leninin ainoa järkevä päätös oli Tsaarin tappaminen koska se sulki pois mahdollisuuden paluusta vanhaan kurjaan aikaan. Tämä oli Suomellekin parasta.

Yli 3 miljoonaa suomalaista vaati yhteiskuntajärjestyksen palauttamista ja rauhantilan saatamista voimaan. Sen valkoiset tekivät ja demokratia plautettiin maahamme ennätysajassa!

Korkeintaa pohjanmaalaiset idiootti talonpojat sekä ahvenanmaa idiootit. Luuletko tosiaan että Etelä-Suomen hurrit niin tyhmiä oli. Stadilaiset päinvastoin yrittivät tehdä selväksi venäläisille ja ruotsalaisille että nyt ei enää eletä missään Kolmikymmentä vuotisen sodan ajassa tai Suuressa Pohjan Sodassa vaan nyt määrää Saksa.

Bismarck oli yhdistänyt Saksan mahtavaksi suurvallaksi. Sille ei pärjännyt Venäjä eikä olisi pärjänneet britit ja ranskalaisetkaan ilman amerikkalaisten apua.

Korppi valehtelle;
"Ainoastaan suomenkielinen, järjestäytynyt, työväki oli varauksetta itsenäisyyden kannalla sillä eihän heille liitos minkään valtion kanssa voinut tarjota mitään etuja. Kukaan ei halunnut Venäjään liittymistä sillä siellähän oli täysi sisällissota eikä voittajasta tietoa. Liittyminen Venäjään olisi voinut lopulta tietää liittymistä valkoiseen Venäjään."

Mites sitten kävikään?
Trotski lähetti 21.1.1918 Suomen sosiaalidemokraattiselle puolueelle kategorisen sähkeen 15 000 miehen keskittämisestä viipymättä Helsingin ympäristöön ja vallan ottamisesta työväestön käsiin.
Kehotus ei jäänyt vaille tuloksia.

Venäjän sota-asiain kansankomissaari Podvoiski antoi 24.1.18 määräyksen riisua suomalaiset valkokaartit aseista. Tätä seurasi julistus, jossa venäläisen 42. AK:n katsottiin olevan sotatilassa, jos aseita ei luovuteta 36 tunnin kuluessa. Kun annettu aikaraja ylittyi, sotatila ennätti astua voimaan.

Leninin 20.1. antaman kirjallisen käskyn mukaan ”Tämän haltija, toveri [Jukka] Rahja, vanha puolueaktiivi
ja minun hyvin tuntemani, on täysin luotettava. On äärimmäisen tärkeää auttaa häntä saamaan aseita
(Suomen proletariaatille): n. 10 000 kivääriä panoksineen, noin 10 kolmen tuuman tykkiä ammuksineen.
Pyydän vakavasti teitä täyttämään tämän eikä supistamaan lukumäärää.” SDP:n puoluetoimikunta kokoontui illalla 24.1., ja kokouksessa heille ilmoitettiin, että heti kun aseet olivat saapuneet ”alkaa yleinen kapina”.

Venäläisten rautateitse Suomeen tapahtuvan asekuljetuksen varmistamiseksi ja Trotskin sähkekehotusta noudattaen punakaartit julistettiin liikekannalle 26. 1. 1918 alkaen. Puoluetoimikunnan enemmistö katsoi, ettei joukkoja mobilisaation ja aseiden saapumisen jälkeen enää voitaisi pidätellä.

lähteet: Wiik, Dagboksantekningar 1918, Ibidem 25.1.1918,
T.Smilga, Revoljutsija v. Finljandii (Isvestija 17.2.1918)