Minä olen noin vuoden treenannut taistoa ähkyyn asti syömistä vastaan. Muistutan itseäni, miten hirveä on olla maha pinkeäni ja turvoksissa ja miten ihanaa on olla "normaalisti."
Käyn vaakalla jokaikinen aamu ja kirjaan tuloksen ylös. Painoindeksini on 22. Kilo tai kaksi kun on tullut lisää ja ahdistun: syötävä siis vähän vähemmän.
Liikunta auttaa aivan hurjan paljon. Kiroan, kun olen ollut kuusi viikkoa kipeä ja kiloja on sen takia tullut kaksi liikaa. Yritän liikkua edes vähän, jolloin sekin aika on syömisen mahdollisuudesta pois ja toisaalta ei tee mielikään syödä.
Tätä asiaa pystyn hallitsemaan, moni muu asia elämässäni on mennyt pieleen (kaksi avioeroa). Lapset ovat nauttineet muutoksesta; en enää kanna herkkuja kaikkien saataville.
Isovanhempani ja vanhempan ovat ylipainoisia; ahdistun sinne menemisestä koska ruokaa tarjotaan koko ajan. Olen sanonut, että tämä on minun taistoni, minun ja lasteni terveyden takia.
Jos ahmin tänään, niin en anna lupaa masentua ja ahmia lisää'. Ahmiminen on katkaista mahdollisimman lyhyeen ja mahdollisimman pian.
Käyn vaakalla jokaikinen aamu ja kirjaan tuloksen ylös. Painoindeksini on 22. Kilo tai kaksi kun on tullut lisää ja ahdistun: syötävä siis vähän vähemmän.
Liikunta auttaa aivan hurjan paljon. Kiroan, kun olen ollut kuusi viikkoa kipeä ja kiloja on sen takia tullut kaksi liikaa. Yritän liikkua edes vähän, jolloin sekin aika on syömisen mahdollisuudesta pois ja toisaalta ei tee mielikään syödä.
Tätä asiaa pystyn hallitsemaan, moni muu asia elämässäni on mennyt pieleen (kaksi avioeroa). Lapset ovat nauttineet muutoksesta; en enää kanna herkkuja kaikkien saataville.
Isovanhempani ja vanhempan ovat ylipainoisia; ahdistun sinne menemisestä koska ruokaa tarjotaan koko ajan. Olen sanonut, että tämä on minun taistoni, minun ja lasteni terveyden takia.
Jos ahmin tänään, niin en anna lupaa masentua ja ahmia lisää'. Ahmiminen on katkaista mahdollisimman lyhyeen ja mahdollisimman pian.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että se minulla auttoi, kun lopetin laihduttamisen ja aloitin pikkuhiljaa syömään terveellisesti. (5 krt päivässä) Syömättömyys ei auttanut ja sai minut vaan syömään enemmän. Ei toimi se että illalla, kun on maha täynnä roskaruokaa, ajattelee, että huomenna en syö mitään, kun nyt söin niin paljon. Aamupalaa vaan naamariin. ja lounas. ja päivällinen ja illallinen. Ja vaikka ahmii niin sama silti jatkuu. (vhh auttaa minua)
Ohjelmoin itseni niin että en osta mitään lihottavaa ahmittavaa.
Niin ruokakaapeista ei löydy mitään lihottavaa kun mieli tekee mässätä.
Tiedosta ajatuksesi ruokaostoksilla kaupassa: Nyt ostan sitten pullaa..no empä ostakaan vaan kävelen hyllyn ohi.. tuoreleipähyllyn ohi suoraan näkkileipähyllylle, ja kylläpä tekee mieli karkkia..no kävelenpä siis sitten karkkihyllyn ohi toiselle osastolle... Ei ollenkaan tuonne suuntaan missä hyllyt notkuvat erilaisia keksejä vaan tuonne ja sieltä Pakastevihanneksia kassi täyteen..jos illalla on "nälkä" eipä ole muuta kun vihanneksia, rasvatonta rahkaa, ananamurska, marjoja. (Ei löydy ikäviä yhdistelmiäkään, kutensokeria ja vehnäjauhoja, joista nopeasti voisi himoonsa tekasta vaikka kaakun..) jne revi sitten siitä jos maistuu, muuta ei kaapista löydy. Ja
Mässäilyhalut heltiää kun ei tarjoa itselleen kovin monipuolisia vaihtoehtoja.
Kuka jaksaa joka ilta syödä ananasmurskaa?
itel on ollu bed joku vuosi- puol v sit tosi pahana, siis ahmein itteni täysin ähkyyn monta kertaa viikos. Vieläkin se vaikuttaa muhun, vaikkakaan ei enää niin pahana. Viimeksi tänään huomasin syöväni paljon, kun jouduin pettymään. eli kyl ne tunteet vaan aiheuttaa ainaki mulla sen ahmimisen.