Jos Nikolai II ei olisi lähtenyt mielettömään sotaan akselivaltoja vastaan, vaan Venäjä olisi jatkanut rauhanomaista kehittymistä siitä tilanteesta, jossa se oli vuonna 1913, se olisi maailman mahti. Saksa ja Ranska olisivat sotineet tavanomaisen vuoden-parin sotansa, jossa Ranska olisi saanut kuonoonsa ja menettänyt jonkun maakunnan ja siirtomaan. Venäjä olisi myynyt kummallekin raaka-aineita, rautaa, öljyä, puuta ja muuta ja rikastunut kuin Ruotsi WW II aikana. Venäjän itsetunto olisi kasvanut eikä Suomen ja Baltian maiden irrottautuminen olisi tullut kysymykseenkään.
Mutta Niku aloitti sodan ja hävisi sen jättäen konkurssipesän muille. Se kiersi aikansa kädestä käteen ja jäi Uljanoville kuin Musta Pekka. Uljanov käytti mitä siitä oli irti saatavissa, erotti Venäjän sodasta ja myöntyi irtitahtovien rajamaiden tahtoon, kun ei muutakaan voinut. Suomelle oli sodasta hyötyä sikäli, että tilaisuus itsenäistymiseen ylipäätään tuli, ja että Valkoisen armeijan kouliintunut päällystö oli jo valmiina Saksassa. Kansan suurin osa oli motivoitunut itsenäisyyden hankkimiseen ja se myös hankittiin. Valtiollisen Suomen tarina alkaa siitä.
Mutta Niku aloitti sodan ja hävisi sen jättäen konkurssipesän muille. Se kiersi aikansa kädestä käteen ja jäi Uljanoville kuin Musta Pekka. Uljanov käytti mitä siitä oli irti saatavissa, erotti Venäjän sodasta ja myöntyi irtitahtovien rajamaiden tahtoon, kun ei muutakaan voinut. Suomelle oli sodasta hyötyä sikäli, että tilaisuus itsenäistymiseen ylipäätään tuli, ja että Valkoisen armeijan kouliintunut päällystö oli jo valmiina Saksassa. Kansan suurin osa oli motivoitunut itsenäisyyden hankkimiseen ja se myös hankittiin. Valtiollisen Suomen tarina alkaa siitä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itsenäisyyden aika jäi kovin lyhyeksi.
Japanin sodan jälkeen Venäjä oli lyöty ja häväisty. Yhteiskunta mureni kokoajan. Tsaari tarvitsi sotaa ikäänkuin uskottavuuden parantamiseksi koska venäläiset ovat hyvin kansallismielistä kansaa jotka tykkäävät sotavoitoista. Ei tullut voittoa ei vaan turpaan Hindenburgilta ja Ludendorffilta niin että heilahti plus vuoden 1921 nälänhätä.
-----Tsaari tarvitsi sotaa ikäänkuin uskottavuuden parantamiseks----
Niin, taikka siis luuli tarvitsevansa. Tosin vaikeaa olisi ollut pysytellä sodasta irti koska vanha sydänystävä Serbia oli vaarassa IV-Unkarin hyökättyä sen kimppuun. Kansa olisi vaatinut sen auttamista.
Yleinen sotainto ja -hulluus valtasi tuolloin 1914 muutoinkin koko Euroopan eikä sotaan ryhtymistä pidetty pahana juuri missään maassa.
Eipä se kansanluonne vielä sadan vuoden kokemuksesta ja koettelemuksesta mitään viisastunut ole. Putler käyttää ihan samaa taktiikkaa ja kansan heikkoutta roikkuakseen vallassa, murenevassa maassa. Ja lopulta turpiin tulee kuin silloinkin jos enää yhtään uhoaa. Venäjän kansalle tuli taas menetetyn kehityksen sukupolvi.
Ei ei, Ruotsia meidän kuuluu kiittää ihan kaikesta, se kun oli meille 700 v niin hellä ja hyvä opettaja.
Mikäs sydänystävä Serbia muka oli. Venäjähän tuki Bulgariaa 1890-luvulla Serbiaa vastaan. Yksinvaltiaalla oli vaikeaa mutta ei mahdotonta. Eihän siitä mitään syntynyt muuta kuin ininää sen pitäessä Venäjän poissa Balkanilta 1913. Slaavit olivat innokkaimpia murhaamaan, ryöstämään ja tappamaan 1910-luvulla.
-----Slaavit olivat innokkaimpia murhaamaan, ryöstämään ja tappamaan 1910-luvulla. ----
Indoeurooppalaisten kansojen tappamisen intoa ei ole edes mongolit eikä turkkilaiset ylittäneet. Germaanit varsinkin ihan hirveitä olivat.
No mikäs se saksalaisten suuri rikos sitten tuolloin oli? Eivät supstuneet alistumaan Englannin ja Ranskan rahoittamien orjien jälkeläisten valtaan? Englanti ja Ranska halusivat slaavilaisen Keski- ja Itä-Euroopan jota olisivat pystyneet hallitsemaan. Sehän melkein toteutui.
Eikö ne olleet keskusvaltoja sata vuotta sitten. Tsaarilla ei vuoden 1905 jälkeen ollut kykyä enää tukahduttaa panslaavisteja. Kirkkohan suorastaan kirosi tsaaria ja sen musikkaa 'uskonveljien' jättämisestä turkkilaisten armoille 1913. Venäjällä eniten Balkanille menoa vastusti vuonna 1913 Lev Trotski. Trotski kirjoitti mielenkiintoisia kuvauksia siitä miten serbit pitivät Kosovossa albaanien lahtaamista tavallaan eräänlaisena päivätyönä. Trotskilaiset olivat Milosevicin suurimpia vastustajia 90-luvulla, vaikka WSWS:n tapaisia roskapoikjeuksia olikin.
"Jos Nikolai II ei olisi lähtenyt mielettömään sotaan akselivaltoja vastaan, vaan Venäjä olisi jatkanut rauhanomaista kehittymistä siitä tilanteesta, jossa se oli vuonna 1913, se olisi maailman mahti."
Jo ensimmäinen lause viittaa vavaajan asiantuntemattomuuteen?
Termi 'akselivallat' liittyy TOISEEN MAAILMANSOTAAN ja nimi viittasi Italian ja Saksan väliseen liittoon!
KUITENKIN avaaja puhuu ENSIMMÄISESTÄ MAAILMANSODASTA, jolla oli omat terminsä. Länsiliittoutuneita kutsuttiin usein termillä y,päristövallat ja niiden vastustajaa Itävalta-Unkaria ja Saksaa termillä 'keskusvallat'!
Huomasin lipsahdukseni itsekin; asiasisältöä se ei muuta. I maailmansodan osapuolia kutsuttiin ympärysvalloiksi (ei siis y,päristövalloiksi) ja keskusvalloiksi.
Kun ei muuta osaa tarttuu typo-virheisiin?
Siinä olen samaa mieltä, että Nikolai II teki suuren virheen lähtiessään mukaan sotaan, kun mitään pakkoa ei ollut.
Yllättäen munkki Rasputin, jota ei juurikaan kehuta mistään, kammoksui alkavaa sotaa ja neuvoi Nikolaita siitä luopumaan. Sota lopulta tuhosi ja lopetti tsaarin ajan Venäjän!
Aika oli 1914 kokonaan toinen ja uudenmuotoista sotaa ei oltu siihen mennessä käyty missään! Niinpä monessa maassa (Ranska, Saksa ja Englanti) olivat nuoret miehet innolla lähdössä sotimaan ja osa oli huolestunut siitä, ettei ehtisi ajoissa! Mielialat olivat sitten kovin erilaiset vuonna 1918 sodankestettyä neljä vuotta!
Olen kuullut, että Nikolai II ei halunnut sotaa 1914, mutta pätemättömyyttään ei oikein osannut hoitaa asiaa, ja sotaanhan siinä jouduttiin. Näiden perintöruhtinaiden kyvyttömyys ja epäpatevyys oli suuri tekijä sotaan joutumisessa.
Totta tosiaan kansan sotainto. Edeltävät sodat olivat lyhyitä, sankarillisia saavutuksia, joissa osalliset saivat ainakin voittaessaan mainetta. Maailmansodan edellä luultiin suurten armeijoiden vuoksi sodan jäävän erittäin lyhyeksi, koska mikä olisi voinut estää massa-armeijoita etenemästä vihollisen alueelle?
Konekiväärin merkitystä ei ennen sotaa ymmärretty. Sodan logiikka ajoi sitten jatkamaan täysin hyödytöntä sotimista vastustajan uuvuttamiseksi. Ensimmäinen maailmansota oli ihmiskunnan typeryyden siihen astinen huippu!
On siellä Venäjällä ennenkin tapettu yläpäässä vallanpitäjiä näiden toimiessa komioita vastaan. Eikös sen esi-isän tsaari Paavali I:n tappanut sen oma poika. Nikolain setä oli naimisissa Montenegron ämmien kanssa ja valmiina varmasti tappamaan veljenpoikansa.
Se oli täysin serkkunsa vietävissä ja muutenkin verisiteet yhdistivät Romanoveja Englantiin ja Montenegroon. Tappelusankari Wilhelmi oli etäisempää sukua.