Olen 21-vuotias ja olen itse "kokenut" abortin runsaat kolmisen viikko sitten. Vasta näin jälkeen päin syyllisyys ja itsesyytökset niin itseä kuin muita asianomaisia kohtaan on alkanut.
Olisi mukava jutella/kirjoitella muiden naisten kanssa, jotka ovat kokeneet abortin ja ovat samassa tilanteessa kuin minä. Ystävistäni ei juuri ketään tiedä, eikä saakkaan. En halua kuulla moraalisaarnoja ja saada ikäviä katseita osakseni, koska luulen, että suurikaan osa ei heistä ei aborttia hyväksy!! Eivätkä he kuitenkaan ymmärtäisi, mitä koen tällä hetkellä!!
Siispä, jos olet 20-24- vuotias nainen ja haluat juttu kumppania niin jätä maili osoitteesi niin olisi mukava jutella jonkun kanssa, joka on kokenut abortin. Jos et halua jättää maili osoitetta voisimme sitten, vaikka keskustella jossakin keskustelupalstalla, kuten täällä.
Hyvää kevättä ja voimia kaikille abortin kokeneille tai kenties sitä vielä miettiville!!
Olisi mukava jutella/kirjoitella muiden naisten kanssa, jotka ovat kokeneet abortin ja ovat samassa tilanteessa kuin minä. Ystävistäni ei juuri ketään tiedä, eikä saakkaan. En halua kuulla moraalisaarnoja ja saada ikäviä katseita osakseni, koska luulen, että suurikaan osa ei heistä ei aborttia hyväksy!! Eivätkä he kuitenkaan ymmärtäisi, mitä koen tällä hetkellä!!
Siispä, jos olet 20-24- vuotias nainen ja haluat juttu kumppania niin jätä maili osoitteesi niin olisi mukava jutella jonkun kanssa, joka on kokenut abortin. Jos et halua jättää maili osoitetta voisimme sitten, vaikka keskustella jossakin keskustelupalstalla, kuten täällä.
Hyvää kevättä ja voimia kaikille abortin kokeneille tai kenties sitä vielä miettiville!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulle tehtiin kans abortti parisen vuotta sitten, olin tuolloin 17v. päädyin siihen, koska elämäntilanteeni ei sitä sallinut. selviytyminen vei todella kauan, eikä sitä ole vieläkään tapahtunut kokonaisvaltaisesti...aina kun aattelen että olen viimein käsitellyt asian niin jonain päivänä se aina palaa mieleen, useasti itken. Se, että vieläkin reagoin siihen näin johtunee siitä, että en silloin käsitellyt asiaa riittävästi..sivuutin sen kokonaan ja tässä sitä sit ollaan, mietitään ja itketään. Vaikka kyl tiedän, et päätös oli oikee siinä tilanteessa niin se ei auta asiaa minun kohdallani. Suosittelen lämpimästi, että juttelet asiasta jonku kans ja käsittelet sen nyt. Siitä tulee helposti ns. "varjo" joka kulkee mukana koko elämän, etenkin jos sen sivuuttaa käsittelemättä. Mulle kävi juuri niin.
joo mut,
Voimia sulle ja hyvää kevään jatkoo!
olen 24 ja mulle tehtiin abortti maaliskuussa. mulla ei noita syyllisyydentuntoja ole ollut, mutta muuten olisi ihana voida jutella jonkun kanssa asiasta.
[email protected]
mulle tehtiin abortti 7kk sitten ja nyt vasta syyllisyys ja tuska on nousseet pintaan. Se miksi päädyin aborttii, on pitkä ja surullinen tarina.
olisi todella mukava jutella muiden saman kokeneiden kanssa! jätän mailiosoitteeni tuohon alas, niin kirjoitelkaa kohtalotoverit. Olen 20v. nainen.
[email protected]