http://syelaine.wordpress.com/
Elainen blogissa on listattu ongelmia, jotka ovat ilmenneet tuliterässä Arcona 430:ssa puolentoista vuoden aikana, kun venettä on purjehdittu toiselle puolelle palloa. Ei se matkapurjehdus pelkkää ruusuilla tanssimista ole, mutta lista panee kyllä miettimään, saako mistään enää luotettavaa laatua. Tuollaiset viat upouudessa veneessä ja upouusissa laitteissa eivät kuulosta oikein hyväksyttäviltä.
Elainen blogissa on listattu ongelmia, jotka ovat ilmenneet tuliterässä Arcona 430:ssa puolentoista vuoden aikana, kun venettä on purjehdittu toiselle puolelle palloa. Ei se matkapurjehdus pelkkää ruusuilla tanssimista ole, mutta lista panee kyllä miettimään, saako mistään enää luotettavaa laatua. Tuollaiset viat upouudessa veneessä ja upouusissa laitteissa eivät kuulosta oikein hyväksyttäviltä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
sen varusteissa, kun reissu on pitkä ja vene uusi. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että keskivertoveneiljijä retkeilee ehkä korkeintaan 1000 mpk kaudessa ja senkin suojaisella murtovesialueella. Silloin ei satu montaakaan veneeseen liittyvää vikaa tai harmia yhden kesän aikana.
Mitä enemmän veneessä on elektroniikkaa ja varusteita sitä enemmän on huolia, huollettavaa tai korjattavaa. Lujuus ja yksinkertaisuus olisi valttia pitkänmatkanpurjehduksissa.
Ko. veneessä ei näyttänyt vielä olleen rikin ongelmia. Usein vaijerisäikeitä rupeaa katkeilemaan prässättyjen vaijeripäätteiden vierestä.
Onko siis nykyveneet ja etenkin laitteet suunniteltu yksinomaan sitä suurinta käyttäjäryhmää ajatellen, eli että veneellä purjehditaan vuodessa vain lyhyen kesäloman aikana ja silloinkin lähinnä lyhyitä päivämatkoja kauniilla kelillä - ja tälläisella käytöllä kaikki ei siis leviä käsiin ainakaan saman loman aikana? Ei se pitkänmatkanpurjehtijaa paljon lohduta, varsinkaan jos on jonkinlainen aikataulu eikä siis loputtomasti aikaa käytettävissä kussakin kohteessa. Siinä sitä sitten kulutetaan arvokasta aikaa telakalla tai marinassa huolto- ja korjaustöissä, ja se aika on pois itse asiasta, purjehduksesta ja matkailunautinnoista. Lisäksi maailman eri kolkissa voi olla aika hermojaraastavaa ja hankalaa löytää ammattitaitoista apua, oikeita osia jne. Kyllä ihmetyttää, miten noinkin paljon voi mennä vikaan noin lyhyessä ajassa, olkoonkin että vene oli tosiaan liikkeellä koko ajan, silti se ei voi olla oikein! Eikä ole kyse edes mistään halpisveneestä ja halpislaitteista, jolloin ongelmat voisivat olla jollain tasolla ymmärrettävämpiä, tai ainakin kohtuullisesti odotettavissa. Onneksi sentään mikään todella tärkeä ei pettänyt niin että siitä olisi keskellä merta aiheutunut oikea vaaratilanne.
Olisi muuten mielenkiintoista saada vastaavaa raporttia muiltakin pitkiä matkoja tehneiltä. Oliko Elainen kohdalla kyse harvinaisen huonosta tuurista ja maanantaikappaleista vai onko tämä ihan yleinen trendi?
Aika paljon asennusvirheitä. Arcona kuitenkin ratsastaa laadukkaalla skandimaineella. Onko alassa jotain vikaa vai nykyajan tekniikka liian vaativaa asentaa oikein?
Ehkä ei pitäisi syytellä veneen valmistajaa varsinkin, jos viat liittyvät koneeseen (kuten siirtopumppu, jäähdytys, vetolaite), purjeisiin tai varusteisiin (dieselgeneraattori, jääkaappi, lämppäri). Ehkä jotkut varusteista oli asennettu muualla kuin veneen valmistajan telakalla? Omasta kokemuksesta tiedän, että esim. SSB:n asennus kannattaa mieluummin tehdä itse kuin jättää se jollekin kokemattomalle firmalle. Ko Arconan SSB-antennin asennuksessa oli häikkää. Kumman paljon oli myös erilaisia purjeongelmia, vaikka retki on vasta puolivälissä. Ehkä purjeita ei oltu tehty valtamerikäyttöä varten?
Kaikki mikä veneeseen asennetaan, olisi pitkällä matkalla itse pystyttävä huoltamaan ja korjaamaan. Whangareissa on kyllä joka suhteessa hyvät venepalvelut, mutta sen jälkeen onkin pitkä matka seuraavaan venehuoltamoon tai varaosapalveluun.
Kumma toimiala kun käyttäjän pitää olla itse systeemi-integraattori...
Juu näin se vaan on, valitettavasti veneitä ei voi verrata autoon.
Yhtä automallia tehdään 10-100 tuhansia kpl, kun veneitä tehdään muutamia kymmeniä. Käyttäjä nimenomaan on integraattori, kun valitsee varustusta. Uutta venemallia ei myöskään testata ympäri maailmaa tuhansia tunteja, eikä tehtaan huoltopistettä löydy joka satamasta.
Asennukset ja kaikki huollot kannattaa tehdä itse hyvänsäänaikaan, jotta ongelmien ilmaantuessa ei mene niin helposti sormisuuhun.
Tehdasvarustus on "normaalia" veneilyä varten, ja varusteiden kunto on tosiaan valmistajien ongelmia, josta ei voi syyttää veneentekijää.
Jos/Kun lähtee palloa kiertämään, tulee vene käydä kunnolla läpi, mitä varustusta pitää muuttaa järeämmäksi, ja mistä kaikesta pitää ottaa varaosia ja varalaitteita mukaan.
Samoin purjeet (kuten ylläkin korostettiin) on usein perus Dacroneita, jotka kuluu varmasti pallonkierrossa loppuun.
Eli rätätkin pitäisi tilata ko. kiertoa silmälläpitäen vahvemmiksi, ja paremmalla UV-suojalla.
(Ei kai kukaan oleta, että jollain veneen mukana tulevalla perus-rullapurjeella voi palloa kiertää?)
Nykveneet on niin täynnä elektroniikkaa ja laitteita, joita ei ollut entisillä pallonkiertäjillä, joten se luo vaikutelman, että "veneet ei nykyään kestä".
Tässä esimerkki merenkäynnissä syntyneestä peräsinvauriosta:
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?t=253549
Kannattaa myös katsoa tämä video pelastusoperaatiosta. Pelastuslautan pohjakaan ei kestänyt.
http://www.3news.co.nz/Sailors-rescued-by-container-ship-after-2-days-at-sea/tabid/309/articleID/184737/Default.aspx
Tässä pari esimerkkiä lisää peräsimen menetyksestä:
http://www.sail-world.com/CruisingAus/index.cfm?SEID=0&Nid=63683&SRCID=0&ntid=39&tickeruid=0&tickerCID=0
http://www.rfd.com.au/news/Loki Rescue.htm
Nykyisissä venemalleissa peräsimen menetys johtaa lähes hallitsemattomaan suuntavakavuuden menetykseen. Peräsimen menetys voi myös aiheuttaa vesitiiviyden menetyksen. Tässä tekninen analyysi peräsimeen kohdistuvista dynaamisista voimista.
http://www.usna.edu/Users/naome/phmiller/MillerCSYS07.pdf
Jimmy Cornellin tilastossa ARC:ssa tapahtuneiden totaalihavereiden ylivoimaisesti tavallisin syy on ollut nykymuodin mukainen lapioperäsin, valitettavasti. Cornellin mukaan kannattaisi harkita minkä tyyppisellä veneellä lähtee ylittämään valtameriä. (Lähde: J.Cornellin luento Hgissä muutama vuosi sitten)
Perhepursikisa arc on älyttömän huono referenssi tuomitsemaan lapioperäsimet. Valtamerikilpapursissa ei juuri muuta olekaan kuin lapioperäsimiä. Skegilliset voivat kovassa rasituksessa aiheutta yhtä lailla ongelmia, joten valitettavasti ennen vanhaan tehtiin skegillisiä veneitä.
http://forums.sbo.sailboatowners.com/showthread.php?t=6688
"I had the misfortune of having the rudder skeg break
"
Eikö silloin voisi vertailla, ovatko uudet skegittömät Hunterit vahvarakenteisempia peräsimiensä suhteen? Ei ainakaan näytä siltä, jos nettiä surffaa:
http://www2.tbo.com/content/2010/may/05/st-pete-sailing-yacht-loses-rudder-adrift-gulf/
http://www.sailnet.com/forums/boat-review-purchase-forum/4831-hunter-rudder-problems.html
http://archives.sailboatowners.com/pviewarch.htm?fno=400&sku=2004189095907.95&browse=T&g=T&ptl=Hunter Rudder Problems
Tässä lyhyt ja helppolukuinen katsaus peräsintyypeistä, niiden eduista ja haitoista.
http://sailing.about.com/od/typesofsailboats/ss/Ruddertypes.htm
"Disadvantage of Spade Rudder
A spade rudder is more vulnerable to debris or objects in the water, which may strike the rudder and exert force on the rudder post, the only structure supporting the whole rudder. Even the force of water when the boat “falls” off a wave can exert damaging stress on a spade rudder. If the rudder post is bent, the rudder may jam and become useless".
Miksi tuomitsit ARC:n "älyttömän huonoksi referenssiksi"? Eiköhän se ole ainoa tapahtuma, jossa joka vuosi pari sataa venettä (useimmat ihan tavallisia sarjatuotantomalleja, "perhepursia") purjehtii valtameren yli ja tapahtuma on dokumentoitu ja yleensä pahimmat venevauriot on analysoitu mm. YW:ssä. Mikä muu olisi yhtä hyvä referenssi peräsinvaurioiden toteamiseen kuin ARC? ARC-tapahtumaan on osallistunut yli 3000 venettä. Oletko koskaan itse osallistunut? Esim. AZAB-rallyyn osallistuu paljon vähemmän perheveneitä, vaikka reitti on suht. lyhyt Englannista Azoreille ja takaisin.
Jos haluat rajoittua vain kilpapurjehduksiin valtamerillä, niistäkin löytyy runsaasti peräsinvaurioita (vrt VOR-veneiden vauriot). Onko Itämeren alueen suurimmista kisoista, GR ja Själland Runt, tehty veneiden rakennevaurioanalyysejä?
Kerro, jos tiedät ARC:ia parempia referenssejä!
Mulla on valtamerikilpapursi, jolla on kisattu 15 vuotta valtamerellä. Siinä on alkuperäinen lapioperäsin. Pientä klappia on kannen laakerissa, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että korjaisin sen. Kelpasiko referenssiksi, että lapioperäsin kestää?
Jos ei kelvannut, käy jossain valtameren rannalla olevalla telakalla heiluttamassa vanhan _kilpa_purren lapioperäsintä.
todellinen ja kattava diagnoosi peräsimien kestosta. Eipä voi, kun ihmetellä tätä suurta tieteilijää.
Hunter, vanha tai uusi, on muuten sellainen vene, jolla en ainakaan koskaan lähtisi näköetäisyyttä kauemmas lähimmästä rannasta. Joillekin veneille vain sattuu ongelmia, vikoja ja rikkoontumisia enemmän kuin toisille, ja jos aikoo pitkille matkoille, kannattaa koittaa välttää pahimpia ongelmaveneitä. Hunterilla on huono maine, ja jo yksi käynti veneessä paljastaa tarkalle silmälle, ettei sitä ole tarkoitettu leppoisia pikkupätkiä kovempaan käyttöön.
Halparassin ongelmat ovat aiheuttaneet lievää keskustelua naapurimaan purjehduspalstoilla, Sailguiden ketjussa jo 1266 kommenttia:
http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=7601&sid=a6d10207dbea9d51d01304fc875a1ea2
Vene kuin vene, uusi tai vanha, ei kenenkään kannata ajatella pääsevänsä lyhyemmällä vikalistalla samaa matkaa. Matkan maileista ei monikaan asia ole kiinni, vaan olosuhteista. Suolavesi, auringon UV ja auringon tuottamat pintalämpötilat aiheuttavat nuo jutut. Vain joku haljennut korkki ja muutamat joukkoon eksyneet väärät materiaalit olivat uuden veneen lastentauteja. Ja mahtuihan joukkoon joku pienempi pöydänjalan rakennevirhekin. Toisella kierroksen puolikkaalla vikalistaa saa vain täyttää vähän tiheämpään tahtiin, kun kuukaudet ja vuodet kertyvät. Aikanaan sitten tahti tasaantuu, mutta kyllä crusing-elämää viettävä saa varata muutaman tunnin loputtomasti joka päivästä veneelle. Vähän kuten sään ja muidenkin olosuhteiden kanssa, paratiisia ei ole.
Ainakin omassa paatissa kaikenlaiset pikkuviat ilmenivät jo alkumatkalla Engl.kanaalin ja Karibian välillä, vaikka venettä oli testattu aika rankasti parin vuoden ajan. Myöhemmin oli enemmänkin pelkkää normaalia huoltoa, ei juuri vikoja enää NZ:n ja Karibian välillä eikä kotimatkalla Atlantin yli. Koorrosio-ongelmia tosin tuli vinssiin, joka repesi irti. Sähköinen autopilotti oli oikutellut uudesta lähtien, mutta tuuliperäsin oli luotettava. "Normaaliin" huoltoon kuuluivat esim. lukuisat polttoainesuodattimien vaihdot sen jälkeen, kun tuli otettua suodattamatonta löpöä tankkeihin. Vedentekolaite piti purkaa ja tiivisteet uusia 1000 käyttötunnin välein. Purjeiden saumoja piti korjailla loppumatkalla hiukan tiheämmin kuin reissun kahtena ensimmäisenä vuotena. Koska purjehdusmaileja tuollaisilla retkillä kertyy paljon (omassa tapauksessa 42.000 mpk), huoltoja/korjauksiakin väistämättä tulee jonkin verran. Joissakin veneissä näytti olevan paljon enemmän harmeja kuin toisissa. Tärkeintä tietysti on, että vene pysyy kasassa ja ohjailukykyisenä.
Vanhat periaatteet pitävät aina paikkansa:
- "Valtameripurjehdus on veneen huoltoa eksoottisissa paikoissa"
- "Se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon" (British Seagull-perämoottorin mainosteksti 70-luvun alussa)
- KISS (Keep it simple, stupid).
On virhe lähteä uudella veneellä kiertämään palloa. Ehdottomasti ainakin yksi kesä pitäisi malttaa purjehtia 3000 mailin verran Itämerellä erilaisissa keleissä ja sitten näkee, mitä pitää korjata/vaihtaa ennen matkaa. Vene pitää myös vasrustella aivan toisin pallon kierrolle aivan rauhassa kuin mitä telakka tekee. Kaikissa uusissa veneissä on jotain vuoto- ja koneongelmia, joille pitää antaa aikaa ilmaantua.
Tässä eräs 8000 mailin purjehduskertomus uudella veneellä, melko hyvin pysyi kasassa:
http://jeanneau.tripod.com/id141.htm
Kaksi kuukautta, siis ne 59 päivää pysyy kasassa himmeli kuin himmeli.
Niin pysyy vene kasassa, jos osaa purjehtia. Jos ei osaa, hajoittaa veneen kuin veneen vaikka ankkalammikossa.
kannattaisi tehdä se "koepurjehdus" Itämeren ulkopuolelle, vaikkapa Pohjanmeren yli. Kesäinen Itämeri on yleensä kesympi kuin Pohjanmeri. Fiksumpi olisi testata kaikenlaisissa keleissä, kun korjausmahdollisuudet vielä ovat vuorokausien eikä viikkojen purjehdusmatkan päässä.
Niinpä, tällä palstalla on loputtomiin jauhettu keskieurooppalaisten, etenkin erään saksalaismerkin laatuongelmista. Tuo Arcona-tarina, kuten viimeaikainen HR37- juttukin kertovat korutonta kieltään siitä, että maksamalla 100-200´xtraa ns. pohjoismaisesta laatuveneesta, ei paljoa ainakaan laadussa saavuta. Voipi olla, että saksassa siirtotyöläisten tekemä vene onkin parempaa laatua kuin Virossa valmistettu ruotsalainen tai suomalainen ns. laatuvene...
Arcona 430 valmistetaan Ruotsissa, ei Virossa. Näin sanoo Vene-lehti. Pienemmät Arconat valmistetaan Saarenmaalla, jossa kuulemma tehdään joku Swanikin. Näin sanoi myyjä Uivassa.
Tuo laadun käsite voidaan ymmärtää niin monella tavalla. Määrittelykysymys. Toki Arconan hinta asettaa vaatimustason korkealle ja sulkee monet ostajakandidaatit pois.
Lisäksi veistämö selviää melkoisen puhtain paperein Elainen vikalistassa. Siellä oli pöydän sarana ja pari laaduntarkastuksesta läpi päässyttä ruostuvaa komponenttia sisustusheloissa noin muistinvaraisesti. Loput tavallisia apulaitteiden vikoja ja erityisesti siihen yksilöön alihankkijoiden tekemisiä. Tietysti veistämön pitäisi vielä paremmin tietää, kuka osaa esim SSB-antennin asentaa, mutta maailma ei ole täydellinen.
http://www.aliisa.net/aliisanet/index.html (Product review)
Vanha vene, mutta uudet/uudehkot laitteet, joista osa saa kiitosta ja osa ei. Eiköhän se ole aika varma juttu, että pallonkierron varrella vähintäänkin osa laitteista sanoo irti työsopimuksen, tai ainakin yrittää.
ostakaa ranskalainen massatuotantopurkkari se kestää itsellä kokemusta Beneteausta Atlantilta ja Pohjanmereltä, ei oleellisia vikoja kovassakaan käytössä