Vielä tämäkin

Avioliitto on kuva Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta.

Voi olla tämänkaltainen tapaus; Ajatellaan, että vaikka minä olisin ollut naimisissa vaimoni kanssa jotakin vuosia. Kumpikaan ei olisi uskossa, mutta sitten minä tulisin uskoon. Tahtoisin silti elää vaimoni kanssa, mutta vaimo ei haluaisi jatkaa, vaan tahtoo erota. Minä voin antaa hänelle erokirjan ja avioitua uudelleen, jos tahdon, mutta uskovan naisen kanssa, ei epäuskoisen. Voin tehdä näin tekemättä huorin, entisen vaimon vielä eläessä.

2. Korinttolaiskirje 6
14 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
15 Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".

1. Korinttolaiskirje 7
10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;
11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.
12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.
16 Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?

että kuolema erottaa tämän elämän ajaksi, mutta kun se sanotaan vain siinä yksikertaisuudessaan, niin se tuntuu niin lopulliselta.

niin, että se on lopullista, vaan päin vastoin. Avioliitto päättyy tietysti, niin kuin sanoit, mutta kuolema ei erota meitä uskovia.

jari-pek-ka kirjoitti:

niin, että se on lopullista, vaan päin vastoin. Avioliitto päättyy tietysti, niin kuin sanoit, mutta kuolema ei erota meitä uskovia.

ja tarkemmin Jeesuksen mukaan taivaassa ei ole aviomiestä , eikä aviovaimoa, joten toi liitto toimii vain maanpäällä.

mave kirjoitti:

ja tarkemmin Jeesuksen mukaan taivaassa ei ole aviomiestä , eikä aviovaimoa, joten toi liitto toimii vain maanpäällä.

annetaan anteeksi, ainoastaan Pyhän Hengen pilkka on sellainen, jota ei anteeksi saa.
Kuitenkin kaikilla teoillamme on omat seurauksensa: ihminen niittää sitä, mitä kylvää.
Jos heppoisin perustein eroaa ja aiheuttaa toiselle osapuolelle turhaa kärsimystä,
niin silläkin tulee olemaan omat seurauksensa.

Pitäisikö sitten sen puolisoista, joka on joutunut oman puolisonsa pettämäksi tai muuten jättämäksi,
kärsiä vielä surunsa lisäksi siitäkin, että joutuu olemaan koko loppuelämänsä yksin..minä en usko niin,
enkä usko, että Jumalakaan sitä häneltä vaatisi, kunhan hän uskovana pyytää Jumalalta johdatusta
uuden puolison löytymiselle ja menee avioon uskovan kanssa.

mave kirjoitti:

ja tarkemmin Jeesuksen mukaan taivaassa ei ole aviomiestä , eikä aviovaimoa, joten toi liitto toimii vain maanpäällä.

ihan oikein. Avioliitto on aikaa varten, mutta kuolema ei erota silti uskovia.
Matt. 22:30
Mark. 12:25
Luuk. 20:34-35

jari-pek-ka kirjoitti:

ihan oikein. Avioliitto on aikaa varten, mutta kuolema ei erota silti uskovia.
Matt. 22:30
Mark. 12:25
Luuk. 20:34-35

Toi kohta ole vaihtunut vihkikaavassa? Ja vaikka ei oliskaan, niin sinä kysyit miksi on kunnes kuolema erottaa...erottaahan se avioparina olemisen, vaikka ei erottaisi muuten. Kuoleman jälkeen ei enää olle mies ja vaimo ja vihkimisessähän liitetään kaksi erisukupuolta olevaa yhteen..Kyse on vihkimisestä , ei uskontunnustuksesta.

Ja minä haluan myös olla. Ja on siellä muitakin. Vaikka ei siellä ole mitään negatiivisia tunteita, niinkuin vaikka kyllästyminen. Sitä ei vaan kaikkea pysty käsittämään ihmisjärjellä.

Se on muuten ihan eri juttu rakentaa suhdetta Jumalan rakkauden varaan, kuin inhimillisen rakkauden varaan. Inhimillinen rakkaus (rakastumisen tunne) ei kestä, mutta Jumalan rakkaus (Agape) on ikuista. Se kestää.