kuuntelevalle kirkolle

minusta näyttää siltä, että tilanteen tulehdusarvo ja vl-liikkeen uhrien hätä ylittää nyt roimasti Kirkko kuulolla -palstan verkkokeskustelijoiden kapasiteetin ja valtuudet. Muutkin keskustelijat toimivat viisaasti, kun eivät syyttele liikaa näitä täällä toimivia pappeja. Minä uskon kyllä että heillä on hyvä tarkoitus ja oikeaa ihmisrakkautta. Viestikanavaa ei saa kuormittaa liialla ilkeilyllä mistään suunnasta.

Kysymys on kuitenkin todellisten ihmisten, naisten, lasten ja varmasti miestenkin tuskasta. Hyväksikäyttö ja synnytyspakko on ratkaistava ja lopetettava.

Kirkon pitäisi järjestää kriisiapua, lepomahdollisuus, lasten- ja kodinhoitoapua uupuneille äideille, terveydenhuolto ja ehkäisyneuvonta sitä tarvitseville, ruokaa ja vaatteita niille joilta ne ovat vähissä, liikkumismahdollisuus lestadiolaisnaisille joita pidetään lähes vankeina kodeissaan, turvakoteja, joihin syntymättömien lasten syytössaarnaajat eivät pääse enää syyllistämään, opintoneuvontaa lestadiolaisnuorille ja aivan uusi järjenkäyttöön ja vastuuseen perustuva oppi. Jos kirkko on pitkään sallinut lestadiolaisväestön kasvaa hallitsemattomasti helvettipelotteen vuoksi, sillä tulee olla myös vastuu tilanteen korjaamisesta. Ei voi sanoa, ettei tätä ole tiedetty, eikä, että "he ovat itse valinneet elämäntapansa". Ei se ole mikään valinta, jos uskonnollinen auktoriteetti esittää vaihtoehtona helvetin kidutuksen.

Nyt eivät Sonjan eikä Sannan rahkeet voi tällaiseen mitenkään riittää. Tarvitaan järeämpiä toimia ja kirkon isoimmat saappaat lopettamaan tämä kurjuus. Nyt. Viekää viestiä eteenpäin.

iaurwen kirjoitti:

minusta näyttää siltä, että tilanteen tulehdusarvo ja vl-liikkeen uhrien hätä ylittää nyt roimasti Kirkko kuulolla -palstan verkkokeskustelijoiden kapasiteetin ja valtuudet. Muutkin keskustelijat toimivat viisaasti, kun eivät syyttele liikaa näitä täällä toimivia pappeja. Minä uskon kyllä että heillä on hyvä tarkoitus ja oikeaa ihmisrakkautta. Viestikanavaa ei saa kuormittaa liialla ilkeilyllä mistään suunnasta.

Kysymys on kuitenkin todellisten ihmisten, naisten, lasten ja varmasti miestenkin tuskasta. Hyväksikäyttö ja synnytyspakko on ratkaistava ja lopetettava.

Kirkon pitäisi järjestää kriisiapua, lepomahdollisuus, lasten- ja kodinhoitoapua uupuneille äideille, terveydenhuolto ja ehkäisyneuvonta sitä tarvitseville, ruokaa ja vaatteita niille joilta ne ovat vähissä, liikkumismahdollisuus lestadiolaisnaisille joita pidetään lähes vankeina kodeissaan, turvakoteja, joihin syntymättömien lasten syytössaarnaajat eivät pääse enää syyllistämään, opintoneuvontaa lestadiolaisnuorille ja aivan uusi järjenkäyttöön ja vastuuseen perustuva oppi. Jos kirkko on pitkään sallinut lestadiolaisväestön kasvaa hallitsemattomasti helvettipelotteen vuoksi, sillä tulee olla myös vastuu tilanteen korjaamisesta. Ei voi sanoa, ettei tätä ole tiedetty, eikä, että "he ovat itse valinneet elämäntapansa". Ei se ole mikään valinta, jos uskonnollinen auktoriteetti esittää vaihtoehtona helvetin kidutuksen.

Nyt eivät Sonjan eikä Sannan rahkeet voi tällaiseen mitenkään riittää. Tarvitaan järeämpiä toimia ja kirkon isoimmat saappaat lopettamaan tämä kurjuus. Nyt. Viekää viestiä eteenpäin.

Lue lisää

että sinä kenkri olisit ilkeillyt verkkopapeille, ei missään tapauksessa, mutta monista viesteistä on sellaista säänut lukea. Sinä kirjoitit aivan asiallisesti, kiitos siitä. Anteeksi oma huono muotoiluni :)

iaurwen kirjoitti:

että sinä kenkri olisit ilkeillyt verkkopapeille, ei missään tapauksessa, mutta monista viesteistä on sellaista säänut lukea. Sinä kirjoitit aivan asiallisesti, kiitos siitä. Anteeksi oma huono muotoiluni :)

Lue lisää

Tarkoitus ei missään nimessä ole verkkopappeja asialla syyllistää. Ihania ovat.

Heillehän voi aivan avoimesti kertoa vaikkapa tällä palstalla syntyneestä keskustelusta ja pyytää heiltä edustajia mukaan kertomaan itse näkemyksistään.

Varmaan hyvä tuokin. Rohkeutta ja aikaa kyllä on, mutta miettimään panee saisiko liikkeen ulkopuolinen viestiin vaikuttavuutta. Kirkolla on mielestäni kyllä oltava käyttämättömiä keinoja ja osavastuunsa kannettavana.

Lestadiolaisten rukoushuone on melkein naapurissamme. Pidän nyt itseni kumminkin aisoissa, enkä mene sinne älämölöä pitämään. :)

kenkri kirjoitti:

Varmaan hyvä tuokin. Rohkeutta ja aikaa kyllä on, mutta miettimään panee saisiko liikkeen ulkopuolinen viestiin vaikuttavuutta. Kirkolla on mielestäni kyllä oltava käyttämättömiä keinoja ja osavastuunsa kannettavana.

Lestadiolaisten rukoushuone on melkein naapurissamme. Pidän nyt itseni kumminkin aisoissa, enkä mene sinne älämölöä pitämään. :)

Lue lisää

:)

kenkri kirjoitti:

Varmaan hyvä tuokin. Rohkeutta ja aikaa kyllä on, mutta miettimään panee saisiko liikkeen ulkopuolinen viestiin vaikuttavuutta. Kirkolla on mielestäni kyllä oltava käyttämättömiä keinoja ja osavastuunsa kannettavana.

Lestadiolaisten rukoushuone on melkein naapurissamme. Pidän nyt itseni kumminkin aisoissa, enkä mene sinne älämölöä pitämään. :)

Lue lisää

"Lestadiolaisten rukoushuone on melkein naapurissamme. Pidän nyt itseni kumminkin aisoissa, enkä mene sinne älämölöä pitämään. :)" Mitä jos kuitenkin menisit ihmettelemään ja ottamaan asioista selvää henk.koht. että mitä siellä tehdään ja puhutaan?

kun viimeisin tietoon tullut hyväksikäyttötapaus oli oman isän tekemä, että kun vaimo väsyy ja sairastuu,
niin sitten mies vain ottaa jonkun lapsistaan vaimon tilalle ja suurperheessä on mistä valita, kun on lapsia..

"Hintsala tutki pro gradu -työssään
verkkoyhteisöjä voimaantumisen
kautta. Tutkimuksen kohteena olivat
vanhoillislestadiolaisten äitien suljetut
keskustelupalstat. Tutkimustulokset
osoittivat, että samanlaisen taustan,
arvopohjan ja elämäntilanteen omaavat
äidit kokivat saavansa verkkokeskusteluista
voimaa ja elämänhallintaa. Vertaisryhmäajattelu
oli vahvasti mukana."


Artikkeli käsitti kirkon palkkaamia verkkokeskustelijoita ja siinä haastateltii silloin ainoaa päätoimista verkkokeskustelijaa. Pro gradu-työ ja sinun aiemmat vastaukset koskien lestaadiolista kulttuuria, niin sai minut miettimään, että oletko itse kenties vanhoillislestaadiolainen?

jotenkin yhdistin sinun ja tämän palkatun verkkokeskustelijan olevan sama henkilö, johtuen nimen samanlaisuudesta. Tietohan on julkinen, sillä haastatteluhan julkaistiin lehdessä ja on löydettävissä mm. netistä.

Meri-Anna, kiitos pitkästä ja ymmärtäväisestä vastauksestasi.

Aika aseettomaksi nyt kyllä tunnen itseni ja kirkkoni. Liikkeen sisällä elävät ihmiset taatusti kokevat tuollaiset opit ankarana ja pelottavana lakina, vaikkei ehkäisyä liikken taholta valvottaisikaan. Hyvin pienellä paikkakunnalla aikoinaan eläneenä olen kyllä saanut tuntumaa, miten inttiimeimmätkin asiat ovat äkkiä yleisessä tiedossa ilman mitään erityistä valvontasysteemiä. Apteekki ja terveyskeskus ovat hyviä tiedonsaantipaikkoja, kun sillä mielellä ympäristöään haluaa jonoissa ja odotushuoneissa tarkkailla. Ja pienillä paikkakunnilla halutaan, koska tapahtumia on niin vähän, että kaikella on suuri uutisarvo. Isomalla paikkakunnalla ehkäisyasioidenkin hoitaminen salassa sujuu helpommin. Ja kun Jumalalta ei kuitenkaan asiaa salata voi. Jos ateistejakin ahdistaa kristittyjen kadotuspuheet, millainen onkaan lestadiolaisen helvetinpelko.

Yhtään ainoaa lestadiolaista en henkilökohtaisesti tunne, enkä ainakaan juuri nyt tunne kutsumusta heidän liikkeensä tilaisuuksiinsakaan osallistua. Täytyy miettiä.

mave kirjoitti:

"Hintsala tutki pro gradu -työssään
verkkoyhteisöjä voimaantumisen
kautta. Tutkimuksen kohteena olivat
vanhoillislestadiolaisten äitien suljetut
keskustelupalstat. Tutkimustulokset
osoittivat, että samanlaisen taustan,
arvopohjan ja elämäntilanteen omaavat
äidit kokivat saavansa verkkokeskusteluista
voimaa ja elämänhallintaa. Vertaisryhmäajattelu
oli vahvasti mukana."


Artikkeli käsitti kirkon palkkaamia verkkokeskustelijoita ja siinä haastateltii silloin ainoaa päätoimista verkkokeskustelijaa. Pro gradu-työ ja sinun aiemmat vastaukset koskien lestaadiolista kulttuuria, niin sai minut miettimään, että oletko itse kenties vanhoillislestaadiolainen?

jotenkin yhdistin sinun ja tämän palkatun verkkokeskustelijan olevan sama henkilö, johtuen nimen samanlaisuudesta. Tietohan on julkinen, sillä haastatteluhan julkaistiin lehdessä ja on löydettävissä mm. netistä.

Lue lisää

Kyllä, minähän se olen. Olen tosiaan tutkinut vanhoillislestadiolaisuutta ja erityisesti lestadiolaisäitien kokemuksia voimaantumisesta verkossa.

Ymmärrän kenkrin voimattomuuden tunteen. Kirkko kuulolla -palstalla monissa ketjuissa ovat kirkon työntekijät nyt kysyneet konkreettisia ehdotuksia kirkon toimiksi. Kannattaa osallistua niihin. Keskustelu, pelkästäänkin, on jo ihan tehokas keino puuttua epäkohtiin, sillä julkisella keskustelulla on taipumus avata silmiä.

Meri-Anna

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kyllä, minähän se olen. Olen tosiaan tutkinut vanhoillislestadiolaisuutta ja erityisesti lestadiolaisäitien kokemuksia voimaantumisesta verkossa.

Ymmärrän kenkrin voimattomuuden tunteen. Kirkko kuulolla -palstalla monissa ketjuissa ovat kirkon työntekijät nyt kysyneet konkreettisia ehdotuksia kirkon toimiksi. Kannattaa osallistua niihin. Keskustelu, pelkästäänkin, on jo ihan tehokas keino puuttua epäkohtiin, sillä julkisella keskustelulla on taipumus avata silmiä.

Meri-Anna

Lue lisää

Se tausta. Onko sinulla vanhoillslestaadiolainen tausta? Asiantuntemus sinulla varmasti on tuolla saralla, mutta onko sinulla myöskin henkilökohtainen suhde vanhoillislestaadiolaisuuteen?

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kyllä, minähän se olen. Olen tosiaan tutkinut vanhoillislestadiolaisuutta ja erityisesti lestadiolaisäitien kokemuksia voimaantumisesta verkossa.

Ymmärrän kenkrin voimattomuuden tunteen. Kirkko kuulolla -palstalla monissa ketjuissa ovat kirkon työntekijät nyt kysyneet konkreettisia ehdotuksia kirkon toimiksi. Kannattaa osallistua niihin. Keskustelu, pelkästäänkin, on jo ihan tehokas keino puuttua epäkohtiin, sillä julkisella keskustelulla on taipumus avata silmiä.

Meri-Anna

Lue lisää

Enkä nyt puhunut kristtyjen Jumalasta, vaan maallisesta vastauksesta....

kenkri kirjoitti:

Meri-Anna, kiitos pitkästä ja ymmärtäväisestä vastauksestasi.

Aika aseettomaksi nyt kyllä tunnen itseni ja kirkkoni. Liikkeen sisällä elävät ihmiset taatusti kokevat tuollaiset opit ankarana ja pelottavana lakina, vaikkei ehkäisyä liikken taholta valvottaisikaan. Hyvin pienellä paikkakunnalla aikoinaan eläneenä olen kyllä saanut tuntumaa, miten inttiimeimmätkin asiat ovat äkkiä yleisessä tiedossa ilman mitään erityistä valvontasysteemiä. Apteekki ja terveyskeskus ovat hyviä tiedonsaantipaikkoja, kun sillä mielellä ympäristöään haluaa jonoissa ja odotushuoneissa tarkkailla. Ja pienillä paikkakunnilla halutaan, koska tapahtumia on niin vähän, että kaikella on suuri uutisarvo. Isomalla paikkakunnalla ehkäisyasioidenkin hoitaminen salassa sujuu helpommin. Ja kun Jumalalta ei kuitenkaan asiaa salata voi. Jos ateistejakin ahdistaa kristittyjen kadotuspuheet, millainen onkaan lestadiolaisen helvetinpelko.

Yhtään ainoaa lestadiolaista en henkilökohtaisesti tunne, enkä ainakaan juuri nyt tunne kutsumusta heidän liikkeensä tilaisuuksiinsakaan osallistua. Täytyy miettiä.

Lue lisää

"Yhtään ainoaa lestadiolaista en henkilökohtaisesti tunne, enkä ainakaan juuri nyt tunne kutsumusta heidän liikkeensä tilaisuuksiinsakaan osallistua. Täytyy miettiä."

Toivottavasti sinulla (tai muillakaan) ei nyt näiden keskustelujen ja mediassa olleiden uutisointien valossa muodostu liian ahdistavaa käsitystä lestadiolaisista...

Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että osa erittäin sitovista ja naisten asemaa alentavista käytännöistä ja säännöistä pitäisi jotenkin saada "kuriin", niin omien tuttavieni kautta olen saanut oppia että ei lestadiolaisuus välttämättä ole sen kummempaa kuin tavan kristillisyys. Moni asia on melkeinpä kadehdittavan hyvää. Laaja tukiverkko, joka ulottuu mannerten yli, tiivis ja yhteinäinen suku ja yhteisö, terveet elämäntavat jne. Tämä kaikki toisaalta muodostaa myös näitä ongelmia, ja aiheuttaa sen, että niiden ratkaiseminen vaikeutuu.

Tuttavapiirissäni on myös niitä, jotka ovat tuon liikkeen jättäneet. Ovat sitten samalla tahtomattaan joutuneet jättämään myös ison määrän ihmisiä elämästään. Yhteisön paine on kova ja "petturit kivitetään" (jätetään ulkopuolelle). Onneksi nämä tuntemani ihmiset ovat saaneet tukea meistä "tavallisista" kirkon jäsenistä ja ovat voineet rakentaa elämäänsä uudestaan. Toisaalta tunnen monia onnellisia ja asemaansa tyytyväisiä, jotka elävät niinkuin itse kokevat parhaaksi elää eivätkä tunne itseään uhreiksi tai alistetuiksi.

Kysymys siitä, mitä sellaista kirkko voisi tehdä, josta olisi todella hyötyä ja joka saisi lestadiolaisuuden piirissä olevia sääntöjä "rikottua", on vaikea. Vaikka kuinka tehtäisi julkisia kannanottoja ja paheksuttaisi ehkäisykieltoa, hyväksikäytön salaamista jne, niin totuus on kuitenkin se, että pienessä piirissä ja yhteisön paineen kauttan nuo säännöt säilyvät ja elävät omaa elämäänsä. Isältä pojalle, äidiltä tyttärelle...
Lisäksi kun ottaa huomioon sen ajatusmallin, jota erityisesti tiukimmissa piireissä esiintyy, että ainoastaan he ovat oikeassa uskossa, niin miten voidaan olettaa "vääräuskoisten" sanan muuttavan yhtään mitään?

Tuskastuttavaa ja surullista.

vain_ihminen kirjoitti:

"Yhtään ainoaa lestadiolaista en henkilökohtaisesti tunne, enkä ainakaan juuri nyt tunne kutsumusta heidän liikkeensä tilaisuuksiinsakaan osallistua. Täytyy miettiä."

Toivottavasti sinulla (tai muillakaan) ei nyt näiden keskustelujen ja mediassa olleiden uutisointien valossa muodostu liian ahdistavaa käsitystä lestadiolaisista...

Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että osa erittäin sitovista ja naisten asemaa alentavista käytännöistä ja säännöistä pitäisi jotenkin saada "kuriin", niin omien tuttavieni kautta olen saanut oppia että ei lestadiolaisuus välttämättä ole sen kummempaa kuin tavan kristillisyys. Moni asia on melkeinpä kadehdittavan hyvää. Laaja tukiverkko, joka ulottuu mannerten yli, tiivis ja yhteinäinen suku ja yhteisö, terveet elämäntavat jne. Tämä kaikki toisaalta muodostaa myös näitä ongelmia, ja aiheuttaa sen, että niiden ratkaiseminen vaikeutuu.

Tuttavapiirissäni on myös niitä, jotka ovat tuon liikkeen jättäneet. Ovat sitten samalla tahtomattaan joutuneet jättämään myös ison määrän ihmisiä elämästään. Yhteisön paine on kova ja "petturit kivitetään" (jätetään ulkopuolelle). Onneksi nämä tuntemani ihmiset ovat saaneet tukea meistä "tavallisista" kirkon jäsenistä ja ovat voineet rakentaa elämäänsä uudestaan. Toisaalta tunnen monia onnellisia ja asemaansa tyytyväisiä, jotka elävät niinkuin itse kokevat parhaaksi elää eivätkä tunne itseään uhreiksi tai alistetuiksi.

Kysymys siitä, mitä sellaista kirkko voisi tehdä, josta olisi todella hyötyä ja joka saisi lestadiolaisuuden piirissä olevia sääntöjä "rikottua", on vaikea. Vaikka kuinka tehtäisi julkisia kannanottoja ja paheksuttaisi ehkäisykieltoa, hyväksikäytön salaamista jne, niin totuus on kuitenkin se, että pienessä piirissä ja yhteisön paineen kauttan nuo säännöt säilyvät ja elävät omaa elämäänsä. Isältä pojalle, äidiltä tyttärelle...
Lisäksi kun ottaa huomioon sen ajatusmallin, jota erityisesti tiukimmissa piireissä esiintyy, että ainoastaan he ovat oikeassa uskossa, niin miten voidaan olettaa "vääräuskoisten" sanan muuttavan yhtään mitään?

Tuskastuttavaa ja surullista.

Lue lisää

Jotain seurapuhetta lukiessani, ajattelin juuri tuota samaa, ettei näytä liikkeen ulkopuolelta tulevilla kommenteilla olevan mitään painoarvoa. Pikemminkin päivastoin. Saadaan kohotettua omaa arvontunnetta, kun muut ovat maailmallisuudessaan liikettä kritisoimassa. Tuttu juttu meidän tavallisten luterilaistenkin piireistä.

Kuuntelevan_kirkon Eetu-pappi sanoi mielestäni tänään jossain keskustelussa hyvin:

"Näissä kysymyksissä minua henkilökohtaisesti mietityttää se, mikä on kirkon vastuu vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä. Yhtäältä kirkko on vastuussa liikkeestä, koska liikkeen jäsenet kuuluvat kirkkoon ja liike on kirkon sisäinen herätysliike. Toisaalta on sitten se käytännön taso, että liike on suhteessa kirkkoon äärimmäisen itsenäinen ja kirkon edustajien mahdollisuudet päästä vaikuttamaan liikkeeseen paikallistasolla ja valtakunnallisesti ovat aika rajalliset. Eli onko ongelma juuri tässä: kirkon ja kyseisen herätysliikkeen väliset suhteet pitäisi määritellä uudelleen niin, että kirkolla olisi paremmat vaikutusmahdollisuudet ja siten myös parempi mahdollisuus kantaa vastuunsa?

Toinen vähän räväkämpi ehdotus olisi todeta, että liike on niin irrallaan kirkosta, että kirkko ei pysty siitä vastaamaan. Tällöin vastuu menisi suoraan valtiolle tai jollekin valtion elimelle. Tätä uskon monien pitävän aika erikoisena ehdotuksena, kun liike kuitenkin kirkkoon kuuluu.

Eetu, pappi"

Ehkä tuo ensimmäinen ratkaisuehdotus olisi parempi. Jotain tuollaista toivoisin tapahtuvan.

Vaikken henkilökohtaisesti liikkeeseen kuuluvia tunne, olen toki heitä työelämässä terveydenhuollossa tavannut. Poikkeuksellisen kohteliaita, nöyrän tuntuisia ihmisiä= "helppoja" asiakkaita tässä mielessä. Toisaalta näkyi myös ymmärrettävästi äitien uupumusta. Sukulaisten luona olen joskus lestadiolaisperhettä ohimennen tavannut. Muistan heidän joskus kertoneen huvittuneena, että pikkubussilla P-paikalta lähdettyään he huomasivat yhden lapsista jääneen pysähdyspaikalle. Ei ollut mielestäni kovinkaan huvittavaa.

Juttelin tänään tuttavapapin kanssa sähköpostissa ja se auttoi minua henkilökohtaisesti. Eräs toinen ihminen puolestaan kommentoi ihmettelevänsä, miksi ihmiset maassamme alistuvat uhreiksi, eivätkä lähde tilanteesta ulos. Ei se helppoa ole, jos on kasvatettu alistuvaksi ja nöyräksi tiukassa yhteisössä.