Kirkon kieli?

Jos ruotsi oli niin tärkeä kieli niin miksi kirkko ja piispa jotka olivat valtakunnan mahtimiehiä käyttivät latinaa? Jokainen tietää että pappissääty puhui enimmäkseen latinaa. Vasta saksalaisen Lutherin ansiosta käännettiin ensimmäinen raamattu ruotsinkielelle vuonna 1541.
9193
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

"Jos ruotsi oli niin tärkeä kieli niin miksi kirkko ja piispa jotka olivat valtakunnan mahtimiehiä käyttivät latinaa? "

Kukas sellaista on väittänyt että "ruotsi olisi niin tärkeä kieli"? Kenelle oli kenelle ei.
Kirkko on aina ollut valtio valtiossa ja meidän länsimaisen kirkkomme lingua franca oli siihen aikaan oli alun perin latina. Myös tieteen kieli oli pitkään latina sekä myös vanha kreikka.

Ruotsin kieli oli ennen Kustaa Vaasan raamatun ilmestymistä kansan ja rahvaan kieli joka lisäksi puhui monia eri murteita, mitään yleisruotsinkieltä ei ollut olemassakaan. Vasta Kustaa Vaasan raamattu (1541) ja jo aiemmin käännetty Uusi Testamentti vuodelta 1526 loivat perustan nykyruotsille ja niiden myötä tuli ruotsin kielestä standardikieli myös kirkossa.

KV:n raamatun kielestä tuli ruotsin kielen normi ja jäännöksen pohjana oli Mälarin laakson alueen yläluokan murre.

Ruotsissa on aikojen saatossa puhuttu monia kieliä ja murteita, myös suomea eikä niiden voida sanoa olevan toinen toistaan tärkeämpiä vaan ne ovat liittyneet ihmisryhmiin, etnisiin ryhmiin ja yhteiskuntaluokkiin. Hovin, aatelin ja yläluokan kieli oli 1600-1700-luvulla ranska kuten muuallakin Euroopassa. Keskiajalla Ruotsin Itämeren alueen lingua franca oli saksa jota puhuivat erityisesti porvaristo ja kauppiaat. Kirkon ja opetuksen kieli oli pitkään latina. Kirjakielenä ei ruotsi ole kovinkaan paljon vanhempi kuin suomi.

Harmi jos et osaa ruotsia, tässä olisi aivan erinomainen kooste suomen kielen asemasta kautta aikojen entisessä emämaassamme Ruotsissa. Siinä muun muassa kerrotaan että jo vuodesta 1584 alettiin käyttää asetuksissa ja kuninkaallisissa tiedonannoissa myös suomea.

"Finska språket inom förvaltningen

Detta nyskapade finska skriftspråket fick sin största och huvudsakliga användning inom kyrkans krets, men från 1555, då Gustav Vasa den 21 november nedtecknade ett brev på finska, också i viss mån i världsliga administrativa sammanhang.

Förvaltningsspråket fortfor att vara svenska i den östra rikshalvan, liksom bildningens latin, men också finskan togs i bruk från 1584 i kungliga kungörelser, plakat och förordningar. Man bör emellertid minnas, att kungörelserna in på 1700-talet inte var avsedda att direkt läsas av allmogen, utan de riktade sig till prästerskapet för att från predikstolen uppläsas.

Också rättsväsendets språk var svenska, även om talrika gamla svenska lånord från rättskipningens område i finskan liksom inströdda finska yttranden i domstolsprotokoll vittnar om att finska språket kom till muntlig användning i förhandlingarna. Vikten av att få en lagtext på finska uppmärksammades tidigt. Redan på 1580-talet förelåg en översättning av Kristoffers landslag, följd av ytterligare översättningar från 1601 och 1648. Även Magnus Erikssons stadslag översattes ungefär samtidigt. Dessa översättningar trycktes emellertid aldrig.

Till skillnad från den världsliga lagstiftningen utkom dock 1686 års kyrkolag redan två år senare på finska, Kircko-Laki ja Ordningi. Prästens skyldighet att i sin predikoverksamhet använda ett av folket begripligt språk inskärptes i lagen.

Den kanske viktigaste maktformen under stormaktstiden var armén. Eftersom den till sin huvudbeståndsdel var en bondehär, användes av naturliga (och tvingande) skäl också den finska bondens språk som kommandospråk, vilket även officerare av främmande extraktion fick lära sig."

http://finnpro2000.netfirms.com/Fstallning.htm#Finska språkets ställning i det svenska riket

P.S.
"Vasta saksalaisen Lutherin ansiosta käännettiin ensimmäinen raamattu ruotsinkielelle vuonna 1541."

Kustaa Vaasan raamattua ei käännetty Lutherin "ansiosta" vaan KV:n raamatun käännös perustuu pääosin Lutherin saksankieliseen raamatunkäännökseen.

Äänestä
  • Tuskin ne papit siitä latinasta luopuivat Vaasan ajan jälkeenkin. Tavallisia ruotsalaisia nousi pappissäätyihin harvoin. Vanhat suvut jotka olivat alunperin puhuneet latinaa hallitsivat säätyä lähes sääty-yhteiskunnan hajoamiseen asti.

    Kustaa Vaasa tosin otti papeilta pois runsaasti maallista omaisuutta mutta pappissäädyllä oli silti valtaa.

    Äänestä

  • Jeesuksen edustaja kirjoitti:

    Tuskin ne papit siitä latinasta luopuivat Vaasan ajan jälkeenkin. Tavallisia ruotsalaisia nousi pappissäätyihin harvoin. Vanhat suvut jotka olivat alunperin puhuneet latinaa hallitsivat säätyä lähes sääty-yhteiskunnan hajoamiseen asti.

    Kustaa Vaasa tosin otti papeilta pois runsaasti maallista omaisuutta mutta pappissäädyllä oli silti valtaa.

    kuin pakkoruotsin.

    Äänestä

  • Jeesuksen edustaja kirjoitti:

    Tuskin ne papit siitä latinasta luopuivat Vaasan ajan jälkeenkin. Tavallisia ruotsalaisia nousi pappissäätyihin harvoin. Vanhat suvut jotka olivat alunperin puhuneet latinaa hallitsivat säätyä lähes sääty-yhteiskunnan hajoamiseen asti.

    Kustaa Vaasa tosin otti papeilta pois runsaasti maallista omaisuutta mutta pappissäädyllä oli silti valtaa.

    perimäinen tarkoitus oli lutherin reformaation jälkeen päästä irti paavin vaikutuksen alta pois niinpä englannin mallin mukaan käytettiin paikalista kieltä.näin myös paavin "propagandan" levittäminen protestantisiin maihin oli vaikeampaa. ja ihan kuin englanissa papit joka ei ollut reformin kannalla "vaihdettiin" .alempi papistoon pääsi melkein kuka tahansa mutta ylempi piti jo olla "joku"

    Äänestä

  • svekoman kirjoitti:

    perimäinen tarkoitus oli lutherin reformaation jälkeen päästä irti paavin vaikutuksen alta pois niinpä englannin mallin mukaan käytettiin paikalista kieltä.näin myös paavin "propagandan" levittäminen protestantisiin maihin oli vaikeampaa. ja ihan kuin englanissa papit joka ei ollut reformin kannalla "vaihdettiin" .alempi papistoon pääsi melkein kuka tahansa mutta ylempi piti jo olla "joku"

    Mutta ennen sitä ruotsi oli rahvaan kieli jota ei useaan sataan vuoteen käytetty kirkollisissa asioissa aivan kuten Ankdam sanoi.

    Paavin vastustaminen on aivan Lutherin ansiota. Siitä ei svenssonit etkä varsinkaan sinä takapajuinen pohjanmaalainen talonpoika voi ottaa kunniaa.

    Äänestä

Olaus Petri loi ruotsin kirjakielen aivan kuten Agricola suomenkin. Tämä on yksi kova pala svekoille. Ainut ero on se että Mikael oli lahjakas Lutherin oppilasta josta Luther kirjoitti jopa suosituskirjeen Kustaa Vaasalle. Petri ei ollut.

Ruotsi ja Suomi ovat kehittyneet siis aika samaa vauhtia joten närpes ääliöiden ja Freudenthalin teoriat voi heittää roskakoppaan.

Äänestä
  • suomi ja ruotsi oli sillon sama maa niin miksi ei olis kehittynyt samaa vauhtia?

    Äänestä

  • svekoman kirjoitti:

    suomi ja ruotsi oli sillon sama maa niin miksi ei olis kehittynyt samaa vauhtia?

    Olaus Petri meinasi kuolla kaksi kertaa. Saksalainen pelasti sen mestautukselta kun Kustaa Vaasa syytti sitä maanpetoksesta. Vaasalla oli hyvin alhainen käsitys Suomesta. Jos Petri olisi kuollu Agricolaa tai Särkilahtea tuskin olisi Vaasa kutsunut Ruotsiin Lutherin oppeja opettamaan.

    Äänestä

  • juutalaisista ja hei kirjoitti:

    Olaus Petri meinasi kuolla kaksi kertaa. Saksalainen pelasti sen mestautukselta kun Kustaa Vaasa syytti sitä maanpetoksesta. Vaasalla oli hyvin alhainen käsitys Suomesta. Jos Petri olisi kuollu Agricolaa tai Särkilahtea tuskin olisi Vaasa kutsunut Ruotsiin Lutherin oppeja opettamaan.

    Tanskalainen juuttipelle se on joka meinasi Petrin mestauttaa eikä Kustaa Vasa. Tiedätkö mikä säälittävintä näissä hurripelleissä on. Vasa suvun kuoltua pois hurrien kuninkaaksi tuli SAKSALAINEN Wittelsbach suku joka oli kotoisin Bavariasta KAUKAA takapajuisesta Ruotsista. Suku hallitsi Ruotsia ainakin 86 vuotta. Toisaalta suvun ensimmäinen Ruotsia hallinnut oli jo Kristofer Baijerilainen joka hallitsi Ruotsia seitsemän vuotta. Se tekee svekko paskat 93 vuotta teutonien hallinnassa. Kokonainen elinikä!

    Ruotsi oli pitkään alikehittynyt ja takapajuinen valtio jossa suurin osa väestöstä ei osannut lukea tai kirjoittaa ja keski-ikä oli neljäkymmentä vuotta.

    Tämä paska valtio Ruotsi on se mitä Freudenthal menneisyydessa ja svekot nykypäivänä jumaloivat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


an ålsda frewq ål fr kirjoitti:

Jos ruotsi oli niin tärkeä kieli niin miksi kirkko ja piispa jotka olivat valtakunnan mahtimiehiä käyttivät latinaa? Jokainen tietää että pappissääty puhui enimmäkseen latinaa. Vasta saksalaisen Lutherin ansiosta käännettiin ensimmäinen raamattu ruotsinkielelle vuonna 1541.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu