Olen 30-vuotias nainen ja kahden narsistisukulaisen kiusaama. Äidistä olen jo päässyt eroon henkisesti lähes 100 %, mutta siskoni on tällä hetkellä suuri ongelma.
Olemme aina olleet siskoni kanssa paita ja peppu ja olen samalla voinut pahoin henkisesti.Äitini persoonallisuushäiriön tajusin jo aikoja sitten ja tunneriippuvuus katkesi muutama vuosi sitten. Siskoni naamio paljastui viime vuoden aikana. Olen ana tuntenut epämääräistä syyllisyyttä ja ahdistusta siskoni seurassa, olen kokenut vähättelyä, kiusaamista, kateutta ja nöyryytystä, jotka olen niellyt aikaisemmin. Siskoni on sadisti, joka vetoaa aina omiin vaikeuksiinsa ja päihdeongelmaansa. Siskoni on myös taitava syyllistämään, en koskaan voi kertoa eläästäni positiivisia asioita ilman, että siskoni kadehtii ja pilaa iloni, tai syyllistää.
Nyt pamahti viimeinen paukku, aloin seurustelemaan ihanan miehen kanssa, ja siskoni järjesti kunnon näytelmän miesystäväni edessä. Veti esiin kaikki valttinsa: hankalan elämänsä, miessuhteensa, lasten ongelmat ja päihdeongelmat. Taitavaa monologia jatkui tunnin verran. Miesystäväni ei nähnyt naamion taa ja pyysi minua olemaan siskoni tukena. Minulla on masennustausta ja suunnaton viha ja suru purskahti ylös keskellä työpäivää.
Tahdon eroon tuosta ihmisestä, olen jopa valmis luopumaan kummipojistani, että saan olla rauhassa. Nyt minun täytyy kertoa miehelleni, millainen sikoni oikeasti on ja pelkään, ettei hän usko minua ja pitää minua pahana ihmisenä. Tai ettei kestä totuutta ja pitää minua vajavaisena. Miten jaksan tämän taistelun? Antakaa apua!!!
Olemme aina olleet siskoni kanssa paita ja peppu ja olen samalla voinut pahoin henkisesti.Äitini persoonallisuushäiriön tajusin jo aikoja sitten ja tunneriippuvuus katkesi muutama vuosi sitten. Siskoni naamio paljastui viime vuoden aikana. Olen ana tuntenut epämääräistä syyllisyyttä ja ahdistusta siskoni seurassa, olen kokenut vähättelyä, kiusaamista, kateutta ja nöyryytystä, jotka olen niellyt aikaisemmin. Siskoni on sadisti, joka vetoaa aina omiin vaikeuksiinsa ja päihdeongelmaansa. Siskoni on myös taitava syyllistämään, en koskaan voi kertoa eläästäni positiivisia asioita ilman, että siskoni kadehtii ja pilaa iloni, tai syyllistää.
Nyt pamahti viimeinen paukku, aloin seurustelemaan ihanan miehen kanssa, ja siskoni järjesti kunnon näytelmän miesystäväni edessä. Veti esiin kaikki valttinsa: hankalan elämänsä, miessuhteensa, lasten ongelmat ja päihdeongelmat. Taitavaa monologia jatkui tunnin verran. Miesystäväni ei nähnyt naamion taa ja pyysi minua olemaan siskoni tukena. Minulla on masennustausta ja suunnaton viha ja suru purskahti ylös keskellä työpäivää.
Tahdon eroon tuosta ihmisestä, olen jopa valmis luopumaan kummipojistani, että saan olla rauhassa. Nyt minun täytyy kertoa miehelleni, millainen sikoni oikeasti on ja pelkään, ettei hän usko minua ja pitää minua pahana ihmisenä. Tai ettei kestä totuutta ja pitää minua vajavaisena. Miten jaksan tämän taistelun? Antakaa apua!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
ÄLÄ ole siskosi kanssa tekemisissä ja sillä selvä. Miksi ihmeessä raahaat uuden miesystäväsi, hirviösiskosi luo?
Siskoni tunki luokseni, en mennyt siskoni luokse. Miesystäväni ymmärsi asian, luojan kiitos. Nyt keskityn suhteeseen ja otan kunnon etäisyyden siskooni.
Varo päihdeongelmaista ihmistä... hän imee totaalisessa itsekkyydessään sinusta kaikki mehut. Hän on kaikkea marttyyrin ja sadistisen narsistisen käyttäytymisen väliltä ennen kuin pääsee päihteistä irti.
Se on uppoa laiva, ota pelastusvene ja koeta löytää rantaan.
Jakselemisia.
9.12 2010 Seura-lehdessä nro 49 Terveys osiossa kysyjä esitti psykologi Kari Kiianmaa.lle kysymyksen 'miehen sisaren oudosta käytäytymisestä'
Psykologin vastaus kiteytettynä jokseenkin tällainen: on ymmärrettävää että sisaren syytökset tuntuvat raskailta ja epäoikeudenmukaisilta. Jokainen isä ja äiti haluaa antaa lapsilleen rakkautta, mutta tekee samalla virheitäkin. Se luo pohjan ymmärtää elämää ja sen epätäydellisyyttä.
Olisi hyvä pyrkiä sisarusten välien korjaamiseen ja menneisyyttä koskevaan anteeksiantoon. Sisaren hyökkäyksiin ei siten kannata vastata ainakaan samalla mitalla. Sisar näyttää olevan tuen ja hoidon tarpeessa. Niitä saatuaan hän toipuu rakentavampaan vuorovaikutukseen..
En tiedä onko tästä Seura-vinkistä sinulle apua. Psykologin ajatukset olivat hyviä, samoin pidän hyvinä palstalaisten kommentteja. Itse asiassa narsismi-asiassa palstalaisten kommentit ovat vielä syväluotaavimpia, kokemusperäisiä, kuin asiasta ilman omaa kokemusta teoriassa pohtivan psykologin.