Miten pääsee eroon ajokammosta? Lähteekö se muuten kuin lähtemällä ajamaan? Onko parempi harjoitella ajamista yksin vai niin että on joku neuvomassa?
Ajokammo
Pimpula
185776
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Uskoisin, että ajokammo lähtee vain ajamalla ja mieluimmin alkuun yksin kaikessa rauhassa ei niistä neuvojista ole kuin enemmän ja vähemmän haittaa. Käyttäydyt liikenteessä juuri niin kuin itsestäsi turvallisimmalta tuntuu ja tietenkin sääntöjä noudattaen sekä toiset liikkujat huomioon ottaen jos sitten tulee hankalempi paikka eteen voi sen ottaa uusiksikin ja näin saat itsellesi varmuutta käsitellä ajoneuvoa. Ei muuta kuin puikkoihin ja baanalle niin kyllä se siitä.
No miten vältytään parhaiten auton sammumiselta? Siitä mulla tää kammo tulikin.
Jos pelkäät että sammuu, niin paina reilummin kaasua. Siis nostat kytkintä hitaasti ja heti kaasua (ei nyt pohjaan kuitenkaan ;)
Itekin olin hirveän arka liikenteessä ajokortin saatuani, mutta pakotin itseni menemään vaikeisiin risteyksiin ja keskustaan. Et pääse kammosta muuten kun ajamalla, ja muista että kaikki tekee virheitä ja mokaa joskus, myös autoillessa.
Mulla on myös aivan kamala ajokammo! Kortti on ollut jo kolme vuotta, enkä ole ajanut juuri yhtään...autokin oli ruostumassa pihalla, mutta myytiin pois liian vähäisen käytön vuoksi...Pelkään mäkilähtöjä sekä auton sammumista, muiden autoilijoiden rektiot nimittäin voivat olla kyseisissä tilanteissa kammottavat! Blaah, tuskinpa tässä enää koskaan huristellaan autolla :/ paitsi automaattivaihteisella... :D
tullut mieleen, että voisit vuokrata ammattilaisen viereesi siihen omaan autoosi tunniksi tai pariksi?
Mistä kuvittelet köyhän opiskelijan saavan rahat henk.koht. opettajan parin tunnin palkkaamiseksi???
Ehkä samasta paikasta kuin muutkin autoiluun tarvittavat rahat. Ope tunniksi maksaa vähemmän kuin tankki bensaa.
Vanhempani maksoivat ajokortin minulle 18-vuotis lahjaksi, jolloin kävin vielä lukiota ja asuin kotona...nyt kun asun omillani kolmen vuoden jälkeen, niin kuvitteletko tosissasi että vanhempani ilosta kiljuen maksaisivat minulle henk.koht. kuskin pariksi/kolmeksi tunniksi??? Sitäpaitsi, jos se henk.koht. opettaja ei jo autokoulussa auttanut ajokammooni, niin tuskinpa pari tuntia nytkään siihen auttaisi...
Hommaa aivot.
Ime pikkusta melaas runkku.
Että pyydät vanhempasi kustantamaan sinulle elinikäisen bussikortin.
käytä kytkintä rauhallisesti ja anna hiukan enemmän kaasua. diiselillä olisi ehkä hiukan helpompi ensin harjoitella. opettele autosi kytkin tasaisella alustalla. etsi kytkimestä "tuntumakohta" eli milloin kytkin alkaa ottamaan kiinni (eli auto yrittää lähteä liikkeelle) anna hiukan enemmän kaasua ja nosta kytkintä milli, toinen, kolmas ja anna samalla hiukan kaasua lisää. maltti ja rauhallisuus on valtteja liikenteessäkin kuten myös muuallakin
ja käy harjoittelemassa jossain sellaisessa paikassa jossa on vähemmän liikennettä ja mahdollisuuksien mukaan suorempaa tietä. ja mieluummin yksin jottei "apukuski" hermostuta sinua eikä ketään ole "valvomassa".
ja vaikka autosi sammuisikin jonnekkin ja torvet soisivatkin käynnistä auto uudelleen ja aja matkoihisi kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan=)
Se on parempi kun ei lähde auton rattiin toikkaroimaan. Auton ajaminen pitää sujua luonnollisesti jotta yllätys tilanteissa toimiminen tapahtuu nopeasti ja oikein..
Jos pelkää jo itse ajamistia, miksi lähtetä kasvattamaan muille kyrpää otsaan ja vaarantamaan kevyenliikenteen hyvinvointi?
Mulla ois melkein pakko opetella ajamaan työni puolesta. Tässä ois vajaa kuukausi aikaa harjotella. Työntekijäpulan vuoksi on "kuulemma" opeteltava ja iltavuorossa ei pärjää ilman autoa. Tähän asti olen saanut tehdä pelkkää aamuvuoroa ja se on onnistunut pyöräillenkin.
Ajele rauhallisees aikaan rauhallisilla teillä ja hiljaseen aikaan lähes tyhjissä taajamissa. Silloin ei ole sitä muuta liikennettä antamassa suorituspaineita ja huomaat, että saat aika nopeasti tuntuman siihen autoon ja sitten se ei enää sammu. Kun vaan muista suhtauta siihen autoon niinkuin pitää. Jos se sammuu, niin kytkenkäyttövirhe oli ihan omasta päästä kiinni, ens kerralla eritavalla. Eikä sitä kytkin/kaasu yhdistelmää tarvii aina ulkomuistista tehdä. Voi myös kuunnella sitä moottorin ääntä ja sen mukaan lisätä kaasuja na nostaa kytkintä aavistuksen hitaammin/nopeammin.
Hyvä nimimerkki "ajokammoinen",
Viestistäsi voin päätellä, että olet jo suorittanut autokoulun, etkä näköjään siellä ole kertonut opettajallesi, että ajaminen on Sinulle pelottava kokemus.
Autokoulunhan aikana voi vapaasti vuodattaa sille vieressä istuvalle neuvojalle kaiken ja ennen kaikkea sen, miltä ajaminen tuntuu.
En suinkaan neuvo Sinua ottamaan oppia eräistä nuorista, jotka syöksyvät holtittomasti ajopelinsä kanssa tien laidasta laitaan, heiluttelevat tiettyä sormeaan korkealla ilmassa ja kuvittelevat olevansa Maailman huipulla.
Itse lukeudun siihen joukkoon, joka vain toivoo pääsevänsä paikasta a paikkaan b mahdollisimman mukavasti ja joustavasti, ilman turhia keskeytyksiä. Voin siis olettaa, että jos satun juuri Sinun taaksesi ilmestymään autollani, kestää mäkilähtö vähintään viisi minuuttia, ensimmäisen vaihteen löytyminen toisen mokoman ja tärisevä liikkeelle lähtö uudet punaiset valot.
Neuvoisinkin Sinua keskittämään harjoitteluajosi mieluiten rauhaisemmille teille, kenties vielä iltaan tai jopa jollekin kentälle, jossa saat rauhassa pyöriä ympyrää, kunnes päätät lopettaa. Liikenteessähän törmää jos jonkin moiseen kuumakalleen ja sohlaajaan, joille ei koko korttia olisi pitänyt koskaan myöntääkään. Tämän vuoksi painotan sitä uskallusta kertoa jollekin alan tuntijalle tai opettajalle ajovaiheessa, että mikään ei tunnu osuvan oikeaan, kun sinä olet ratin takana.
Vaikka moni tietty vastaa Sinulle, että ajokammo lähtee ajamalla, niin tulee Sinun myös muistaa, että olet myös vastuussa ajokistasi sekä kaikesta siitä mitä ajaessasi teet. Suojatiellä alle jäänyttä tuskin lohduttaa se, että myönnät olleesi vain pelokas kuski ja olisit mieluummin jäänyt kotiin.
Silmiini on osunut varsin tehokas mainos, jossa painotetaan ajokortin välttämättömyyttä jokaiselle. Totta on myös se toinen puoli, joillakin se kortti jää ainoastaan muistoksi lompakkoon.
Minun ajokammoni alkoi siitä että kortin saatuani ja auton ostettuani lähdin ihan onnellisena ajamaan. Kuitenkaan kaikki asiat eivät ilmeisesti olleet ihan hallinnassa. Muutaman itsenäisen ajokerran jälkeen olin jo aivan tyytyväinen, nythän tämä alkaa sujua... Kunnes eräänä aamuna työmatkalla poliisiauto pysähdytti minut sillä en ollut huomannut kolmiota ja väistämisvelvollisuutta. Ketään ei ollut missään paitsi tämä poliisiauto ja he olivat ihan oikeassa, en yhtään väitä vastaan. Heti tuli pillit suuhun ja kamalat moitteet. Yritin siinä onnettomama selittää että olen ihan uusi kuski ja ajelen täällä aamulla kunnei ketään juuri ole paikalla. Poliisi antoi minun ymmärtää että olen aivan onneton kuski ja tulevaisuudessa tulen varmaan olemaan vieläkin huonompi. Koko aikaisempi ajamisen iloni loppui tähän paikkaan. Sen jälkeen en ajanut autoani puoleen vuoteen. Nyt vasta olen hieman uudestaan aloitellut. Vieläkin aina muistan tämän poliisin sanat ajotaidostani ja sen mahdollisesta kehittymisestä. Olin juuri siinä oppimisen kohdassa, jossa asiat alkoivat sujua omatoimisessa ajossa. Ymmärrän kyllä ihan hyvin saamani moitteet, koska ne tulivat ihan asiasta, mutta nämä poliisit pelottelivat minut täysin pois autoa ajamasta. Myöhemmin on tullut mieleen että olinkohan minä se suurin vaara tieliikenteessä...Nyt olen yrittänyt päästä takaisin liikenteeseen ja olenkin ollut siellä, mutta vieläkin hieman pelottaa.
Mulla on kans ollut pelkoa ajamista kohtaan, mutta olen päässyt siitä eroon sisukkaalla treenaamisella. Vältän vaikeita paikkoja, esim. Helsingin kaupungin vilkkaimpia alueita ja ajelen muualla suomessa kun siihen on mahdollisuus. Usein aviomies istuu vieressä eikä pelkää pätkääkään:)
Viimeks oli mutsi takapenkillä pari viikkoo sitten ja kaikki sujui silloinkin OK.
Kandee opetellä jollain helpolla tieosuudella ja sitten siirtyä vaikeempiin ajele mieluiten yksin.
Anna itelles aikaa tähän. Olen jostain lukenu että hyväksi kuljettajaksi kehittyminen vie jopa 7 vuotta.
Otin maaliskuussa yhden lisätunnin autokoulusta, ja ajeltiin Itikseen kaistanvaihtoja harjoitellen.
--------------------------