Pohjalainen:
"M. Luther on aivan oikeassa
Keskiviikko 12.01.2011
Michael Luther on oikeassa (Pohjalainen 31.12.2010) kutsuessaan ruotsin kieltä hyötyruotsiksi pakkoruotsin sijaan. Ruotsi täällä rannikolla on ehdottomasti hyötyruotsia ja myös välttämätön pärjäämisen edellytys. Kieli antaa meille täällä valmiuksia erilaisiin työtehtäviin Suomessa ja Skandinaviassa yleensä. Suomessa tämä kielen tarpeellisuus on hyvin rajallinen.
Riikinruotsalaiset ovat hyviä englanninkielessä. Heidän kanssaan kauppojen teko sujuu hienosti joko ruotsiksi tai englanniksi. Kun siirrytään Norjaan, Tanskaan tai Islantiin, kouluruotsilla jäävät kyllä kaupat tekemättä.
Englanti on kauppakieli lännessä. Kun siirrytään itään, muuttuu tilanne. Ehdottomasti suurin ulkomaalainen asiakasryhmä ovat venäläiset. Lehdet otsikoivat uudenvuoden alla: "Niiralan kautta 16000 venäläisturistia juhlimaan uutta vuotta". "Venäläiset jättävät 200 miljoonaa euroa Suomeen uuden vuoden aikana". "Venäläiset ovat löytäneet koko Suomen, paitsi kaikkein läntisimmän Suomen".
Mitä tämä kertoo? Ainakin sen, että tällä hetkellä kiinnostavin maa kaupan kannalta meille on Saksan jälkeen Venäjä. Kuinka joku voi vieläkin vaatia, että ruotsin opiskelu kattaisi koko Suomen. Kun me täällä rannikolla otamme hyödyn ruotsin osaamisesta, annetaan itäsuomalaisten hyötyä venäjän kielestä.
Nyt ovat RKP:n keulahahmot alkaneen valittaa, että Suomessa luetaan liian vähän kieliä. Oma kantani on sama. Meidän pitäisi nostaa saksa takaisin siihen asemaan, mikä sillä oli 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin ei kuitenkaan osattu ennustaa tulevaisuutta. Tänä päivänä saksan kieli olisi kullan arvoinen. Onneksi Kiviniemi osaa sen.
Luther pyrkii sentimentaalisesti vetämään esiin yhteisen historiamme Ruotsin kanssa ja pohjoismaisen hyvinvointi- ja sivistysyhteiskunnan. Lisäksi hän uskoo, että suomenkielinen enemmistö tuntee kiinteämpää yhteenkuuluvuutta pohjoismaiseen yhteiskuntaan kuin slaavilaiseen. Väitteelle ei ole perustetta. En tunne ainuttakaan suomenkielistä, joka tuntisi tällaista yhteenkuuluvaisuutta Ruotsiin, mutta en myöskään yhtään suomenkielistä, joka tuntee suurta yhteenkuuluvuutta Venäjään.
Me olemme suomalaisia ja itsenäisiä. Emme tarvitse isoaveljeä kummastakaan suunnasta. Muistoissani on isoäitini, joka eli 98-vuotiaaksi. Hän kertoi vilkkaasta tavarakaupasta Pietariin ja myös Pietarissa työssä käyneistä ihmisistä. Hän asui Jaakkiman pitäjässä satojen kilometrien junamatkan päässä Pietarista. Yhteistyö ei todellakaan ole mikään uusi asia Venäjän kanssa.
Toisen maailmansodan tapahtumat värittävät tietenkin vieläkin Suomen ja Venäjän suhteita kuten myös muiden "maailman paloon" osallistuneiden maiden suhteita. Suomi on kuitenkin onnistunut luovimaan suuren naapurinsa kanssa onnistuneesti Kekkosen-Paasikiven-linjalla ja rauha on säilynyt. Itäraja ja Kaakkois-Suomi menevät kuitenkin omaa tietään riippumatta siitä mitä täällä kielen suhteen suunnitellaan.
Muistamisen arvoista on myös se, että venäjänkieli antaa mahdollisuuden noin 170 miljoonan ihmisen markkinoille, ruotsinkieli 10-15 miljoonan.
JORMA MALINEN
Uusikaarlepyy
"M. Luther on aivan oikeassa
Keskiviikko 12.01.2011
Michael Luther on oikeassa (Pohjalainen 31.12.2010) kutsuessaan ruotsin kieltä hyötyruotsiksi pakkoruotsin sijaan. Ruotsi täällä rannikolla on ehdottomasti hyötyruotsia ja myös välttämätön pärjäämisen edellytys. Kieli antaa meille täällä valmiuksia erilaisiin työtehtäviin Suomessa ja Skandinaviassa yleensä. Suomessa tämä kielen tarpeellisuus on hyvin rajallinen.
Riikinruotsalaiset ovat hyviä englanninkielessä. Heidän kanssaan kauppojen teko sujuu hienosti joko ruotsiksi tai englanniksi. Kun siirrytään Norjaan, Tanskaan tai Islantiin, kouluruotsilla jäävät kyllä kaupat tekemättä.
Englanti on kauppakieli lännessä. Kun siirrytään itään, muuttuu tilanne. Ehdottomasti suurin ulkomaalainen asiakasryhmä ovat venäläiset. Lehdet otsikoivat uudenvuoden alla: "Niiralan kautta 16000 venäläisturistia juhlimaan uutta vuotta". "Venäläiset jättävät 200 miljoonaa euroa Suomeen uuden vuoden aikana". "Venäläiset ovat löytäneet koko Suomen, paitsi kaikkein läntisimmän Suomen".
Mitä tämä kertoo? Ainakin sen, että tällä hetkellä kiinnostavin maa kaupan kannalta meille on Saksan jälkeen Venäjä. Kuinka joku voi vieläkin vaatia, että ruotsin opiskelu kattaisi koko Suomen. Kun me täällä rannikolla otamme hyödyn ruotsin osaamisesta, annetaan itäsuomalaisten hyötyä venäjän kielestä.
Nyt ovat RKP:n keulahahmot alkaneen valittaa, että Suomessa luetaan liian vähän kieliä. Oma kantani on sama. Meidän pitäisi nostaa saksa takaisin siihen asemaan, mikä sillä oli 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin ei kuitenkaan osattu ennustaa tulevaisuutta. Tänä päivänä saksan kieli olisi kullan arvoinen. Onneksi Kiviniemi osaa sen.
Luther pyrkii sentimentaalisesti vetämään esiin yhteisen historiamme Ruotsin kanssa ja pohjoismaisen hyvinvointi- ja sivistysyhteiskunnan. Lisäksi hän uskoo, että suomenkielinen enemmistö tuntee kiinteämpää yhteenkuuluvuutta pohjoismaiseen yhteiskuntaan kuin slaavilaiseen. Väitteelle ei ole perustetta. En tunne ainuttakaan suomenkielistä, joka tuntisi tällaista yhteenkuuluvaisuutta Ruotsiin, mutta en myöskään yhtään suomenkielistä, joka tuntee suurta yhteenkuuluvuutta Venäjään.
Me olemme suomalaisia ja itsenäisiä. Emme tarvitse isoaveljeä kummastakaan suunnasta. Muistoissani on isoäitini, joka eli 98-vuotiaaksi. Hän kertoi vilkkaasta tavarakaupasta Pietariin ja myös Pietarissa työssä käyneistä ihmisistä. Hän asui Jaakkiman pitäjässä satojen kilometrien junamatkan päässä Pietarista. Yhteistyö ei todellakaan ole mikään uusi asia Venäjän kanssa.
Toisen maailmansodan tapahtumat värittävät tietenkin vieläkin Suomen ja Venäjän suhteita kuten myös muiden "maailman paloon" osallistuneiden maiden suhteita. Suomi on kuitenkin onnistunut luovimaan suuren naapurinsa kanssa onnistuneesti Kekkosen-Paasikiven-linjalla ja rauha on säilynyt. Itäraja ja Kaakkois-Suomi menevät kuitenkin omaa tietään riippumatta siitä mitä täällä kielen suhteen suunnitellaan.
Muistamisen arvoista on myös se, että venäjänkieli antaa mahdollisuuden noin 170 miljoonan ihmisen markkinoille, ruotsinkieli 10-15 miljoonan.
JORMA MALINEN
Uusikaarlepyy
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.