ONKO TÄMÄ OIKEIN?
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas.
Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Ruotsinkieliset voivat siis päästä selvästi huonommalla opinto- ja pääsykoemenestyksellä yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman ansaitsemaansa yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä rasitetaan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %.
Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista?
Jos ei ole, niin olisiko syytä ryhtyä muuttamaan tilannetta?
Suomalaisuuden Liitto ry
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas.
Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Ruotsinkieliset voivat siis päästä selvästi huonommalla opinto- ja pääsykoemenestyksellä yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman ansaitsemaansa yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä rasitetaan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %.
Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista?
Jos ei ole, niin olisiko syytä ryhtyä muuttamaan tilannetta?
Suomalaisuuden Liitto ry
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruotsinkielisen ajatuspaja Magman tilaama tutkimus
http://www.magma.fi/images/stories/reports/ms1101_mikasu_s.pdf
Raportissa kerrotaan näin:
"Ruotsinkielisille jo 1600-luvulta periytynyt koulutuksellinen
etuasema on saanut jatkua uudelle vuosituhannelle.
Kielivähemmistölle suodut paremmat koulutusmahdollisuudet
edustavat pahinta mahdollista syrjintää.
Tämä siksi, että koulutus tarjoaa ihmiselle ehkä vankimman voimavaran
ja pohjan elämälle. (Mt., 25.)( …) Korkeakoulukiintiöillä on pidetty
ruotsinkielisen väestönosan koulutustaso muun väestön tasoa
korkeammalla. Koulutusetu on taas merkinnyt vuosikymmenien
saatossa väestöosuuteen nähden yliedustusta
korkeimmassa virkamiehistössä ja yritysjohdossa.
Lisäksi liian moni suomenkielinen on menettänyt paikan ruotsinkielisille
kiintiöekonomeille, kiintiölakimiehille ja kiintiömaistereille.
(Mt., 33.)"
---------------------------------
Tutkimusraportin lopuksi todetaan, että:
"Kriittisen diskurssin määrällinen ylivalta on kiistaton."
eli "vapaan kielivalinnan kannattajia" on valtavasti enemmän kuin sen vastustajia.
Koko tutkimus on luettavissa magma.fi:ssä.
Katsokaa vielä tämä video Magman sivuilta. Se kertoo jo paljon:
http://www.magma.fi/magma-media/mikae-suomenruotsalaisissa-aersyttaeae