Hiljalleen valkenee

Kaunista, herkkää ja tunteellista. Upea runo, joka kantaa myötään toivoa tulevasta ja samalla muistoja menneestä.
Muistoja, jotka ovat kauniilla tavalla herkkiä. Olematta kuitenkaan haikeita.
Näin runosta välittyy lukijalle tunnelma, joka on kertojalle itselleen miellyttävän kaunis ja läheinen.

Runon kuvaava kerronnallisuus vie mukanaan vahavsti, jopa niin, että lukijana "näen ja koen" tilanteen ja tunnelman runossa. Aivan kuin itse olisin kokoamassa märkiä hiuksiasi nutturalle. Tämä runo on kypsynyt ajatuksissasi ja mielessäsi todella onnistuneesti. Runon kirjoituksellinen asu on takuulla riittävän puhdas välittääkseen sen tärkeimmän: Runon tunnelman.

Kiitos Liona. Nautin jokaisesta sanasta, tavusta ja kirjaimesta.
Runo sai muistoja myös minun mieleeni ja aloin kaivelemaan arkistojani, josta löytyikin hieman samanaiheinen runo, jonka olen taltioinut joskus vuosia sitten.


Muistatko?

Silloin satoi.

Se oli helteisen päivän ilta
ja me seisoimme laiturilla.

Yllämme tummat pilvet.
Pilvet yllämme.

Raskaita lämpimiä pisaroita.
Meitä se ei haitannut.

Me seisomme ja annoimme
sateen valua yllemme.

Muistatko?

Ja jostain alhaalta horisontista
aurinko paistoi kultaisesta aukosta.

Sadeisarat kimmelsivät auringon säteissä,
kuin kultasade.

Muistatko?

Kun käänismme selkämme auringolle,
näimme edessämme sateenkaaren.

Voimakkaissa väreissään loistavan
täydellisen sateenkaaren.

Nauroimme.... ja silloin sinä yllättäen
suutelit minua.

Yhden kerran yllättäen.

Silloin satoi.

------

Muistatko?

kirjoitusvirheet heti lähetettyäni mutta mitä teet kun ei
voi poistaakaan.

Jos itse arvostelisin runoani niin voin sanoa että se
oli mielestäni yksi huonompiani ja kadun sitäkin.

Mutta kiitos sinulle vastauksestasi.

Ceero kirjoitti:

Kaunista, herkkää ja tunteellista. Upea runo, joka kantaa myötään toivoa tulevasta ja samalla muistoja menneestä.
Muistoja, jotka ovat kauniilla tavalla herkkiä. Olematta kuitenkaan haikeita.
Näin runosta välittyy lukijalle tunnelma, joka on kertojalle itselleen miellyttävän kaunis ja läheinen.

Runon kuvaava kerronnallisuus vie mukanaan vahavsti, jopa niin, että lukijana "näen ja koen" tilanteen ja tunnelman runossa. Aivan kuin itse olisin kokoamassa märkiä hiuksiasi nutturalle. Tämä runo on kypsynyt ajatuksissasi ja mielessäsi todella onnistuneesti. Runon kirjoituksellinen asu on takuulla riittävän puhdas välittääkseen sen tärkeimmän: Runon tunnelman.

Kiitos Liona. Nautin jokaisesta sanasta, tavusta ja kirjaimesta.
Runo sai muistoja myös minun mieleeni ja aloin kaivelemaan arkistojani, josta löytyikin hieman samanaiheinen runo, jonka olen taltioinut joskus vuosia sitten.


Muistatko?

Silloin satoi.

Se oli helteisen päivän ilta
ja me seisoimme laiturilla.

Yllämme tummat pilvet.
Pilvet yllämme.

Raskaita lämpimiä pisaroita.
Meitä se ei haitannut.

Me seisomme ja annoimme
sateen valua yllemme.

Muistatko?

Ja jostain alhaalta horisontista
aurinko paistoi kultaisesta aukosta.

Sadeisarat kimmelsivät auringon säteissä,
kuin kultasade.

Muistatko?

Kun käänismme selkämme auringolle,
näimme edessämme sateenkaaren.

Voimakkaissa väreissään loistavan
täydellisen sateenkaaren.

Nauroimme.... ja silloin sinä yllättäen
suutelit minua.

Yhden kerran yllättäen.

Silloin satoi.

------

Muistatko?

Lue lisää

iloisesti yllättynyt kommentistasi, omasta mielestäni
tämä oli floppi koko runo mutta taioit sanoillasi
uskoa uskaltamaan jatkaa kirjoittamista.
Kommentisi oli ammattilaisen luokkaa (olen ehkä sanonut sen
ennenkin.

Mitä omaan runoosi tulee niin se oli elämys
taiteilet sanoilla kuin taiteilija siveltimillä.
Ihastuin runoosi, se lumosi vei melkein jalat
alta, kerrassaan ihana.

Kiitos Ceero!

En olisi ikinä uskonut että tämä
runoni saa yhtään kommentia enkä nyt
tarkoita kirjoitusvirheitä.

Niin sinä kuin Ceerokin saa minut uskomaan
taas itseeni.

Lämmin kiitos vastauksestasi!

Liona32 kirjoitti:

En olisi ikinä uskonut että tämä
runoni saa yhtään kommentia enkä nyt
tarkoita kirjoitusvirheitä.

Niin sinä kuin Ceerokin saa minut uskomaan
taas itseeni.

Lämmin kiitos vastauksestasi!

Lue lisää

Hyvä Liona - jatka vain tekstiesi kirjoittamista,sillä
kyllä tämä palsta tarvitsee Sinunlaisia kirjoittajia.

Runoile omin sanoin kuin tuntein: persoonallasi !

dolan kirjoitti:

Hyvä Liona - jatka vain tekstiesi kirjoittamista,sillä
kyllä tämä palsta tarvitsee Sinunlaisia kirjoittajia.

Runoile omin sanoin kuin tuntein: persoonallasi !

Lue lisää

Kiitos kannuksesta, sait minut uskomaan
että kielivaikeuksista huolimatta uskallan
jatkaa kirjoittamista ja teen parhaani
välttääkseni kirjoitusvirheitä. Opiskelen
suomea ja vaikka kielioppi tuottaa vaikeuksia
niin olen sentään jotain oppinut. Olen kuullut
että suomen ja saksan kielioppi on niitä
vaikeampia.
Kyllä palstalla on monia hyviä kirjoittajia, luen
muitten runoja josta myös itse opin jonkinverran
mutta en koskaan plagioi muiden tekstejä.

Kirjoittaminen on hyvää kielenharjoittelua ja
sillä on terapeuttenin vaikutus.

Muutama vuosi sitten kävin kirjoitus kurssin (ei suomenkielellä) ja
olen aina pitänyt lukemisesta, siitä johtuen valitsin ammatikseni
kirjastovirkailijan, näin voin yhdistää työn ja harrastuksen.

Kiitos dolan, annan suuren arvon kommenteistasi.

Liona32 kirjoitti:

Kiitos kannuksesta, sait minut uskomaan
että kielivaikeuksista huolimatta uskallan
jatkaa kirjoittamista ja teen parhaani
välttääkseni kirjoitusvirheitä. Opiskelen
suomea ja vaikka kielioppi tuottaa vaikeuksia
niin olen sentään jotain oppinut. Olen kuullut
että suomen ja saksan kielioppi on niitä
vaikeampia.
Kyllä palstalla on monia hyviä kirjoittajia, luen
muitten runoja josta myös itse opin jonkinverran
mutta en koskaan plagioi muiden tekstejä.

Kirjoittaminen on hyvää kielenharjoittelua ja
sillä on terapeuttenin vaikutus.

Muutama vuosi sitten kävin kirjoitus kurssin (ei suomenkielellä) ja
olen aina pitänyt lukemisesta, siitä johtuen valitsin ammatikseni
kirjastovirkailijan, näin voin yhdistää työn ja harrastuksen.

Kiitos dolan, annan suuren arvon kommenteistasi.

Lue lisää

Kiitos Sinulle peredyttävästä selonteosta tämän
harrasteesi johdosta että hyvä mm.minun kuin
toistenkin tietää taustatekijöistäsi.

Etenkin jos et ole alkuperäinen Suomalainen,niin
vielä entisestään korostuu : taitosi kirjoittaa Sinulle
kuin vieraalla kielellä. Aidosti voit olla itsestäsi Ylpeä.

Tuossa mitä kirjoitat,niin yhdyn itse samaan.

Upea yhdistää : Työ ja harrastus toisiinsa - palkiten
toinen toistaan kuin myöskin lukijoitakin !

dolan kirjoitti:

Kiitos Sinulle peredyttävästä selonteosta tämän
harrasteesi johdosta että hyvä mm.minun kuin
toistenkin tietää taustatekijöistäsi.

Etenkin jos et ole alkuperäinen Suomalainen,niin
vielä entisestään korostuu : taitosi kirjoittaa Sinulle
kuin vieraalla kielellä. Aidosti voit olla itsestäsi Ylpeä.

Tuossa mitä kirjoitat,niin yhdyn itse samaan.

Upea yhdistää : Työ ja harrastus toisiinsa - palkiten
toinen toistaan kuin myöskin lukijoitakin !

Lue lisää

oli suomenruotsalainen ja toine espanjalainen, asuimme
suomessa muutaman vuoden ja opin jonkinverran suomea. Sitten
muutimme ulkomaille isäni työn vuoksi, nuorena aikuisena muutimme takaisin suomeen
mutta suomenkieleni oli huono joten pari vuotta sitten aloitin suomenkielen opiskelun
muun opiskeluni yhteydessä, nyt jatkan suomen opiskelua koska mielestäni
suomi on rikas ja vaiheikas kieli kun vain oppisi sitä sujuvasti. Mielikirjojani on runojen lisäksi
omaelämänkerrat ja romaanit ja työstöni on se etu että saamme suositella kirjojen ostoja sekä
meillä on mahdollisuus varata uudet kirjat ennen muita kirjastossa kävijöitä.

Runolijista jotka ovat suosikkiani: Edit Södergran, Eino Leino, Sylvia Plath ym.