Kalle on tämän palstan suurin Talvisodan tuntija, olen täysin vakuuttunut että Kalle on valmis yhtymään mielipiteeseeni. Täysin varma.
Kenraali Taavetti Laatikainen oli tukeva ja tanakka mies. Johtaessaan sotaharjoitusta ratsain hänellä oli tukalaa. Kollegat kysyivätkin, mitenpä se lihavan miehen takapuoli kestää. Kun on perseeksi alkanut niin kestäköön, vastasi Laatikainen. Kalle on alkanut tämän palstan talvisotaperseeksi joten kestäköön.
Kallesta sotapolitiikka on asiakirjoja ja päivämääriä. Yhtäkään asiakirjaa ei ole haudattu sankarina joten olisiko se sotapolitiikka sittenkin ihmisten päissä. Räväkkä hyökkäyssotapolitiikkomme pappi Paloheimo oli lähdössä moottoripyörällä agiteerausmatkalle Pohjanmaalle. Moottoripyöräänsä käynnistellessään hän mietti, pitäisikö tavan mukaan ottaa pistooli mukaan vai ei. Eväitä tuonut äitimuori neuvoi, mitäpä sinä siellä pistoolilla tekisit, puukollahan ne siellä Pohjanmaalla... Tämähän ei tietysti ole sotapolitiikkaa, sotapolitiikkaa ei tietysti ole sekään mitä suojeluskuntien lehdet kirjoittivat tai mistä AKS antoi asiantuntevia lausuntojaan. Sotapolitiikkaan ei tietysti sisälly kulttuurinen, poliittinen ja taloudellinen yhteydenpito Saksaan eikä tietystikään sotilaallinen yhteistyö. Sotapolitiikkaa sen sijaan on päivämäärä jona Ribbendrop-sopimus allekirjoitettiin.
Kalle on hauska päkättäjä, niin hauska ettei hän sitä varmaan aina itse oivallakaan. On täysin saletti että Kallen lapset ovat perineet isänsä huumorintajun, äidillähän se on vielä tallella koska Kallen kanssa asuu. Kallea teorioissaan ja näkemyksissään ymmärtää ainoastaan Työeläkeläinen. Työeläkeläinen ymmärtää Kallea niin hyvin, ettei heitä aina toisistaan erota. Kiivaimmissa tuiskeissa heitä ei kirjoitusten perusteella toisistaan erota, he ikäänkuin unohtavat kumpi on kumpi. Sekin on hauskaa. Kalleen verraten Työeläkeläinen on ikäänkuin sivupersoona, sellainen luuserimpi. Luuseri on lainasana ja sellaisena epäaitoa kieltä, onhan meillä kotoperäinen häntyri, mihin se on hävinnyt. Tässäkin tapauksessa häntyri olisi luuseria kuvaavampi sana ja sisältäisi todellista tunnetta kuten suomalaiseen sanaan kuuluu.
Uusi teoria: Sotapolitiikka on itsekehitettyä vihapuhetta tai vanhan vihapuheen kertausta, josta tamperelainen päkättäjä ja turkulainen häntyri eivät saa nauttia ilman ihmisten naureskelua.
Kenraali Taavetti Laatikainen oli tukeva ja tanakka mies. Johtaessaan sotaharjoitusta ratsain hänellä oli tukalaa. Kollegat kysyivätkin, mitenpä se lihavan miehen takapuoli kestää. Kun on perseeksi alkanut niin kestäköön, vastasi Laatikainen. Kalle on alkanut tämän palstan talvisotaperseeksi joten kestäköön.
Kallesta sotapolitiikka on asiakirjoja ja päivämääriä. Yhtäkään asiakirjaa ei ole haudattu sankarina joten olisiko se sotapolitiikka sittenkin ihmisten päissä. Räväkkä hyökkäyssotapolitiikkomme pappi Paloheimo oli lähdössä moottoripyörällä agiteerausmatkalle Pohjanmaalle. Moottoripyöräänsä käynnistellessään hän mietti, pitäisikö tavan mukaan ottaa pistooli mukaan vai ei. Eväitä tuonut äitimuori neuvoi, mitäpä sinä siellä pistoolilla tekisit, puukollahan ne siellä Pohjanmaalla... Tämähän ei tietysti ole sotapolitiikkaa, sotapolitiikkaa ei tietysti ole sekään mitä suojeluskuntien lehdet kirjoittivat tai mistä AKS antoi asiantuntevia lausuntojaan. Sotapolitiikkaan ei tietysti sisälly kulttuurinen, poliittinen ja taloudellinen yhteydenpito Saksaan eikä tietystikään sotilaallinen yhteistyö. Sotapolitiikkaa sen sijaan on päivämäärä jona Ribbendrop-sopimus allekirjoitettiin.
Kalle on hauska päkättäjä, niin hauska ettei hän sitä varmaan aina itse oivallakaan. On täysin saletti että Kallen lapset ovat perineet isänsä huumorintajun, äidillähän se on vielä tallella koska Kallen kanssa asuu. Kallea teorioissaan ja näkemyksissään ymmärtää ainoastaan Työeläkeläinen. Työeläkeläinen ymmärtää Kallea niin hyvin, ettei heitä aina toisistaan erota. Kiivaimmissa tuiskeissa heitä ei kirjoitusten perusteella toisistaan erota, he ikäänkuin unohtavat kumpi on kumpi. Sekin on hauskaa. Kalleen verraten Työeläkeläinen on ikäänkuin sivupersoona, sellainen luuserimpi. Luuseri on lainasana ja sellaisena epäaitoa kieltä, onhan meillä kotoperäinen häntyri, mihin se on hävinnyt. Tässäkin tapauksessa häntyri olisi luuseria kuvaavampi sana ja sisältäisi todellista tunnetta kuten suomalaiseen sanaan kuuluu.
Uusi teoria: Sotapolitiikka on itsekehitettyä vihapuhetta tai vanhan vihapuheen kertausta, josta tamperelainen päkättäjä ja turkulainen häntyri eivät saa nauttia ilman ihmisten naureskelua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt lienee löytynyt uusi jaskanjauhaja ”antihuru-ukko”. Hän vetää tänne uusia sankareita kuten Kenraali Laatikaisen ja pappi Paloheimon ja nyt pelkkä sanomalehti kirjoittelu ja palopuheet ovat sitä sotapolitiikkaa. Mitä meidän pienen AKS:mme sanailusta kun naapurin komupuolueella joka sentään oli valtaisa AKS:n verrattuna oli edustajiensa kautta paljon sotaisampaa kirjoittelua.
Jos et erota minua ja antipunikkia niin tuskinpa sitä voi suurta arvoa antaa muillekaan mielipiteillesi joten mietipä uudelleen mitä tuli sanottua.
Sotapolitiikkaahan olisi ollut ehkä suuren tykistökapasiteetin, runsaiden pommi ja hävittäjälaivueiden ja panssaridivisioonien hankkiminen joskin niitä olisi tarvittu myös puolustukseen. Todellista sotapolitiikkaa kävi Stalinin remmi Moskovassa suomalaisten petturikomujen avustuksella jotka suostuivat perustamaan Terijoen hallituksen komukiimassaan kuvitellen asioiden täällä pysyneen ennallaan.
Jos vihapuheista puhutaan niin komuthan ne ovat meitä viemässä milloin keskitysleirille milloin saunan taa, me kun vaan yritämme teitä sivistää nykypäivään kelpaaviksi ihan rauhantahtoisesti. Uhkailemalla ja pakottamalla ei tule kuin sekopäitä joka on hyvinkin nähty noissa komukumouksissa joista yhdestäkään ei ole hyvää seurannut. Tuostakin voi jo päätellä ne häntyrit ja luuserit jos vain osaa lukea, tavikset niitä eivät ole vaan he ovat tämän päivän voittajia monellakin mittarilla mitattuna.
Kuvitteletko sinäkin meidän antipunikin kanssa olevan suurin este Suomen maassa kommunismin nousulle? Tuo on suurimpia kunnianosoituksia mitä me antipunikin kanssa voimme saada, pelastaa isänmaa kommunistiselta kauhulta ja riistolta.