Mari Kiviniemi on melko tyypillinen naispoliitikko. Ei erityisen älykäs, mutta ei häiritsevän tyhmäkään. Ei mikään seksipakkaus, mutta naistenlehtien kuvissa hänestä saa kampaajan, kosmetologin ja vaatettajan avulla paketin, joka ei Jalasjärven lavatansseissa ole seinäruusujen jakojäännös. Kiviniemi ei ole seurueen ilopilleri, mutta pitäessään suunsa kiinni hänen tosikkomaisuutensa ei häiritse.
Kiviniemen ominaisuuksiin kuuluu, ettei hän istu juuri missään valiokunnassa vuotta tai kahta pitempään. Epäselväksi on jäänyt, tunteeko hän niin syvää epäviihtymystä, että eroaa itse vai kyllästyvätkö muut häneen niin, ettei hän saa kannatusta. Parissa vuodessa epäpätevyyskään ei paljastu.
Kiviniemellä ei politiikassa ole juuri ystäviä, sillä hän on sitä hyytävää tosikkotyyppiä, jonka ympärillä on suuri tyhjiö. Hänen seurassaan ei juuri kukaan viihdy. Hän ei siedä minkäänlaista leikinlaskua, etenkään itseensä kohdistuvaa. Hän kiivastuu helposti eikä osaa pyytää anteeksi tyhmääkään käytöstään, esimerkiksi perusteettomia rasismisyytöksiään.
Jos haluaa saada selville, mitä Kiviniemi on tehnyt tai saanut aikaan politiikassa, on ylivoimaisen tehtävän edessä. Hän oli esimerkiksi kaksi vuotta pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittinen neuvonantaja. Kaikki ihmettelivät, mitä hän mahtoi tehdä, sillä ministerit tai eduskuntaryhmän johtajat eivät nähneet ensimmäistäkään muistiota.
Joka yhteydessä Kiviniemi jaksaa jankuttaa, että hänellä on kansantalouden cum laude -arvosana yliopistosta – kuten useilla muillakin valtiotieteen maistereilla. Hänen taloustietämyksensä on samaa luokkaa kuin tiukalla pohjalaisemännällä, joka on aina pitänyt talon aitan avainta, viinakaapin avainta sekä pankkikirjoja esiliinansa taskussa.
Sauli Niinistön tavoin Mari Kiviniemi kuuluu niihin poliitikkoihin, joista eivät pidä ne jotka heidät tuntevat, mutta joita palvovat ne jotka eivät heitä tunne. Molempien onneksi niitä, jotka eivät tunne, on paljon enemmän.
Suuren kansansuosion takeena on myös media, joka trendikkäästi palvoo naispoliitikkoja. Kiviniemi on ottanut tavakseen antaa haastatteluja vain sellaisille lehdille ja omatoimittajille, jotka kehuvat häntä.
Kiviniemen tukijoihin kuuluvan Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäisen (kesk) lehdessä oli pääministerin haastattelu annettu ulkomaantoimittajalle, joka ei tuntenut kohdettaan ja kirjasi tämän tyhjänpäiväiset fraasit sellaisenaan lehteen.
Johtaviin asemiin päässeet naiset ovat opetelleet väitteen, että naisia kohdellaan julkisuudessa huonommin kuin miehiä. Pötyä! Julkisuus lellii naisia, eikä heidän munauksistaan tai kyvyttömyydestään juuri kirjoiteta.
Kiviniemen poliittisesta historiasta on vaikea löytää suuria munauksia, mutta ei sieltä löydy juuri tekojakaan. Hän on omaksunut menestyvän poliitikon elämänohjeen: Kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään.
Hallituskin omaksui uuden pääministerin elämänohjeen, ettei se tee mitään. Tietenkin tällä tavalla voi kitkutella vaaleihin asti ja luottaa siihen, etteivät tyhmät äänestäjät huomaa sitä, vaan antavat orastavasta talouden noususta ansiot pääministerille, jolla sentään on kansantalouden cum laude.
Kiviniemen ominaisuuksiin kuuluu, ettei hän istu juuri missään valiokunnassa vuotta tai kahta pitempään. Epäselväksi on jäänyt, tunteeko hän niin syvää epäviihtymystä, että eroaa itse vai kyllästyvätkö muut häneen niin, ettei hän saa kannatusta. Parissa vuodessa epäpätevyyskään ei paljastu.
Kiviniemellä ei politiikassa ole juuri ystäviä, sillä hän on sitä hyytävää tosikkotyyppiä, jonka ympärillä on suuri tyhjiö. Hänen seurassaan ei juuri kukaan viihdy. Hän ei siedä minkäänlaista leikinlaskua, etenkään itseensä kohdistuvaa. Hän kiivastuu helposti eikä osaa pyytää anteeksi tyhmääkään käytöstään, esimerkiksi perusteettomia rasismisyytöksiään.
Jos haluaa saada selville, mitä Kiviniemi on tehnyt tai saanut aikaan politiikassa, on ylivoimaisen tehtävän edessä. Hän oli esimerkiksi kaksi vuotta pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittinen neuvonantaja. Kaikki ihmettelivät, mitä hän mahtoi tehdä, sillä ministerit tai eduskuntaryhmän johtajat eivät nähneet ensimmäistäkään muistiota.
Joka yhteydessä Kiviniemi jaksaa jankuttaa, että hänellä on kansantalouden cum laude -arvosana yliopistosta – kuten useilla muillakin valtiotieteen maistereilla. Hänen taloustietämyksensä on samaa luokkaa kuin tiukalla pohjalaisemännällä, joka on aina pitänyt talon aitan avainta, viinakaapin avainta sekä pankkikirjoja esiliinansa taskussa.
Sauli Niinistön tavoin Mari Kiviniemi kuuluu niihin poliitikkoihin, joista eivät pidä ne jotka heidät tuntevat, mutta joita palvovat ne jotka eivät heitä tunne. Molempien onneksi niitä, jotka eivät tunne, on paljon enemmän.
Suuren kansansuosion takeena on myös media, joka trendikkäästi palvoo naispoliitikkoja. Kiviniemi on ottanut tavakseen antaa haastatteluja vain sellaisille lehdille ja omatoimittajille, jotka kehuvat häntä.
Kiviniemen tukijoihin kuuluvan Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäisen (kesk) lehdessä oli pääministerin haastattelu annettu ulkomaantoimittajalle, joka ei tuntenut kohdettaan ja kirjasi tämän tyhjänpäiväiset fraasit sellaisenaan lehteen.
Johtaviin asemiin päässeet naiset ovat opetelleet väitteen, että naisia kohdellaan julkisuudessa huonommin kuin miehiä. Pötyä! Julkisuus lellii naisia, eikä heidän munauksistaan tai kyvyttömyydestään juuri kirjoiteta.
Kiviniemen poliittisesta historiasta on vaikea löytää suuria munauksia, mutta ei sieltä löydy juuri tekojakaan. Hän on omaksunut menestyvän poliitikon elämänohjeen: Kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään.
Hallituskin omaksui uuden pääministerin elämänohjeen, ettei se tee mitään. Tietenkin tällä tavalla voi kitkutella vaaleihin asti ja luottaa siihen, etteivät tyhmät äänestäjät huomaa sitä, vaan antavat orastavasta talouden noususta ansiot pääministerille, jolla sentään on kansantalouden cum laude.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Loistava analyysi Kiviniemestä. Enpä olisi itsekään juuri parempaan pystynyt.
Et siis tunne Kiviniemeä meidän loistavaa pääminsteriä.
Kepun kannalta on aivan poikkeuksellisen hyvä juttu, ettei sen puheenjohtaja ja pääministeri jatkuvasti munaa itseään niin kuin Virolainen naisjutuillaan, Väyrynen lentoemäntiä nipistellessään, Aho kukkoilemalla niin, että kepu joutui sdp:n boikottiin vuosikausiksi, Jäätteenmäki jatkuvalla valahtelemisella ja Vanhanen sillä, ettei hallinnut yksityiselämänsä julkistamista tippaakaan.
Kiviniemi on tässä sarjassa suorastaan loistava ilmestys; Suomen Keskustan suuri pelastaja, kertakaikkiaan !!!
Kivnieni ole mikään tyhmä verkkosukk kana. Siksi hän saa gallupeissakin hyvät arviot.
Jos Kiviemen asiallisuuden saisi naitetuksi Soinin kansanvillitsijä-karismaan, niin kepun kannatus nousisi 50%:iin.
Tätähän aitovierien tönkkösuolatut perinnekepulaiset Kiviniemeltä odottavat ja kun eivät saa, mitä odottavat, niin puhuvat selän takana pahaa.
Kiviniemi valittiin, koska kukaan kyvykäs ei Kepussa suostunut. Kiviniemen syyksi pannaan tämän kevään eduskuntavaalin tappio. Sen jälkeen Kiviniemi saa kenkää ja joku pätevä astuu remmiin rakentamaan uutta nousua.
Pätevä? Kepussa?
Kymmppiin osunut analyyysi. minkki-mari oli vain vaalitäky ja hätävara liukkaan muisti-vanhasen hämäräpuuhien tultua ilmi siihen mittaan, että "jalka-pipi" esti pääministerin ja kansanedustajan hommat.
MTK asetteli uuden täkysen kepunsa koukkuun siitä takalinjan porukasta, jota merisalo ja muut rikolliset eivät kerenneet aikaisemmin ostaa.
Politiikassa näkyy jo vaalien odotus. Kokonaisuuden ymmärtäminen ei innosta. Pienistä yksityiskohdista tehdään draamaa arkipäivän viihteeksi. Näennäisen kansanomaisuuden taakse kätketään suuri määrä itsekeskeisyyttä ja tosiasioiden kieltämistä. Tätä minä kutsun politiikan pikaruoaksi.
Me Keskustassa olemme valinneet toiset eväät. Keskitymme siihen, minkä parhaiten taidamme. Keskitymme asiaan.
Maltillinen keskustalaisuus tulee olemaan kevään vaaleissa voimavara. Ja puolueen näytöt pitkälti ajalta puhuvat puolestamme. Haluamme rakentaa parempaa ja tasavertaisempaa Suomea johdonmukaisella työllä ja päätöksiä punniten.
Tämä on minun ja Keskustan vastaus niille, jotka miettivät mihin uskoa. Pysytään asiassa.
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Mari.iw3
Loistava kirjoitus. Tuskin olisin itsekään pystynyt parempaan.
Mari Kiviniemen tapauksessa toteutuu vanha sanonta:
Kun on lusikalla jaettu, ei voi kauhalla hämmentää.
Kiviniemi on pikkusieluinen ja karismaton puuhastelija, joka ei ole yhdessäkään tehtävässään saanut mitään aikaan.
Mr Mirrikaula tiivisti mainiosti Kiviemen koko kuvan.
Cum laude on sentään jo melko paljon taloustieteestä. Onhan meillä talousasioita hoitamassa ollut suoranaisia juristeja, peltipönttöalan inssejä ja jopa seiväshyppääjä, joten eipä ihme, että talous on alkanut kukoistaa.
Cum laude approbatur on keskimmäinen jossakin oppiaineessa suoritettava oppimäärä yliopistossa. Nykyisin näitä opintoja kutsutaan yleisesti aineopinnoiksi. Sitä alempi oppimäärä on approbatur ja korkeampi oppimäärä laudatur. Puhekielessä cum laude approbatur -opinnot kulkevat nimellä cumu. Tämä näin oppiarvoista juurikaan tietämättömille.
Jokainen ihminen on oma persoonallisuutensa, eikä ihmistä pidä arvioida sen mukaan, kenestä sattuu "tykkäämään", vaan siitä, miten hän haltuunsa uskottuja asioita hoitaa, hyvin vai huonosti, asioihin paneutuen vai asioita laiminlyöden. Demokratiaan kuuluu myös se, että kuunnellaan erilaisia näkökohtia ja yritetään saada aikaiseksi toimiva ratkaisu.
Valitettavasti suomalaiseen "sontakulttuuriin" kuuluu ihmisten leimaaminen, panettelu ja muu sonnanlevittäminen siitäkin huolimatta, vaikka ihminen kuuluisi niin sanottuihin parempiin piireihin. Erityisesti työyhteisöissä tämä sonnanheitto on päivittäistä kauraa, ilmeisesti siitä syystä, että arvellaan, että oma ura edistyy, kun juonitellaan selän takana ja levitettään perättömiä huhuja. Sama ilmiö on sitten havaittavissa myös politiikassa, josta tämä palsta on ilmeinen esimerkki.
Kiviniemen "väliarvosana" ei ole se juttuni pointti. Pointti on siinä, että Kiviniemi väittää itse olevansa kansantalouden superasiantuntija tuon arvosanan perusteella. Sitä hän ei missään tapauksessa ole ja tällä ei ole mitään tekemistä aiempien valtiovarainministereiden osaamisen tai oppiarvojen takia.
Jutun pointti on se, että Kiviniemi tietää itsekin olevansa varsin keskinkertainen ja hän yrittää pönkittää heikkoa itsetuntoaan itäbalttilaisella kimityksellä jostain arvosanoista.
Seppo Ilmarisenkin olisi kannattanut lukea koko kirjoitukseni. Pelkkä otsikko ei vielä kerro kaikkea. Mieti siis mitä hyvää Kiviniemi oikeasti on saanut aikaan poliittisella urallaan. Vastausta on vaikea löytää.
Aivan samanlainen mitättömyys hän on ollut pääministerinä.
Kun Kiviniemeä vertaa ministerinä vaikkapa Kataiseen, on näkymä selvä.
Katainen ei ole osoittanut minkäänlaisia kehittymisen merkkejäkään vaikka on toiminut vastuullisissa tehtävissä jo pitkään. KIviniemessä näyttää kuitenkin olevan kehityspotentiaalia, se on tärkeintä.
Mitähän ihmettä tarkoittaa ilmaus keskinkertainen? Eikö silloin pidä verrata nimenomaan aikaisempiin ministereihin, ja talouden osalta nimenomaan asianomaisiin ministereihin. Arvosana ei tietenkään sinällänsä kerro kaikkea, mutta tässä tapauksessa se kertoo kumminkin, että talous on muita paremmin hallussa, kun on asiasta jopa opintoja, kohtalaisen paljonkin.
Todettakoon nyt kumminkin, että nimenomaan porvarillisilla esimiesasemassa olevilla on taipumus arvioida ihmisiä. Muiden muassa mitättömyyksiksi.
Muistelen aikoinaan yliopistossa kun eräs professori arvioi erään opiskelijan gradua: "Keskinkertaisen opiskelijan keskinkertainen työ." Minusta tämä tarkoitti silloin surkeista surkeinta.
Mari Kiviniemeen sopii tämä vanhan viisan professorin arviointi. Hän ei todellakaan ole mikään välkyistä välkyin. Hän on ehkä pärjännyt Jalasjärven maakuntasarjassa, mutta kansallisessa tai kansainvälisessä sarjassa Kiviniemi edustaa keskitasoa selvästi heikompaa osaamista.
osaamista kuin joku epäpätevä kansakoulun opettaja tai siwan kassa.
Mari on suosittu, toiseksi eniten latauksia "Hermannin" you tube sivuilla.
http://www.youtube.com/user/HermanVanRompuy#p/u/13/BMfVh1jBzK4
Mitään absoluuttista arviointikriteeriä graduille ei ole olemassa, joten mainitsemasi professori on varmaan tempaissut arvionsa suoraan nuttunsa hihasta. Luultavasti tyypillinen virhemarginaali voi olla parikin arvolausetta. Siis cumu voi hyvin olla laudatur ja päinvastoin. Kerrassaan oivallisen esimerkin arvioinnin vaikeudesta saa vaikka mäkihyppytuomarointia seuratessaan. Siellähän jonkun kiitettävä hyppy saattaa "nuljahtaa" lähes kaatumiseksi asti. Eikä olisi ensimmäinen kerta, kun ylioppilaskirjoituksissa ällänä lähtenyt paperi pukataan hylsynä takaisin.
Todettakoon, että esimerkiksi Albert Einstein pääsi korkeakouluunkin vasta toisella yrittämällä. Joku viisas professori varmaan ajatteli, että tuossa taas yksi keskinkertaistakin keskinkertaisempi. Joten semmoista se on tuon viisauden kanssa. Etenkin silloin, kun sitä on liikaa. Ja eritotenkin, kun se on kihonnut päähän.
Seppo! Seppo! Ei tässä cumussa ole kyse gradun arvioinnista. Tässä tapauksessa cum laude tarkoittaa opintokokonaisuutta, jonka Kiviniemi näköjään on suorittanut. Sinulla ei liene kokemusta yliopisto-opinnoista.
Mitähän se mainitsemasi professoori sitten arvioitsi? Edellinen kommenttini oli kommentti myöhemmin esittämääsi.
Alzheimerin tauti on Suomessa yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Ensimmäisen sairaustapauksen kuvasi lääketieteelle vuonna 1906 saksalainen psykiatri Alois Alzheimer. Tauti rappeuttaa ihmisen muistin ja sitä kautta henkiset kyvyt, ja sen näkyvät oireet kestävät vuosikymmenen.
Analyyttinen ja perusteltu, pysyy asiassa kohdettaan herjaamatta. Kun vertaa kirjoitustasi Controlmanin halpamaiseen törkyilyyn Soininvaarasta, niin ero on valtava hyväksesi. Ilmentäneekö se ei-kepulaisen ja kepulaisen sivistystasojen eroa yleisemminkin?
kotona ääneen, että Mari pitää valita, eikä Paavo, että saataisiin nuoremmat kasvot Suomi-neidolle.
Epäilin kyllä Marin kovalta vaikuttavaa luonnetta, mutta ajattelin, että hän paremmin kestää raakaa politiikkaa. Ja paljon onkin Mari pehmentynyt uutiskuvien perusteella. (On saanut paljon hyvääkin). Mutta vaalit näyttävät puolueen tulevaisuuden.
Mari valittiin syntipukiksi kantamaan puolueemme väistämätön vaalitappio. Se on surullista, mutta valitettavan totta.
taloustaitojaan MTV kolungissaan.
Vittuun pikiöljyä ja lopuksi koko perse tervata lopuksi levittää sinne broilerin höyheniä.
Mari Kiviniemi ei ole liialla älyllä varustettu.
Mutta puo on kohtuuhyvä.
Mari Kiviniemi olikin nk. alapääministeri.
:) :) :)
Tänään jälleen kerrotaan tiedotusvälineissä miten katkera akka Kiviniemi on. Akka avautuu siitä miten Tanja Karpela ohitti hänet ministeriruletissa aikoinaan.
Kivastihan Kiviniemi keräsi avautumisellaan sympatiapisteitä itselleen. Sai peräti 75 prosentilta Iltalehden lukijoista tukea itselleen. Periaatteessa siis puolet mieslukijoitakin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013030616750488_uu.shtml
Mari Kiviniemi on katkera noita-akka, jolla on takanaan loistava tulevaisuus politiikassa.
Kiviniemestä kannattaa muistaa, että hän kutsui kaikkia Kreikan pankkitukea vastustavia epäisänmaallisiksi.
Kivinimiemi on nk. välisarjan vosu. EI tyhmä, mutta ei kovin älykäskään. Omat kuvitelmat kyvistä ovat vääristyneet.
Mr Mirrikaula
Arvioit Mari Kiviniemeä, mutta voitko
kertoa miten älykkyys määritellään?
Kiviniemi ei ole kehunut Urpilasen lailla tiukkaa läpeänsä.