Vajaat kaksi vuotta sitten kyselin mielipiteitä routaeristeitten asentamisesta 76 rakennettuun rivitaloon, silloin kylmälattiaiseen asuntooni, mutta mielipiteitä tuli mieluimmin vastaan kuin puolesta.
Nyt minulla on routaeristteet asennettuna ja kokemukset tulossa jo toiselta kylmältä talvikaudelta.
Laitoin eristettä osin 60 cm pystysuoraan seinänviereen ja "kylmälle puolelle" vielä 1 metri vaakatasoon. Pystysora osuus Finfoamilla 5 cm vahvuudella siksi, että voin nostaa eristeen yläreunan tiilimuurauksen alareunasta alaspäin 30 cm, eli mahdollisimman ylös. Vaakatasoon laitoin styrox tyyppisen eristeen 2 x 5 cm koska seinustalle ei ollu tarvetta jättää tilaa istutuksille.
Ja arvatkaa mitä !!! lattiat lämpenivät ja huoneiston lämpötilat tasaantuivat jopa asuttavaan kuntoon, eli huoneistossa lämpöä 21 astetta celsiusta ja tasaisena koko 130 m2 kämpän osalla. Trmostaatit voitiin säättä haluttuun lämpötilaan ja nyt nekin toimivat.
Ensimmäisenä talvena löytyi lattiasta hieman viileämpiäkin kohtia, mutta nyt toisena talvena kaikki on tasalämpöistä kauttaaltaan. Ilmeisesti lämpö tasaantui luonnollisen maalämmön kanssa, eikä kylmä pääse sokkelin kautta lattian alle ja toisaalta sisälämpö ei pääse purkautumaan ulos vastaavaa kautta.
Tässä oli nyt palautetta asiaan uskoville ja myös kaikille epäilijöille, eli takuuvarmasti kannatti kun lattiat lämpenivät, osin myös maapainumien korjaamisen ansiosta. Tarvikekustannuksen n 350 euroa pintakivinen.
Lämmön säästöön otan kantaa vasta kun täysi vuosi on mittarissa/taseissa ja toinen kova talvi menossa kevään suuntaan. Ongelmana on, että eriste kattaa nykyisellään vasta 1/3 osuuden koko rivitalon seinustasta, mutta pitäisi kuitenkin jotakin näkyä, kun verrataan muihden vastaavien talojen lämpökustannuksiin ja vaihteluihin.
Sen kuitenkin tiedän, että nyt kylmän kauden aikana naapurien lattiat ovat todelle kylmät ja me yhden toisen asunnon asukaan kanssa hypimme "puolialasti ilosta" kun meillä on lämmintä.
Mitä tähän nyt sanotte, varsinkin epäilijät ja vastaväittelijät.
Nyt minulla on routaeristteet asennettuna ja kokemukset tulossa jo toiselta kylmältä talvikaudelta.
Laitoin eristettä osin 60 cm pystysuoraan seinänviereen ja "kylmälle puolelle" vielä 1 metri vaakatasoon. Pystysora osuus Finfoamilla 5 cm vahvuudella siksi, että voin nostaa eristeen yläreunan tiilimuurauksen alareunasta alaspäin 30 cm, eli mahdollisimman ylös. Vaakatasoon laitoin styrox tyyppisen eristeen 2 x 5 cm koska seinustalle ei ollu tarvetta jättää tilaa istutuksille.
Ja arvatkaa mitä !!! lattiat lämpenivät ja huoneiston lämpötilat tasaantuivat jopa asuttavaan kuntoon, eli huoneistossa lämpöä 21 astetta celsiusta ja tasaisena koko 130 m2 kämpän osalla. Trmostaatit voitiin säättä haluttuun lämpötilaan ja nyt nekin toimivat.
Ensimmäisenä talvena löytyi lattiasta hieman viileämpiäkin kohtia, mutta nyt toisena talvena kaikki on tasalämpöistä kauttaaltaan. Ilmeisesti lämpö tasaantui luonnollisen maalämmön kanssa, eikä kylmä pääse sokkelin kautta lattian alle ja toisaalta sisälämpö ei pääse purkautumaan ulos vastaavaa kautta.
Tässä oli nyt palautetta asiaan uskoville ja myös kaikille epäilijöille, eli takuuvarmasti kannatti kun lattiat lämpenivät, osin myös maapainumien korjaamisen ansiosta. Tarvikekustannuksen n 350 euroa pintakivinen.
Lämmön säästöön otan kantaa vasta kun täysi vuosi on mittarissa/taseissa ja toinen kova talvi menossa kevään suuntaan. Ongelmana on, että eriste kattaa nykyisellään vasta 1/3 osuuden koko rivitalon seinustasta, mutta pitäisi kuitenkin jotakin näkyä, kun verrataan muihden vastaavien talojen lämpökustannuksiin ja vaihteluihin.
Sen kuitenkin tiedän, että nyt kylmän kauden aikana naapurien lattiat ovat todelle kylmät ja me yhden toisen asunnon asukaan kanssa hypimme "puolialasti ilosta" kun meillä on lämmintä.
Mitä tähän nyt sanotte, varsinkin epäilijät ja vastaväittelijät.
Vastaukset 5
Vanhimmat
> mielipiteitä tuli mieluimmin vastaan kuin puolesta.
60-luvulla rakennusalan korkeakouluopinnoissa kuulin että maaperään (alkulämpötila jotain 7 astetta) ei lämpöä merkittävästi siirry ... talon alle neuvottiin eristeet vain reunoille
se oli halvan energian aikaa
eristeeksi talojen ulkopuolelle oletko sen huomioinut, itse sanot että viime talvena lämpö ei ollut vielä tasaantunut, enpä puolla väitöksen hyväksymistä
Meillä satakunnassa lumi satoi vasta joulun aikoihin ja kylmää riitti ennen sitä reilut kuukauden verran 10- 20 miinusasteen välillä. Miten selittäisit tilanteen, että meillä ja yhdessa toisessa asunnossa oli lämpimät lattiat kun laitoimme rotaeristeet ja toisissa ilman eristeitä todella kylmät lattiat, ero kuin yöllä ja päivällä.
Tuo edempänä kerrottu +7 astetta pitää kyllä tänäänkin paikkansa, mutta tunnettu tosiasia myös on, että kylmä voi ulottua maan alle ja myös talon alle noin 1,5 - 2m matkalle, jolloin maalämpö tietysti kaikkoaa edellä sitä mukaa ja vaikuttaa myös lattian olosuhteisiin.
Kun sitten laittaa nuo routaeristeet joko pystysuoraan tai vaakatasoon (tai molempia) niin tietysti ulkopakkasten vaikutus etääntyy ja maalämpö säilyy leveämmällä alueella talon alla, menikö jakeluun. Kun sitten taloa lämmitetään vaikka tasoon + 21 asteeseen niin tietysti lämpöä karkaa myös alaspäin ja huonosti eristetyssä myös ulospäin, niin tietysti osin maa-aineskin lämpenee talon alla ja osin varastoituukin pohjamassaan.
Sama tilanne on kesäaikaan kun lämmintä varastoituu talon alle ja tasaa sitä asunnon hyödyksi kun ilmat alkaa kylmenemään.
Tamperren TTKK:n yksi professori kertoi tutkimuksissa tulleen esille, että hyvinkin eristetyn talon alapinnan maalämpö kohoaa tasoon + 13- 14 asteeseen joka tarkoittanee sitä että aina lämpöä siityy rakenteiden ulkopuolelle kun sisällä ollaan tasossa n +20 astetta ja vanhalla tekniikalla siirtyy varmasti enemmän kun eristeet ovat vain ulkoseinustoilla. Siksi noissa vanhoissakin taloissa on suhteellisen lämpimät lattiat koska varastoitunut maalämpö heijastuu takaisin.
Ilman routaeristeitä olevassa talossa siirtyy osin lämpöä ulospäin ja samoin pakkanen tuppaa sisään ja jossakin tilanne sitten tulee esille, eli kylminä lattiapintoina seinustoilla ja sitten sulaavana lumena talon ulkopuolelle. Uskallan väittää, että routeristeillä saavutetaan 10- 20 % säästö lämmityskustannuksiin, mutta asumiselle on todella mukavaa jos lattiat ovat kauttaaltaan lämpimät.
Säästetty energia on halvita lämpöä.
Mikä on vanhojen oppien mukaan eristetty vain lattian osalta, niin lämmitettäessä marraskuun puolivälissä nollakeleillä oli pintalämpötila noussut vain yhden asteen sokkelin pinnasta mitattuna. Tämä ei oikein puolla tuollaista investointia. Ehkä tässä on eri näkökulmia tuohon investointien tuottolaskelmaan nähden. Tyylin "ilmainen polttopuu".
Tarkoittanee sitä että sokkeliin laitettiin eristettä (villaa) betonin väliin ehkä vahvuudella noin 5 - 8 cm ja sitten lattiapinnasta alaspäin noin 60 cm jolloin maapinnan alapuolelle tuli korkeintaan puolet eli 30 cm. Lattia pinnan ja petonilaatan väliin sitten jotakin eristettä ja lämpöputket sinne sekaan lähelle sinän vierustoita. Toisilla onneksi ehkä noita lautapintalattioita.
Sieltä lattian välistä sitten nuo lämpöputket lämmittävät sopivasti alaspäin, sokkelin suuntaan ulospäin ja osaksi vielä pattereitakin.
Tuo lämmön suuntaus putkista sokkelin kautta ulkosuuntaan on se pahin hukkalämpö joka menee suraan harakoille. Ulkpopuolella oleva pakkanen alkaa vaikuttamaan viilentävästi kun mennään sykyn ja talven suuntaan ja pakkasten puolelle. Niin sanottu routa ulottuu pahimmillaan pariinkin metriin niin tietysti sitä tuppaa talon alusrakenteisiin samassa suhteessa jos eristeet ovat puutteelliset ja vajavaisia. Samassa suhteessa lämpöä hukataan kun tuota kylmyyttä lämmitetään ja samalla tupa lämpiää.
Routaeristeillä katkaistaan tuota pakkasen tuppaantumista alapuolisiin maakerrostumiin ja tietysti samalla pienentää lämmityksen tarvetta pakkasia vastaan.
Minulla oli yksinkertaisena tavoitteena aikaansaadan asuntooni lämpimät lattiat routaeristeiden kisäämisellä. Onnistuin siinä 100 % tuloksella n 350 euron investoinnilla ja lapion käytöllä. Lisäominaisuutena oli, että lämpötilat tasaantuivat + 21 asteen lämpötilaksi koko kämpässä. Rohkenen myös väittää lämpökustannusten alenevan n 20 % luokka asuntoa kohden. Naapurikämpän mittarissa lämpötila näyttää + 26 astetta ja silti jalkoja paleltaa kun tietenkään routaeristeitä ei ole vielä laitettu.
Tässä nyt vain totean, että "kärsiköön kurjat murjoissaan" jos ei ole ymmärrystä näin yksinkertaiseen ajatteluun, eikä muutamaa satasta hoitaa routaeristeet kuntoon. Maksaa tuo lämmön tuhlaaminenkin ja tietysti "ilmaiset puut" nostavat hikeä pintaan, mutta köyhän on pakko säästää ja tehdä hyvää jälkeä kerralla.