Energiaveropaketilla on kaksi erillistä tavoitetta. Sillä on tarkoitus luoda yhtenäinen verotusmalli eri energiatuotteille. Toinen tarkoitus on kerätä veroja aikaisempaan verrattuna lisää 750 miljoonaa euroa.
750 milj. euron suuruinen lovi valtion tuloihin syntyi, kun työnantajilta poistettiin Kela-maksu.
Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineista kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä sähkön valmisteveroja korotetaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi.
Veronkorotusten arvioidaan tuottavan noin 735 miljoonaa euroa. Tästä tosin melkein puolet, 335 miljoonaa euroa kohdistuu kansalaisten maksettavaksi ja vain noin 400 miljoonaa euroa jää yritysten kustannukseksi.
Veronkorotukset kohdistuvat lämmityspolttoaineisiin ja sähköön. Öljy- tai sähkölämmitteisen pientalon maksettavaksi arvioidaan tulevan lisää noin 250 euroa vuodessa ja kerrostaloasukkaalle euro asuinneliötä kohden. Varsinkin kaukolämmöllä lämmitettävien talojen osalta korotuksen määrä vaihtelee lämmön tuotantotavan perusteella.
Verotuksella voidaan muun muassa pyrkiä ehkäisemään tai kannustamaan tietyntyyppistä käyttäytymistä yhteiskunnassa. Onko siis syytä käyttäytyä kuten hallitus odottaa vai kuten oma kukkaro edellyttää?
Myös talouskasvun rakenne vaikuttaa verotuloihin. Kotimaisen kysynnän kasvu lisää verotuloja enemmän kuin viennin lisääntyminen. Miten kotimainen kulutus kasvaa kun kasvu otetaan jo polttoaine ja energiaveron muodossa...nouseeko palkat?
On arvioitu, että yhden prosenttiyksikön muutos bruttokansantuotteessa muuttaa puolella prosenttiyksiköllä julkisen sektorin tulojen ja menojen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
750 milj. euron suuruinen lovi valtion tuloihin syntyi, kun työnantajilta poistettiin Kela-maksu.
Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineista kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä sähkön valmisteveroja korotetaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi.
Veronkorotusten arvioidaan tuottavan noin 735 miljoonaa euroa. Tästä tosin melkein puolet, 335 miljoonaa euroa kohdistuu kansalaisten maksettavaksi ja vain noin 400 miljoonaa euroa jää yritysten kustannukseksi.
Veronkorotukset kohdistuvat lämmityspolttoaineisiin ja sähköön. Öljy- tai sähkölämmitteisen pientalon maksettavaksi arvioidaan tulevan lisää noin 250 euroa vuodessa ja kerrostaloasukkaalle euro asuinneliötä kohden. Varsinkin kaukolämmöllä lämmitettävien talojen osalta korotuksen määrä vaihtelee lämmön tuotantotavan perusteella.
Verotuksella voidaan muun muassa pyrkiä ehkäisemään tai kannustamaan tietyntyyppistä käyttäytymistä yhteiskunnassa. Onko siis syytä käyttäytyä kuten hallitus odottaa vai kuten oma kukkaro edellyttää?
Myös talouskasvun rakenne vaikuttaa verotuloihin. Kotimaisen kysynnän kasvu lisää verotuloja enemmän kuin viennin lisääntyminen. Miten kotimainen kulutus kasvaa kun kasvu otetaan jo polttoaine ja energiaveron muodossa...nouseeko palkat?
On arvioitu, että yhden prosenttiyksikön muutos bruttokansantuotteessa muuttaa puolella prosenttiyksiköllä julkisen sektorin tulojen ja menojen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01/oljyn_hinta_lahella_sataa_dollaria_barrelilta_2289752.html?origin=rss
Tästä se alkaa...
Ennen energiaverojen korotuksia, joita on tehty kahteen kertaan kepu ja kokoomus ovat huolehtineet omista intressiryhmistään - joita ei energiaverotus koske.
Maatalouden sähkönkulutus siirrettiin teollisuuden kanssa halvempaan veroluokkaan.
(Katso VATT verotuet Suomessa 2009).
Teollisuuden ja maatalouden alempi sähköverokanta.
Verotuki muodostuu erosta sähköveroluokkaan I (kuluttajat). Ero on 1,72 euroa.
Näin saatu verotuki on teollisuudelle ja maataloudelle 223 miljoonaa euroa.
Lisäksi
- energiaintensiivisten yritysten valmisteverotuksen leikkuri, verotuki 8 miljoonaa euroa
- maatalouden energiaveron palautus (polttoöljystä ja sähköstä), verotuki 18 miljoonaa euroa .
Hallitus haluaa toteuttaa Hetemäen verotyöryhmän ehdotuksia siten, että Suomi siirtyy kohti tasaveroa. Tälle vuodelle eduskunta on hyväksynyt valtion budjettiin välillisten verojen korotuksia:
- arvonlisäveron korotusta +15,5 % eli 1,96 miljardia euroa enemmän kuin viime vuonna
- valmisteverojen korotuksia eli tupakkavero nousee 3,2 %, alkoholivero nousee 3,1 %,
ENERGIAVEROT +21,8 % eli 690 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
Verotuki teollisuudelle ja maataloudelle on 223 milj. + 8 milj. + 18 milj. - joten teollisuuden ja maatalouden energiavero ei nouse.
Lisäksi nousevat ajoneuvovero +5,7 %, autovero +21,1 %, varainsiirtovero 37,5 % ja arpajaisvero. Myös jätevero tulee uutena veromuotona ja on 90 miljoonaa euroa.
Ansio- ja pääomatuloverot eivät juurikaan nouse valtion budjetin mukaan.
Välilliset verot heikentävät suomalaisten entisestäänkin huonoa ostovoimaa, joka on EU-maiden kolmanneksi huonoin johtuen pienistä palkoista ja progressiivisesta verotuksesta - myös asuntomenot ovat suuria - joten suomalaiset eivät osta. Leipäjonoissa kerjäävät eivät osta.
Suomessa on 700.000 köyhyysrajan alapuolella olevaa - jotka eivät osta välillisten verojen korotusten jälkeen kotimaisia kalliita tuotteita. Näin kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa...