Haluan tällä alustuksella herättää keskustelua siitä, millälailla eri ihmiset ovat kokeneet ja kokevat helvettiopetuksen. Lainaan tässä Todistajaseura-herätysliikkeen kuukausijulkaisua vuodelta 2005. Linkki löytyy myöhemmin:
"Ne, jotka lunastukseen uskova, ovat synnistä ja kuolemasta, perkeleestä ja lainkirouksesta lunastetut Kristuksen kautta. He nousevat ylös viimeisenä päivänä perisynnistä vapaana. Ne, jotka eivät usko lunastukseen, eivät vapaudukaan perisynnin saastasta viimeisenä päivänä, vaan menevät perisynnin kanssa helvettiin. Siellä perisynti heitä kiusaa, kun ei voi himojaan enää sammuttaa viinalla eikä hekumalla. Kadotuksessa nousee hirvittävä katumuksen savu, kun hylkäsivät oman autuutensa Jeesuksessa. Saatana myös ilkkuu heille, miksi ette uskoneet, kun teille valmista autuutta julistettiin. Ei ihme vaikka siellä aina palaa. Se on varmaan omantunnon katumisen kauhea palo ja tietoisuus, ettei vaiva koskaan lopu. Juopa on välissä - ei voi päästä valittujen luo. Kuolema kalvaa heitä. Heidän matonsa ei kuole, tuli ei sammu, eikä näe koskaan valoa..."
Itse kasvoin niin, että isä ja isän suku kuului tavalla tai toisella tähän seuraan, ja usein käytiin kuuntelemassa näiden maallikkosaarnaajien paatosta.
Mm. tällaisena minä käsitin helvetin, vieläpä paljon pahempanakin, ja tällaisena sen varmasti monet käsittävät. Nykyisin kun puhutaan, varsinkin papit täällä ja muuallakin, että helvetti on eroa Jumalasta, niin kontrasti on minulle ainakin aika suuri. Siksi haluankin kuulla muiden ihmisten kokemuksia ja kertomuksia, millaiseksi he ovat helvetin kuvitelleet.
Lopuksi sanon, että tästä helvetinpelosta irtautumiseen on mennyt kauan, mutta nyt sitä ei enää ole. Voin hyvin ja olen kirkosta eronnut, osittain siitä syystä että helvetinpelko oli ainoa syy uskolleni, osittain muista syistä. Joku voisi sanoa, että en ole kokenut rakastavaa Jumalaa. Se on totta, mutta en näe mitään syytä miksi sitä pitäisi etsiä. Lisäksi, tämän kokemuksen perusteellakin, minua suututtaa se, miten yleensäkin kirkko sallii kaikenlaisen toiminnan siipiensä suojassa, kuten lestadiolaisnaisten ehkäisykiellon, eikä puutu siihen. Toki asia on vaikea, mutta senkin takia pitää ottaa kantaa asioihin. Helvetin pelkurit, on viestini kirkolle näissä asioissa!
Linkit: http://www.nic.fi/~aahola/Todistaja/2005/2005_7-8.pdf (kirjoitus josta lainattu teksti)http://www.nic.fi/~aahola/Todistajaseura.htm (lehdet vuosilta 2007-2009)
Helvettiopista
30
685
Vastaukset
- kenkri
Ei ihme että erosit. Minulle ei kukaan lapsuuden ja nuoruuden aikana helvetistä pukahtanut muistini mukaan sanaakaan. Uskoonkin tulin ihan ilman helvetinpelkoa. Jos olen ihan rehellinen, niin helvetistä minulle on "saarnannut" eniten tämän palstan ateistit. Kirkossa helvetistä en kuule puhuttavan. Minä uskon helvetin olevan eroa Jumalasta ja syntitaakan painoa. Minusta se on karmeinta mitä voin kuvitella. Omassa varassani en tunne maanpäälläkään selviäväni, miten sitten jossain paljon pahemmassa tilanteessa, jossa ehkä joutuisi muistelemaan kaikkia elämänsä väärintekoja alati.
Eikös olekin hieman hassua, että vaikka helvetti on selkeästi kiinteä osa kristinuskoa koska ilman sitä ei voisi olla pelastustakaan, niin juuri ateistien/uskonnottomien pitää muistuttaa sen olemassaolosta kun kirkon edustajat vain puhuvat "kivoista" asioista ja pelastuksesta mainitsematta mikä on sen pelastuksen vaihtoehto?
Missä on rehellisyys ja suoruus luterilaisen kansankirkon opissa?- usko on harhaa
Jumalaa, helvettiä eikä syntiä ole olemassakaan, joten niitä asioita ei tarvitse edes murehtia.
Ihminen ei tarvitse kristinuskontoa ja sen satuja elämäänsä. Kaikki elämään tarvittava voima löytyy jokaisesta itsestään. Jos tunnet tarvitsevasi mielikuvitushemmoa kannattelemaan elämääsi, olet aivopesty uskonnon orjaksi.
Mitään ei tarvitse muistella, koska elämä on vain tässä (kulloisessakin) hetkessä. - ristitty
belial_666 kirjoitti:
Eikös olekin hieman hassua, että vaikka helvetti on selkeästi kiinteä osa kristinuskoa koska ilman sitä ei voisi olla pelastustakaan, niin juuri ateistien/uskonnottomien pitää muistuttaa sen olemassaolosta kun kirkon edustajat vain puhuvat "kivoista" asioista ja pelastuksesta mainitsematta mikä on sen pelastuksen vaihtoehto?
Missä on rehellisyys ja suoruus luterilaisen kansankirkon opissa?Helvetin olemassaolo on tunnettu asia, mutta ei siitä joka kerta puhua tarvitse, koska se ei lunastettua kristittyä koske. Siinä se rehellisyys on! Jumalan lunastamalle lapselle sanoma helvetistä on siten kovin kaukainen, koska sillä ei hänelle ole mitään merkitystä. Samoin ajattelivat Uuden Testamentin kirjoittajatkin. Ei siellä juuri helvetistä saarnata ja opeteta. Näidenkin kirjoittajien sanoma oli juuri pelastussanoma, Kristuksen sovitustyö, joka kuuluu kaikille. Sivulauseessa on joskus maininta, että helvetti on valmistettu vain niille, jotka eivät ole Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoita.
On totta, että joissakin piireissä on ollut tulikivenkatkuista saarnaa ja pelottelua helvetistä, kadotuksesta ja niistä hirveyksistä, joita sielu siellä kohtaa. Ja tottahan se onkin. Mutta se ei ole kristityn osa, vaan belialin (yksi sielunvihollisen nimi) ja hänen seuralaistensa osa. Jotenkin tuntuu omituiselta näin sanoa, mutta mitä se meihin kuuluu, jos joku sen osan on itselleen valinnut. Ei siitä pois pääse, vaikka me kuinka heitä helvetillä uhkailisimmekin. - ~~~
ristitty kirjoitti:
Helvetin olemassaolo on tunnettu asia, mutta ei siitä joka kerta puhua tarvitse, koska se ei lunastettua kristittyä koske. Siinä se rehellisyys on! Jumalan lunastamalle lapselle sanoma helvetistä on siten kovin kaukainen, koska sillä ei hänelle ole mitään merkitystä. Samoin ajattelivat Uuden Testamentin kirjoittajatkin. Ei siellä juuri helvetistä saarnata ja opeteta. Näidenkin kirjoittajien sanoma oli juuri pelastussanoma, Kristuksen sovitustyö, joka kuuluu kaikille. Sivulauseessa on joskus maininta, että helvetti on valmistettu vain niille, jotka eivät ole Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoita.
On totta, että joissakin piireissä on ollut tulikivenkatkuista saarnaa ja pelottelua helvetistä, kadotuksesta ja niistä hirveyksistä, joita sielu siellä kohtaa. Ja tottahan se onkin. Mutta se ei ole kristityn osa, vaan belialin (yksi sielunvihollisen nimi) ja hänen seuralaistensa osa. Jotenkin tuntuu omituiselta näin sanoa, mutta mitä se meihin kuuluu, jos joku sen osan on itselleen valinnut. Ei siitä pois pääse, vaikka me kuinka heitä helvetillä uhkailisimmekin.Vai ei koske? Todellako? Lunastettua kristittyä ei koske?? Vaikka lunastettu kristitty uskoisi sen olevan olemassa, helvetin, ja että ilman uskoa sinne joutuu? Miten ihmeessä tällainen kammottava tieto voisi olla kovin kaukainen, kuten sanot? Sekö riittäisi jollekin, että itse kokisi olevansa turvassa ja näin ollen hirvittävä vaara olisi vain kaukainen eikä koskisi itseä?
Mutta mitäpä se sinuun kuuluu, jos joku on valinnut kävelevänsä helvettiin? Ei, tuo julmuuden ja piittaamattomuuden aste ylittää kyllä käsityskykyni täysin. Mutta olipa sentään rehellistä puhetta. - 5555
helvetin olevan karmeinta mitä voit kuvitella. Nimität sitä karmeutta eroksi Jumalasta. Nimityksellä ei mielestäni ole väliä, karmea on karemata nimityksestä riippumatta.
Miten suhtaudut siihen ajatukseen, että voit myöhemmin elämässä menettää uskosi? Pelottaako uskon menetys, koska sehän tarkoittaisi juuri sitä karmeata iankaikkisuutta sinulle? - j.j.j.j.j.j.j.
belial_666 kirjoitti:
Eikös olekin hieman hassua, että vaikka helvetti on selkeästi kiinteä osa kristinuskoa koska ilman sitä ei voisi olla pelastustakaan, niin juuri ateistien/uskonnottomien pitää muistuttaa sen olemassaolosta kun kirkon edustajat vain puhuvat "kivoista" asioista ja pelastuksesta mainitsematta mikä on sen pelastuksen vaihtoehto?
Missä on rehellisyys ja suoruus luterilaisen kansankirkon opissa?Onhan suklaankin maun yksi kiinteä osa valmistuslaitteet. Ajatteletko näitä tehtaan osia syödessäsi suklaata?
Helvetistä puhuvat yleensä vain ateistit ja ei-uskovat jotka koittavat kammeta "tietojaan" uskovien suuhun. - pelastaa
5555 kirjoitti:
helvetin olevan karmeinta mitä voit kuvitella. Nimität sitä karmeutta eroksi Jumalasta. Nimityksellä ei mielestäni ole väliä, karmea on karemata nimityksestä riippumatta.
Miten suhtaudut siihen ajatukseen, että voit myöhemmin elämässä menettää uskosi? Pelottaako uskon menetys, koska sehän tarkoittaisi juuri sitä karmeata iankaikkisuutta sinulle?Raamatun mukaan kuoleman jälkeen, jos parannuksen teon kautta saatava henkilökohtainen usko Jeesukseen syntien anteeksiantajana puuttuu.
Äiti BAXTER tietää:
http://tv7.fi/vod/player.html?id=6409
http://www.saarnatuoli.net/saarnat/Viksten, Mauri/Yksittaisia/Mauri Viksten - Jumalan Johdatus 30.3.1980.mp3 - tutkailija_
j.j.j.j.j.j.j. kirjoitti:
Onhan suklaankin maun yksi kiinteä osa valmistuslaitteet. Ajatteletko näitä tehtaan osia syödessäsi suklaata?
Helvetistä puhuvat yleensä vain ateistit ja ei-uskovat jotka koittavat kammeta "tietojaan" uskovien suuhun.Vertauskuvasi on huono.
Mitä osuutta helvetti sitten näyttelee sinulle kristinuskossa? Onko sillä osaa ollenkaan? Mielestäni helvetistä on parempi puhua kuin vaieta.
- uskonto tuhoaa
Juuri tuollaisena helvetti on minulle esitelty uskontotunneilla ja riparilla. Enemmän kyllä pelkäsin jumalaa, joka oli valmis heittelemään kostoiskuja jo tässä elävässä elämässä, jos vähänkin joku asia meni pieleen. Otin syyllisyyden muidenkin tekemisistä, vaíkka Afrikan nälänhädästä, että minun pitäisi tehdä asian auttamiseksi mahtitekoja, jotta jumala ei tekisi minua sairaaksi tai tuottaisi jotain muuta kärsimystä elämääni.
Pakolla lapsena tuputettu kristinusko vei masennukseen ja äärimmäiseen ahdistukseen, kunnes n. kolmekymppisenä löysin (ihmiselle sisäsyntyisen) ateismin, ja pääsin tasapainoon elämän kanssa.- tutkailija_
Kirjoituksesi perusteella olet sielunveljeni tai -siskoni :)
- Ulalla
'Pakolla lapsena tuputettu kristinusko vei masennukseen ja äärimmäiseen ahdistukseen, kunnes n. kolmekymppisenä löysin (ihmiselle sisäsyntyisen) ateismin, ja pääsin tasapainoon elämän kanssa.'
Samanlaista täällä. Olen nyt reilu 30 vuotias, erosin kirkosta. Tasapainoa etsimässä...Pikkulapsen pelottelu helvetillä on mielestäni melkein vankeusrangaistuksen arvoista. Järkytyn edelleen kun muistan millaista ajatusmaailmani on ollut. Ja miten voi pelastusopin kertoa niin että siihen ei lapsella liity pelkoa ja helvettiä? Kysyn vaan. 'Usko vain että Jumala pitää huolen niin Jumala pitää huolen.' Heti kun herää ajatus että Jumala ei välttämättä pidäkään huolta -> opin mukaan Jumala ei pidä huolta. Mihin tämä johtaa; ihminen yrittää väkisin pitää tiettyjä ajatuksia loitolla ja tiettyjä ajatuksia koossa. Tämä taas johtaa (minun tapauksessa) pakkoajatuskierteeseen. Käy niin että psyyke voittaa uskon ja ihminen syyttää siitä itseään ja epäuskoaan.
lapsena uskossa, enkä ole vieläkään, joten en ole ollut asian kanssa henk.koht. ongelmissa. Mutta muistan jo 70-luvun alusta asti, että helvettiä on koulussa kuvattu nimenomaan eroksi Jumalasta, ei miksikään paikaksi, eikä kitumiseksi. Mulla ei siis ole mitään traumoja asian suhteen.
Hyvä, että otit asian esille. Helvetin suhteen mielipiteet tuntuvat jakaantuvat rajusti. Toiset kokevat, ettei kirkko mistään muusta puhukaan kuin helvetistä - tällä palstalla erityisesti ateistit. Toiset taas kaipaisivat helvetistä ja synnistä puhumista. Eiköhän kultainen keskitie olisi tässäkin paras. Myönnetään helvetin ja synnin olemassaolo, mutta sillä ei ole tarpeen pelotella. Ei elämää ole tarkoitus elää helvetinpelon varjossa. Meidät on pelastettu elämään vapaata elämää kaikessa sen kauheudessaan ja kauneudessaan, Jumalan luottaen, ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta.
Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa? En kysy moittien, vaan mielenkiinnosta, mitä ajattelette.
pappi Sonja"Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa? En kysy moittien, vaan mielenkiinnosta, mitä ajattelette."
Että mitteekä? En tajua nyt ollenkaan mikä on kysymyksesi?
Kyllä ateisti hylkää sen koko paketin mitä kristinoppi tarjoaa. Missä täällä joku on väittänyt että olisi helvetti mutta ei Jumalaa?
http://www.cslacker.com/images/file/mediums/pancake_bunny.jpg- Kössönöm
"Hyvä, että otit asian esille. Helvetin suhteen mielipiteet tuntuvat jakaantuvat rajusti. Toiset kokevat, ettei kirkko mistään muusta puhukaan kuin helvetistä - tällä palstalla erityisesti ateistit."
- Helvettioppi on kristinuskon ydin. Ilman sitä ei tarvita pelastusta, eikö niin?
"Toiset taas kaipaisivat helvetistä ja synnistä puhumista."
- Sitä kirkko on vuosisatoja paasannut.
"Eiköhän kultainen keskitie olisi tässäkin paras. Myönnetään helvetin ja synnin olemassaolo, mutta sillä ei ole tarpeen pelotella."
- Kultainen keskitie? Helvetti siis on olemassa?
"Ei elämää ole tarkoitus elää helvetinpelon varjossa. Meidät on pelastettu elämään vapaata elämää kaikessa sen kauheudessaan ja kauneudessaan, Jumalan luottaen, ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta."
- Oppinne mukaan, jos ei pysty uskomaan kristinuskon jumalaan, niin joutuu ikuisiksi ajoiksi grillivartaaseen kärventymään. Ikuisuus on pitkä aika.
"Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa? En kysy moittien, vaan mielenkiinnosta, mitä ajattelette."
- Armollista jumalaa ei ole kuin uskovaisten päässä. Lapsia kohtaan tuollainen pelottelu on todella raakaa touhua. - beenthere
Todista, että helvetti ja synti on olemassa. Miksi sellaista pitäisi myöntää, mitä ei ole?
Vastaus kysymykseesi, sellaista armolllista jumalaa ei ole vielä tullut vastaan. Minä en pysty näkemään esimerkiksi kristinuskon Jumalaa armollisena vaan jos tästä Jumalasta pitäisi jotain sanoa, niin narsistinen persoonallisuus hiäiriöstä kärsivä tyyppi.
Mutta suurin syy minun kohdallani on, että kaikki jumalat ovat niin päivän selvästi ihmisen luomia kuviteltuja olentoja, joten niihin mihinkään uskominen ja elämän tuhlaaminen tällaiseen uskoon tuntuu itsensä pettämiseltä. "Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa? En kysy moittien, vaan mielenkiinnosta, mitä ajattelette."
En ainakaan minä ole "löytänyt ateismia". Syy siihen, että olen ateisti on yksinkertaisesti uskon puuttuminen jumaliin. En olemalla "ole" ateisti, vaan olenpahan vain tavallinen ihminen. Muut ihmiset nyt vaan kutsuvat jumaliin uskomattomia tyyppejä sillä termillä.
Koska en usko mihinkään jumaltarinoihin, en usko kristinuskojenkaan juttuihin taivaista sen enempää kuin helveteistäkään. Miten muka voisin pelätä jotain tarujuttua. Enhän pelkää kummituksiakaan, tai lohikäärmeitä.
Armollinen ja hyvä jumala on kyllä mahdollinen, ainakin teoriassa. Sellainen jumala puolestaan, joka pistää ihmisiä ikuiseen kidutukseen (Jos Jeesukseen on uskominen) pedofiliaa kevyemmistä syistä, ei nyt vaan ole armollinen.
Myös kaikkivaltias ja hyvä on mahdoton yhdistelmä, jos kaikkivallan piirissä tapahtuu pahaa. Ja nyt en puhu "vapaan tahdon" aikaansaamasta pahasta, vaan esim. luonnonmullistusten, onnettomuuksien, vammaisuuden ja sairauksien aiheuttamasta kärsimyksestä.
Ei siinä sen kummempaa ole. Hyvyys on hyvyyttä ja jos tekee tai sallii pahaa, niin ei voi olla hyvä.- Rompix
"Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa? En kysy moittien, vaan mielenkiinnosta, mitä ajattelette."
Jos helvettiä ei ole, niin mihin sitä armoa tarvitaan? Armoa mistä? Jos olisi vain hyvä Jumala niin mistä se paha tulee? Ei vapaa tahtokaan selitä luonnonkatastrofeja.
Mutta joo helvetistä on yhtäpaljon todisteita kuin Peter Panin mikämikä -maasta, Jumalasta saman verran kuin Helinäkeijusta ja luonnonkatastrofit selittyvät, milläs muulla, kuin luonnon laeilla. Kristittyjen lorea on vain välillä mielenkiintoista pohtia ja ihmetellä miten noinkin ristiriitanen (pun intended) viitekehys on teistä niin uskottava. - tutkailija_
Hei, kiitos vastauksesta. Minun tapauksessani pääsin irti helvetinpelosta, ja sen jälkeen huomasin että minulla ei ole mitään syytä uskoa jumalaan. En koe olevani mikään ateisti tai agnostikko tai mikään, olen ihminen joka huomasi että nyt on hyvä olla ilman uskoa. En ole ennen kokenut olevani näin rehellinen itselleni. Olen rauhassa asian kanssa. Koskaan aikaisemmin uskossa ollessani en ole kokenut näin "pyhää" oloa, eli sisäistä rauhaa.
Tiedän itse mikä on minulle itselleni parhaaksi. Koen, että ne jotka tyrkyttävät (armollistakin) jumalaa, viestivät minulle sitä etten ymmärtäisi omaa parastani. Jos jumala on, se löytää minut enkä minä häntä. - tutkailija_
beenthere kirjoitti:
Todista, että helvetti ja synti on olemassa. Miksi sellaista pitäisi myöntää, mitä ei ole?
Vastaus kysymykseesi, sellaista armolllista jumalaa ei ole vielä tullut vastaan. Minä en pysty näkemään esimerkiksi kristinuskon Jumalaa armollisena vaan jos tästä Jumalasta pitäisi jotain sanoa, niin narsistinen persoonallisuus hiäiriöstä kärsivä tyyppi.
Mutta suurin syy minun kohdallani on, että kaikki jumalat ovat niin päivän selvästi ihmisen luomia kuviteltuja olentoja, joten niihin mihinkään uskominen ja elämän tuhlaaminen tällaiseen uskoon tuntuu itsensä pettämiseltä.Jos jumala on, niin se on kyllä narsistinen. Olen samaa mieltä kanssasi asiasta. Parempi tulkinta asiasta on se, että narsistiset ihmiset ovat kirjoittaneet nuo tarinat, jotta saisivat enemmän valtaa. Narsistisuus kun näkyy teksteistä niin selvästi.
- ateistix
Välillä selität (ellen ole erehtynyt papista) ettei helvettiä ole ja nyt taas sanot että se on.
" Ei elämää ole tarkoitus elää helvetinpelon varjossa. Meidät on pelastettu elämään vapaata elämää kaikessa sen kauheudessaan ja kauneudessaan, Jumalan luottaen, ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta."
Miltä tuntuu pienestä lapsesta, jota pelotellaan helvetillä, koska hän ei kokenut, että jumala on olemassa, eikä pysty siihen uskomaan. Kuten varmaan tajuat, niin lapsia on helppo pelotella vaikka mörköillä. Minusta on todellakin moraalitonta väittää lapsille, että he, tai heidän lähimpänsä joutuvat ikuisiksi ajoiksi helvettiin. Ei siitä kovinkaan pitkää aikaa ole, kun lehdissä oli juttua siitä, että päiväkodissa oli peloteltu lapsia helvetillä.
Milloin kirkko oikein aikoo kantaa vastuunsa? - jumala on satua
"Eiköhän kultainen keskitie olisi tässäkin paras. Myönnetään helvetin ja synnin olemassaolo, mutta sillä ei ole tarpeen pelotella. Ei elämää ole tarkoitus elää helvetinpelon varjossa."
Onko kristinuskon pelastusopissa keskitie? Eikös se ole joko tai, helvetti tai taivas, ei mitään siltä väliltä. Eikö helvetti muka ole pelottava asia. Jos ei usko kristinuskon jumalaan, joutuu siitä ikuiseen kidutukseen helvettiin. Eikö sellaisesta asiasta saisi tulla pelon tunnetta, että eipäs siinä mitään pelättävää ole joutua ikuisiksi ajoksi kärsimään.
Kristinuskon vedätyksen idea on nimenomaan elää helvetinpelossa.
"Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa?"
Sellainen (jumala tai mikään muukaan), joka laittaa ihmisiä kärsimään, ei voi olla armollinen ja hyvä. Sadismi ja armollisuus / hyvyys ovat täysin ristiridassa keskenään. Jumala ja helvetti kuuluvat samaan uskonnolliseen tarustoon, joita ei voi erottaa toisistaan. Jumala olisi turha keksintö, jos sen vastapariksi ei olisi kehitelty saatanaa. Tarina tarvitsee pahiksen, jotta voisi olla sankari. - juutas.
"Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa?"
- Tähän löytyy vastaus käyttämällä ihan alkeellista logiikkaa: Jotta jostain voisi armahtaa, pitää olla jotain jolta armahdetaan, eli siis tuomio. Miten voi miltään pelastaa tai armahtaa, ellei ole mitään miltä pelastaa, helvettiä siis? Jos helvettiä, kadotusta, tai mitä tahansa erossa-oloa-Jumalasta ei ole olemassakaan, kaikki ovat yhtä "pelastuneita" ja "armahdettuja". Koko asiasta puhuminen on vailla mieltä.
Edelleen, jos Jumala on kaikkivaltias, on helvetinkin olemassaolo ihan hänen vallassaan. Hän sallii helvetin olemassaolon ja toimittaa osan ihmisistä sinne. Ei tuollainen mikään oikeasti armollinen ja hyvä Jumala ole.
Eikö tämä nyt ole aivan yksinkertaista ja selkeää?
Itse puolestani olisin kiinnostunut kuulemaan sinun mielipiteesi armollisesta Jumalasta? Miten Jumala voi olla samaan aikaan kaikille armollinen ja silti jättää osan armahtamatta? Tai jos kadotusta ei olekaan, miltä Jumala meitä armahtaa? - juutas.
"Eiköhän kultainen keskitie olisi tässäkin paras."
- Tota, joo. Nyt tuleekin ihan uutta teologiaa. Mikä mahtaa olla kristinuskon tarjoama keskitievaihtoehto niille, joita ei taivas sen paremmin kuin helvettikään houkuttele? Mihin päätyy keskitietä kulkien, esimerkiksi Jumalaan uskomatta, mutta helvettiä pelkäämättä? Kerrotaanko tässä vasta Uusimmassa Testamentissa Kolmannen Liiton yhteydessä?
" Myönnetään helvetin ja synnin olemassaolo, mutta sillä ei ole tarpeen pelotella."
- ??? Myönnetään että helvetti on ja sinne voi joutua kun syntiä tekee, mutta ei ole tarpeen pelätä sitä?
" Ei elämää ole tarkoitus elää helvetinpelon varjossa. Meidät on pelastettu elämään vapaata elämää kaikessa sen kauheudessaan ja kauneudessaan, Jumalan luottaen, ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta."
- Entäpäs kun käyttää vapauttaan olla jumaliin ja helvetteihin uskomatta ja luottamatta? Välttyykö silloin helvetiltä, vai olisiko syytä pelkoon? Jos niin olisi ihan kiva kuulla papiltakin, että jumalusko ei ole edellytys helvetin välttämiselle. - Loogikko1
juutas. kirjoitti:
"Teille, jotka olette vapautuneet helvetinpelosta löytämällä ateismin: miksi armollinen Jumala ei ole mahdollinen? Miksi on vain joko helvetti tai ei Jumalaa? Miksi ei voi olla hyvää Jumalaa?"
- Tähän löytyy vastaus käyttämällä ihan alkeellista logiikkaa: Jotta jostain voisi armahtaa, pitää olla jotain jolta armahdetaan, eli siis tuomio. Miten voi miltään pelastaa tai armahtaa, ellei ole mitään miltä pelastaa, helvettiä siis? Jos helvettiä, kadotusta, tai mitä tahansa erossa-oloa-Jumalasta ei ole olemassakaan, kaikki ovat yhtä "pelastuneita" ja "armahdettuja". Koko asiasta puhuminen on vailla mieltä.
Edelleen, jos Jumala on kaikkivaltias, on helvetinkin olemassaolo ihan hänen vallassaan. Hän sallii helvetin olemassaolon ja toimittaa osan ihmisistä sinne. Ei tuollainen mikään oikeasti armollinen ja hyvä Jumala ole.
Eikö tämä nyt ole aivan yksinkertaista ja selkeää?
Itse puolestani olisin kiinnostunut kuulemaan sinun mielipiteesi armollisesta Jumalasta? Miten Jumala voi olla samaan aikaan kaikille armollinen ja silti jättää osan armahtamatta? Tai jos kadotusta ei olekaan, miltä Jumala meitä armahtaa?käräjä- ja hovioikeuden mukaan "logiikalla ja järkiperusteluilla ei ole todellista merkitystä" uskonnollisia asioita koskevassa keskustelussa. (tapaus Halla-aho)
Et tule saamaan kysymyksiisi järkeviä vastauksia, koska uskovaislla ei ole järkeviä vastauksia, eikä oikeuden päätöksen mukaan niillä olisi merkitystäkään.
Uskovainen elää omassa epäloogisessa järjettömässä mielikuvitusmaailmassaan ja oman logiikkansa mukaan hän pitää itseään yhtä järkevänä kuin järkeviin perusteluihin kykenevät ihmiset ovat.
- Kössönöm
Tuo juttu on näin aikuisena ihmetyttänyt. Aivan selvästi tuon tarinan mukaan jumala ja saatana ovat kamuja, koska eihän helvettiin kukaan joudu, jos näillä ei ole sopimusta keskenään.
Ihan typerä kertomus kuitenkin. - hyvä tyttö
Se muistikuva, joka minulla on lapsuudesta, on suurin piirtein tuo. Tosin ei kotona, mutta 'kylillä'. Sama Jumalan kanssa, sitä piti rukoilla, että se säästäisi kärsimyksiltä ja vitsauksilta. Se, että Jumalan uskovat olisivat 'syytesuojattuja', niin ei siitä kukaan puhunut. Mutta nyt kaikki on kääntynyt juuri toisinpäin. Jumalasta on tehty rakastava, oikeudenmukainen ja se antaa uskoville taivaspaikan, jos on hyvä tuuri. Mitä todennäköisemmin tuosta vielä asiat paranevat ja parin vuoden päästä kaikki uskovat saavat taivaspaikan.
- ateistix
Noiden tyyppien päässä viiraa pahasti.
- pelastaa
Raamatun mukaan kuoleman jälkeen, jos parannuksen teon kautta saatava henkilökohtainen usko Jeesukseen syntien anteeksiantajana puuttuu.
Äiti BAXTER tietää:
http://tv7.fi/vod/player.html?id=6409
http://www.saarnatuoli.net/saarnat/Viksten, Mauri/Yksittaisia/Mauri Viksten - Jumalan Johdatus 30.3.1980.mp3
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk306120Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin183232Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.511351Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_171326Oulaisten kaupunki tuomittiin maksamaan korvauksia
Mikäs juttu tämä on? Kaupunki syyllistänyt useamman vuoden koneyrittäjiä ja nyt tuomittu.231198PURRA TULEE !
Valtiovarainministeri Riika Purra, joka on lisäksi varapääministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja, tulee puoluesiht1611156- 1301021
Onko MOT tulossa Ähtärin valtuuston kokoukseen?
Esityslistan mukaan Ähtärin kaupunginvaltuuston valtapuolueet aikovat maanantaina estää tilintarkastajan laatiman raport431007- 38895
- 145830