Ajatuksena ostaa päiväpursi jolla voisi myös retkeillä satunnaisesti, esim viikonlopun saarikeikka.
Pääasiallinen tarkoitus käydä vain nauttimassa purjehduksesta, aina kun aikaa on.
Hintaluokaksi olen ajatellut n. 5000€.
Olisiko esimerkiksi h-vene sopiva tuollaiseen?
Mitkä ovat h:n haitat ja edut tuollaisessa käytössä.
Voiko h:lla mennä esim tallinnaan tai gotlantiinkin, jos mieli tekisi, onko siitä avomeripurjehdukseen?
Mitä modifikaatioita pitäisi tehdä joa haluaa avomerelläkin käydä?
Pääasiallinen tarkoitus käydä vain nauttimassa purjehduksesta, aina kun aikaa on.
Hintaluokaksi olen ajatellut n. 5000€.
Olisiko esimerkiksi h-vene sopiva tuollaiseen?
Mitkä ovat h:n haitat ja edut tuollaisessa käytössä.
Voiko h:lla mennä esim tallinnaan tai gotlantiinkin, jos mieli tekisi, onko siitä avomeripurjehdukseen?
Mitä modifikaatioita pitäisi tehdä joa haluaa avomerelläkin käydä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
käyttöön H-vene on omiaan, siis päiväretkiveneeksi saaristossa. Se on helppo purjehtia ja käyttäytyy siististi, pienuus ja sisätilojen ankeus (joka tekee tuosta useimpien mielestä huonon vaihtoehdon varsinaiseksi matkaveneeksi) ei merkitse niin paljoa, jos yöpymistä ei ole tai se on hyvin satunnaista.
Hinnat ovat kohtuulliset ja veneen hyvän maineen vuoksi siitä pääsee todennäköisesti eroonkin, jos siltä alkaa tuntua.
Tuohon käyttöön minulle ei tule mieleen mitään varsinaista haittaa H:ssa, jaa no, perämoottori on minun mielestäni aina haitta, mutta tuossa hinta-/kokoluokassa ei sisäkone oikeastaan ole optio.
On noilla avomerireissujakin tehty. En näe mitään varsinaista syytä, miksi sillä sinänsä ei voisi ainakin Suomenlahtea ylittää. Et maininnut mitään omasta tai perheen kokemustasosta, silläkin on merkitystä. Yhdistelmä huono keli pieni vene tottumaton miehistö voi aiheuttaa kerrasta "ei enää ikinä Ruotsinlaivaa pienempään" -trauman, pysyvästi. Vaikka tilanne ei todellisuudessa olisi kovin vaarallinen, enintään epämukava. Eli järkeä messiin...
Kokemusta perheen kanssa n. 500 mailia 32 jalkaisella vuokraveneellä.
Itselläni kokemusta enemmän nuoruudesta asti.
Aikaa ei tahdo olla pidempiin reissuihin, eikä iske investoida kymmeniä tuhansia laituriin seisomaan.
Tuntuu että noissa veneissä on kyllä hinta kohillaan.
Ainoa mihin haluaisin kommenttia, on:
Onko juuri eroja eri valmistajien veneillä, onko joku ylitse muiden, onko joku jota ei todellakaan kannata ostaa.
Ei niissä mitään suuria eroja ole ollut, 5000 euron vanhoissa H-veneissä valmistajaa enemmän vaikuttaa jo se miten venettä on pidetty. Huhuja ja mielipiteitä valmistajien välisistä eroista on kyllä paljon, faktaa vähemmän. kts myös http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&t=885
Ensin kysellään päivä/retkipurresta jotka minun käsitykseni mukaan on aika vaatimattoman kokoisia veneitä. h-vene menee jo retkipursiosastoon, mutta kyllähän sillä voi päiväpurjehdustakin harrastaa.
Mielenkiintoisinta kuitenkin on että samalla haaveillaan pidemmistäkin avomeripurjehduksista (päiväpurrella?).
Vaan kun ei ole varaa ostaa montaa venettä, niin sillonhan haetaan paras kompromissi.
Jos 90% purjehduksesta tapahtuu paariston suojassa, retkeilymäisesti päivisin, niin miksi ei voisi tuntua että ehkä kerran kesässä hyvällä kelillä voisi käydä vaikka tallinnassa.
Olisihan se kiva kun olisi jolla, päiväpursi, saaristoristeilijä, avomeripursi ja valtameripursi. Pikkaisen sen mukaan millä tuulella tänään on.
Vaan kun rahaa on se 5-7000 euron pintaa, niin kompromisseja joutuu tekemään.
jälkijuolahduksena mieleen, että folkkarikin voisi olla tuohon käyttöön ihan passeli.
http://www.nettivene.com/purjevene/joe/399494
Tällä pääsäsi sinne Tallinaankin
http://www.nettivene.com/purjevene/gt-kryssare/401499
H-vene on mainio vene saaristossa ja kestää tuultakin. Tallinnassa sillä voi käydä, jos kyttäilee sääennuisteita niin, ettei vahingossakaan jää myräkän alle. Gotlanti on tähän tarkoitukseen liian kaukana, ainakin suoraan Suomesta mentynä. Ehkä rannikkoa pitkin ja sitten viimeinen pätkä säitä kytäten. Esteettisesti, purjehdusominaisuuksiltaan ja olemukseltaan H on omalla tavalla hyvin lähellä täydellistä.
Saimaalta tullessa jouduin varomattomuuttani H:lla liian kovaan keliin. Aallot murtuivat veneen yli ja istuinlaatikko täyttyi. Se ei tyhjene riittävän nopeasti. Lisäksi avotilan säilytysluukut vuosivat niin, että veneen peräosa täyttyi vedellä. Santioon tultaessa perämoottori oli kokonaan veden alla ja keula ilmassa. Toki on sanottava että samalla ylityksellä isommat veneet kääntyivät takaisin tai joutuivat hinaukseen, mutta H kuitenkin tuli juuri ja juuri pinnalla pysyen perille. Ei ollut kivaa.
Kaiteettomana toiminta veneen kannella on jokseenkin hengenvaarallista kun aallot kunnolla pyyhkivät.
Riki tuskin sekään kestää loputtomiin. Ja perämoottorilla ei isoissa aalloissa tee mitään.
Purjehduskaverin ensimmäinen vene oli H vene, kuten itselläkin on. Hän oli peheen kanssa käynyt useampaan otteeseen Ruotsissa sillä; on se aikanaan kelvannut "isompaankin" purjehdukseen.
Hänet on helppo houkutella mukaan päiväpurjehdukselle omaan H veneeseen, vaikka hänellä on isompi ja kalliimpi purkkari nykyään. Viikon lomamatkalle puolestaan lähtisin mielummin hänen veneellään.
Yllä olevaan Alehandron kommenttii viitaten H:n kaikki luukut, kattoluukkua lukuunottamatta, kannattaa tiivistää ja lukita - etenkin keulaluukku.
Ja perämoottori on perseestä, mutta sille ei voi mitään. Näin tosin vime kesänä yhden H veneen saaristomerellä, joka vähän navakammassa tuulessa paineli menemään peräprutkulla vastatuuleen. Olisiko riki tai purjeet hajonnut.
mutta astetta vielä perinteisempään, mites olis hai?
Alkuperäinen kysyjä antoi ymmärtää, että aikaa on käytetävissä rajallisesti. Ja haluavansa nauttia purjehduksesta silloin kun ehtii.
Kaikki tuon edullisemman hintaluokan Hait on puuta. Sellaisten harrastajat käyvät nauttimassa puutöistä ja veneen kunnossapidosta. Jos aikaa on vain hyvin vähän, niin joko vene kärsii pahoin huollon puutteesta tai purjehtiminen jää kokonaan. Tai molempia.
Hai on veneenä ihan kaunis, mutta ei ole oikea ratkaisu kysyjän tarpeeseen.
Puuvene on oma juttunsa ja puuveneilijät oma veneilijärotunsa. Puuvene edellyttää, että tykkää siitä veneenhuollosta ihan omana harrastuksenaan eikä pelkästään välttämättömänä oheistoimintona. Ääripäässä tietysti ne puuveneilijät, jotka sanoo itsekin, ettei heitä oikeastaan veneily kiinnosta mutta tykkäävät puuhata veneenlaitossa.