sellaista hyötyä kuin on odotettu.
- Suomessa tarvitaan monen eri kielen osaajia. Ei riitä, että osataan englantia ja kaikki osaavat pikkuisen ruotsia mutta jolla ei kyetä itseään ilmaisemaan. Tarvitaan hyvin englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, kiinaa, espanjaa, arabiaa osaavia henkilöitä, että Suomi pystyy jatkossakin kilpailemaan maailman markkinoilla. Koska kaikki eivät voi oppia kaikkia kieliä niin olisikin hyvä tehdä kunnon kielistrategia, että suunnitelma toteutuisi. Ruotsin osaajia meillä on suhteessa jopa liikaakin.
Hyvänä neuvona antaisin sen, että jokaiselle koululle tehtäisiin kielistrategia ja valittaisiin 2-3 kieltä joihin panostetaan. Strategiat voisivat noudattaa osittain meidän maantieteellisiä rajojamme siten, että Venäjän läheisyydessä asuvat oppilaat, kaikki jotka sitä haluavat saisivat mahdollisuuden venäjän opiskeluun.
Vastaavasti Ruotsin rajan läheisyydessä asuville pitää antaa mahdollisuus mutta ei velvollisuutta opiskella ruotsia. Koska Suomi on suhteellisen suuri maa eikä kaikki asu edes lähelläkään rajavyöhykettä niin näille oppilaille jotka asuvat sisäisessä Suomessa voisi ihan vapaasti antaa vapauden jossa omatunto saa määrätä mitä kieliä he haluavat opiskella.
Se mikä pitää paikkansa on se, että kielen opiskelu on aloitettava aikaisin jotta siitä saataisiin toivottu hyöty. Toinen seikka joka myöskin pitää paikkansa on se, että "kaikki" eivät voi oppia kaikkia kieliä vaan on tehtävä valintoja. Tuskin yhteiskunnalla olisi tällaiseen edes varaakaan.
Näillä näkymillä ja luultavsti 20-30 vuotta eteenpäinkin seuraavat kielet tulevat "hallitsemaan" maailmaa ilman keskeistä arvojärjestystä; englanti, ranska, venäjä, saksa, espanja, kiina, arabia ja portugali. On erittäin epätodennäköistä, että joku muu kieli nousisi kilpailemaan tasavertaisesti näitten kielten kanssa lähitulevaisuudessa.
Suomi ja ruotsi ovat molemmat niin pieniä kieliä, että niitten varaan on turha rakentaa tulevaisuuttaan muuten kuin omana äidinkielenään.
Kaksi vierasta kieltä oman äidinkielen lisäksi on hyvä pohja menestymiseen maailmalla. Näitten kielten opiskelu on aloittava aikaisin.
- Suomessa tarvitaan monen eri kielen osaajia. Ei riitä, että osataan englantia ja kaikki osaavat pikkuisen ruotsia mutta jolla ei kyetä itseään ilmaisemaan. Tarvitaan hyvin englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, kiinaa, espanjaa, arabiaa osaavia henkilöitä, että Suomi pystyy jatkossakin kilpailemaan maailman markkinoilla. Koska kaikki eivät voi oppia kaikkia kieliä niin olisikin hyvä tehdä kunnon kielistrategia, että suunnitelma toteutuisi. Ruotsin osaajia meillä on suhteessa jopa liikaakin.
Hyvänä neuvona antaisin sen, että jokaiselle koululle tehtäisiin kielistrategia ja valittaisiin 2-3 kieltä joihin panostetaan. Strategiat voisivat noudattaa osittain meidän maantieteellisiä rajojamme siten, että Venäjän läheisyydessä asuvat oppilaat, kaikki jotka sitä haluavat saisivat mahdollisuuden venäjän opiskeluun.
Vastaavasti Ruotsin rajan läheisyydessä asuville pitää antaa mahdollisuus mutta ei velvollisuutta opiskella ruotsia. Koska Suomi on suhteellisen suuri maa eikä kaikki asu edes lähelläkään rajavyöhykettä niin näille oppilaille jotka asuvat sisäisessä Suomessa voisi ihan vapaasti antaa vapauden jossa omatunto saa määrätä mitä kieliä he haluavat opiskella.
Se mikä pitää paikkansa on se, että kielen opiskelu on aloitettava aikaisin jotta siitä saataisiin toivottu hyöty. Toinen seikka joka myöskin pitää paikkansa on se, että "kaikki" eivät voi oppia kaikkia kieliä vaan on tehtävä valintoja. Tuskin yhteiskunnalla olisi tällaiseen edes varaakaan.
Näillä näkymillä ja luultavsti 20-30 vuotta eteenpäinkin seuraavat kielet tulevat "hallitsemaan" maailmaa ilman keskeistä arvojärjestystä; englanti, ranska, venäjä, saksa, espanja, kiina, arabia ja portugali. On erittäin epätodennäköistä, että joku muu kieli nousisi kilpailemaan tasavertaisesti näitten kielten kanssa lähitulevaisuudessa.
Suomi ja ruotsi ovat molemmat niin pieniä kieliä, että niitten varaan on turha rakentaa tulevaisuuttaan muuten kuin omana äidinkielenään.
Kaksi vierasta kieltä oman äidinkielen lisäksi on hyvä pohja menestymiseen maailmalla. Näitten kielten opiskelu on aloittava aikaisin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
avaus, ja jos vielä lisättäisiin hindi-urdu suuriin kieliin tulevaisuudessa.
Paitsi että hindi-urdu ei tule olemaan tärkeä kuin ruohonjuuritasolla, koska englannilla on alueella niin vankka asema mm. liike- ja julkaisutoiminnassa.
Kielistrategiassa pitää tietysti lähteä siitä mistä kielistä on suurin etu oppilaalle työelämässä .
Lähtökohtana ei voi olla jonkin historiallisen kielipolitiikan ylläpitäminen. Muutaman tuhannen ummikkoruotsalaisen omakielisen palvelun vaatimisen ei saa antaa lamauttaa koko kielenopetuksen kehitystä.
Keskusteltaessa kilenopetuksesta Suomen kouluissa pitää ruotsin kielen tulla esille vasta osastossa "harvinaiset ja pienet, globaalisti vähemmän tärkeät kielet."
Suurimmalle osalle suomalaisista (so. lähes kaikille) arabialla, mandariinikiinalla yms. ei tule olemaan minkäänlaista merkitystä työelämässä.
Siksi toisekseen sekä arabian että mandariinin merkitys voi pienentyä hyvinkin nopeasti globaalilla tasolla. Arabien öljyvarat eivät ole ikuiset eikä sivistystaso päätä huimaa, ja toisaalta Kiinalla on lukemattomia sisäisiä ongelmia ja häiriötekijöitä, vaikka mandariini pysyisikin alueen lingua francana.