http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Ruotsalaiset eivät halua töihin armeijaan/art-1288362984738.html
Ilmankos ovat alkaneet mankua Suomen armeijalta yhteistyötä kun oma armeija on ilmeisesti lakannut olemasta. No, siihen lankaan ei mennä.
Sotilaallisilla tyhjiöillä on taipumus täyttyä.
On parasta, että miehitämme ahvenanmaan vaikkapa Savon Prikaatilla, ennekuin Venäjä ehtii ensin !
Ilmankos ovat alkaneet mankua Suomen armeijalta yhteistyötä kun oma armeija on ilmeisesti lakannut olemasta. No, siihen lankaan ei mennä.
Sotilaallisilla tyhjiöillä on taipumus täyttyä.
On parasta, että miehitämme ahvenanmaan vaikkapa Savon Prikaatilla, ennekuin Venäjä ehtii ensin !
Vastaukset 9
Vanhimmat
>Ruotsalaiset eivät halua töihin armeijaan<
Muutama vuosi sitten Ruotsin ministerit kehui ihan älyttömiä kun sanoivat että Ruotsi voisi hoita suomenkin puolustuksen! Haistakoot pitkä pa*kan nuo läntiset naapurimme.
Ruotsalaiset eivät halua töihin armeijaan
Julkaistu: 17.01.2011 12:25
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Ruotsalaiset eivät halua töihin armeijaan/art-1288362984738.html
Ruotsin armeijalla on värväysongelmia.
Ruotsin armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta määrä jäi alle puoleen tavoitteesta.
Asiasta kertoo Svenska Dagbladet -lehti.
Asevelvollisuus lakkautettiin Ruotsissa viime kesänä, ja armeija perustuu nykyään vapaaehtoisuuteen.
Maan puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson myöntää, että järjestelmä ei ole lähtenyt kehittymään toivotulla tavalla.
STT
Nyt Ruotsia puolustamaan
Kirjoittanut Jarno Limnéll
16 Mar 2010
http://blogit.iltalehti.fi/jarno-limnell/2010/11/16/nyt-ruotsia-puolustamaan/
Tämä alkaa jo hivellä suomalaista itsetuntoa. Ensin Ruotsi nujerretaan jäällä ja nyt Ruotsi toivoo Suomen hoitavan jatkossa maanpuolustuksensa. Tähänkö on tultu?
Arto Paasilinnan romaanissa ”Operaatio Finlandia” Suomen ja Ruotsin välille syttyy sota. Kirjassa Ruotsin fasistinen hallitus pyrkii asevoimillaan valtaamaan Suomen. Erinomainen tarina. Nimenomaan tarina. Ruotsin asevoimia on viime vuosina ajettu niin voimakkaasti alas, ettei sillä nykyisin riittäisi edes miehitysjoukkoja Suomeen – valtaamisesta puhumattakaan.
Viime päivinä on puhuttu paljon pohjoismaalaisesta solidaarisuudesta ja puolustusyhteistyöstä. Esillä on ollut jopa ajatus Pohjolan sotilasliitosta. Ruotsi on mennyt julistuksissa pisimmälle ja eduskuntansa äänellä sitoutunut puolustamaan muita pohjoismaita, jos niitä vastaan hyökätään. Hienoa solidaarisuutta länsinaapurilta.
Ilman taka-ajatuksia ei Ruotsi kuitenkaan ole liikkeellä. Yhtälö on itse asiassa läpinäkyvä. Samaan tahtiin oman puolustuskykynsä heikentämisen kanssa ovat Ruotsissa voimistuneet äänenpainot sotilaallisesta yhteistyöstä muiden pohjoismaiden kanssa. Erityisesti Suomen. Tätä voi aiheellisesti pitää luottamuksenosoituksena puolustusvoimiamme kohtaan. Naapuri osaa hommansa ja sen apu on Ruotsille tervetullutta.
Virallisissa asiakirjoissa Venäjä ei ole Ruotsille uhka. Todellisuudessa se on, vaikka uhkan todennäköisyys koetaan Ruotsissa tällä hetkellä hyvin pienenä. Poliittinen paine ja ennen kaikkea raha ovat pakottaneet Ruotsin asevoimat uudistumaan, kauniisti sanoen. Jäljelle jääneet joukot on suunnattu kriisinhallintatehtäviin. Oman maan puolustuskyky on Ruotsissa pian hyvin heikko. Siksi esimerkiksi Itämeren kaasuputki hermostuttaa Ruotsia, sillä putki koetaan turvallisuuspoliittisena asiana. Venäjän läsnäolo Ruotsin rannikon läheisyydessä lisääntyy putken myötä.
Ruotsissa on ollut pakko miettiä muita vaihtoehtoja oman maan puolustamiseen.
Ruotsalaiset ovat vuosien varrella todenneet, että Suomi on Ruotsin paras puolustaja. Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä. Ruotsalaisten onneksi. Nyt Ruotsissa halutaan mennä askelta pidemmälle. On hyvä ajatus tiivistää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa, sillä Suomi on pian ainoa näistä kahdesta valtiosta, joilla todellista sotilaallista puolustuskykyä on. Miksei Suomen asevoimia voisi käyttää Ruotsinkin puolustamiseen – Ruotsissa?
Kaikenlainen yhteistyö on toki kannatettavaa myös meille. Mieleen tulevat erityisesti Ruotsin hävittäjät ja sukellusveneet. Rauhanaikaista yhteistyötä on jopa pakko tiivistää, sillä rahat ovat tiukoilla Suomessakin. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen maksaa koko ajan enemmän. Mutta on meidänkin saatava suunnitteilla olevasta yhteistyöstä jotain takaisin. Jos sitoudumme Ruotsiin, on Ruotsinkin sitouduttava meihin niillä kyvyillä mitä sillä on.
Ruotsalaisen ystäväni työhuoneessa on piirros, jossa ruotsalaisupseeri osoittaa Pohjoismaiden karttaa todeten: ”Ruotsi voi huoletta keskittyä kansainvälisiin kriisinhallintehtäviin, kun Suomi hoitaa Ruotsin maanpuolustustehtävät.” Aika velikultia nuo ruotsalaiset.
ja ääliöt haluaa ottaa ruotsista mallia armeejan puolelta....
So what? Miten lähialueiden ns "sotilaalliset tyhjiöt" liittyvät RKP puolueseen? Taitaapa olla niin että netti fenno pölhöt näkevät Ruotsin kuningaskunnan olevan RKP:n vaikutuksen alla
idiootti nettifennoilta odottaa? Saatanan matala ÄO tuottaa sellaisen määrän valheita ja kustannuksia Suomelle ettei ole tottakaan
Ruotsia puolustamaan? Ei näytä oikein uskottavalta tuon läntisen naapurin meininki!
Ruotsin puolustusvoimilta uupuu miljardi kruunua
Maanantai 3.12.2007 klo 16.16
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712036931732_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimat on taloudellisissa vaikeuksissa.
Uutistoimisto TT:n mukaan Ruotsin puolustusvoimain komentaja Håkan Syrén on lähettänyt maan hallitukselle kirjeen, jossa se osoittaa puolustusvoimien ensi vuoden budjetissa olevan vähintään miljardin kruunun eli 110 miljoonan euron aukon.
Syrén haluaisi siirtää varoja materiaalihankinnoista joukko-osastojen toimintaan.
Ruotsin puolustuksen pitkän aikavälin ratkaisuja selvittävä parlamentaarinen komitea esittelee tiistaina raporttinsa.
STT
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
Maanantai 26.5.2008 klo 11.17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
- Voimavarojen käytön tehostamiseen ja sotilaallisen kyvyn vahvistamiseen on monia mahdollisuuksia. Ne koskevat yhteistyötä sotilaskoulutuksessa, harjoittelussa ja materiaalihankinnoissa. Yhteistyö antaa paremmat toimintamahdollisuudet niin lähialueilla kuin kansainvälisestikin, Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Jyri Häkämies (kok.) ja Sten Tolgfors kirjoittavat maanantain Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä.
Ministerit toteavat, että tämä tehdään tilanteessa, jossa Venäjä on koventanut ulkopoliittista kielenkäyttöään.
Uusiin haasteisiin ministerit lukevat Itämeren kasvavan liikenteen. Itämeren kautta viedään merkittävä osa Venäjän öljystä ja kaasusta, ja Venäjä rakentaa koko ajan lisää satamakapasiteettia Itämeren rannikolle.
STT
Puolustusministeri: Ruotsi ei koe Venäjän uhan kasvaneen
Maanantai 11.8.2008 klo 19.02
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808118084791_ul.shtml
Ruotsi ei koe, että Venäjän uhka olisi kasvanut Venäjän Georgiaan kohdistamien iskujen vuoksi.
Puolustusministeri Sten Tolgfors sanoi maanantaina, ettei hän koe että Ruotsilla olisi tarvetta arvioida uhkakuviaan uudelleen Kaukasian tapahtumien vuoksi.
- Tilanne on vakava ja olemassa on suuri riski huomattavista poliittisista seuraamuksista, puolustusministeri Tolgfors kommentoi Georgian tilannetta.
Sosiaalidemokraatteja puolustuspoliittisessa komiteassa edustava Håkan Juholt oli samaa mieltä ja totesi, etteivät Venäjän sotatoimet Georgiassa lisää uhkaa Ruotsia kohtaan.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt matkusti maanantaina Georgiaan Euroopan neuvoston pääsihteerin Terry Davisin kanssa.
STT
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
Maanantai 26.5.2008 klo 11.17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
- Voimavarojen käytön tehostamiseen ja sotilaallisen kyvyn vahvistamiseen on monia mahdollisuuksia. Ne koskevat yhteistyötä sotilaskoulutuksessa, harjoittelussa ja materiaalihankinnoissa. Yhteistyö antaa paremmat toimintamahdollisuudet niin lähialueilla kuin kansainvälisestikin, Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Jyri Häkämies (kok.) ja Sten Tolgfors kirjoittavat maanantain Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä.
Ministerit toteavat, että tämä tehdään tilanteessa, jossa Venäjä on koventanut ulkopoliittista kielenkäyttöään.
Uusiin haasteisiin ministerit lukevat Itämeren kasvavan liikenteen. Itämeren kautta viedään merkittävä osa Venäjän öljystä ja kaasusta, ja Venäjä rakentaa koko ajan lisää satamakapasiteettia Itämeren rannikolle.
STT
Ruotsi haluaa 50 000 sotilasta liikkeelle viikossa
Torstai 19.3.2009 klo 16.52
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199272109_ul.shtml
Ruotsin hallitus jätti torstaina ehdotuksensa puolustusvoimien uudistuksista vuosille 2010-2014.
Tavoitteena on, että Ruotsi saa liikkeelle 50 000 sotilaan joukot viikon varoitusajalla.
Puolustusministeri Sten Tolgfors ei osannut vielä sanoa, millä aikataululla tavoitteeseen päästään. Ehdotus perustuu hänen mukaansa entistä helpommin liikuteltaviin joukkoihin, jotka voivat toimia niin Ruotsissa kuin maan rajojen ulkopuolella.
Tolgfors kuvasi uudistuksia merkittävimmiksi vuosikymmeniin.
Hallitus teki muutoksia puolustusvoimien komentajan Håkan Syrenin aiemmin ehdottamiin rajuihin leikkauksiin. Ehdotus pitää kuitenkin edelleen sisällään asevelvollisuuden poistamisen.
Oppositio on kritisoinut ehdotusta voimakkaasti. Se epäilee muun muassa kustannusten nousevan merkittävästi maan siirtyessä kohti palkka-armeijaa.
STT-TT
Ruotsin armeijan leikkausten kohtalo selviää
Torstai 19.3.2009 klo 10.55
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199269498_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimien tulevaisuutta valotetaan tänään.
Puolustusministeri Sten Tolgfors esittelee iltapäivällä hallituksen esityksen puolustusvoimien muutoksista vuosina 2010-2014.
Puolustusvoimien komentaja Håkan Syren on esittänyt merkittäviä leikkauksia puolustusvoimiin. Hallitus on kuitenkin suhtautunut niihin nihkeästi ja haluaa muun muassa lisää reservijoukkoja.
STT-TT
Ruotsi ehdottaa pohjoismaista ilmavalvontaa Baltiaan asti
Perjantai 12.6.2009 klo 16.38
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906129765768_ul.shtml
Ruotsi neuvottelee Suomen, Norjan ja Naton kanssa yhteispohjoismaisesta ilmavalvontajärjestelmästä.
Puolustusministeri Sten Tolgfors kertoi perjantaina Dagens Nyheter -lehdelle, että valvontajärjestelmä voi ulottua Baltiaan asti.
Tolgforsin mukaan päämääränä on tehostaa Pohjolan ilmavalvontaa ja lisätä mahdollisuuksia järjestää yhteisiä lentoharjoituksia.
Ministerin mukaan on mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa yksi ainoa maa joutuisi sotilaalliseen konfliktiin Ruotsin lähialueilla.
- Ruotsi ei jäisi toimettomana seuraamaan, jos joku sen pohjoisista naapurimaista tai EU-maista joutuisi kriisiin tai hyökkäyksen kohteeksi. Oletamme myös, etteivät muutkaan tyytyisi vain seuraamaan sivusta, jos Ruotsi joutuisi vaikeuksiin, Tolgfors kirjoitti lehdessä.
Puolustuspolitiikkaa ruodittiin Ruotsin valtiopäivillä perjantaina. Oppositio arvosteli porvarihallitusta siitä, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on murenemassa.
Ympäristöpuolue piti erityisen huolestuttavana sitä, että Ruotsi parhaillaan isännöi Nato-maiden sotaharjoitusta maan pohjoisosassa.
STT-TT
Ruotsi lupaa Suomelle sotilaallista tukea
Perjantai 20.11.2009 klo 20.04
Ruotsi lupaa sotilaallista tukea Baltian maille ja Suomelle, jos niitä uhataan, kertoi MTV3:n uutiset perjantaina.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112010639386_uu.shtml
Sten Tolgfors edellyttää myös naapurimailta tukea, jos Ruotsia uhataan. (AP / LEHTIKUVA)
Ruotsin kanta perustuu ensi kuun alussa voimaan astuvan Lissabonin sopimuksen solidaarisuusjulistukseen. Julistus velvoittaa EU-maat antamaan tukea kaikin keinoin, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään. Tuen on kuitenkin noudateltava YK:n sääntöjä.
Ruotsin puolustusministerin Sten Tolgforsin mukaan maa tulkitsee julistusta yksiselitteisesti: se ei aio katsoa sivusta, jos naapurimaihin hyökätään.
- Edellytämme myös, että nekään eivät ole passiivisia, jos meitä uhataan, Tolgfors sanoi MTV3:lle.
Tolgfors kuitenkin korostaa, että kyse ei ole sotilaallisesta liittoumasta.
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) sanoo Suomen sitoutuneen Lissabonin sopimukseen. Avunantoartiklan osalta kansallinen arviointi on kuitenkin tekemättä.
STT
Ruotsin armeija ei houkuttele työnhakijoita
Maanantai 17.1.2011 klo 12.32
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713021782_ul.shtml
Ruotsin armeijalla on värväysongelmia.
Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Asiasta kertoo Svenska Dagbladet -lehti.
Asevelvollisuus lakkautettiin Ruotsissa viime kesänä, ja armeija perustuu nykyään vapaaehtoisuuteen. Maan puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson myöntää, että järjestelmä ei ole lähtenyt kehittymään toivotulla tavalla.
STT
Asevelvollisuus kumotaan Ruotsissa
Tiistai 16.6.2009 klo 17.15
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906169785540_ul.shtml
Ruotsissa valtiopäivät on kumonnut yleisen asevelvollisuuden.
Maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija.
Valtiopäivät äänesti asevelvollisuuden kumoamisen puolesta äänin 153-150. Vuoden 2014 jälkeen Ruotsin armeijan muodostavat 50 000 sotilasta. Kuinka heidät värvätään, on vielä epäselvää.
STT-TT
Suomi ei seuraa Ruotsia palkka-armeijaan siirtymisessä
Tiistai 16.6.2009 klo 20.22
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906169786495_uu.shtml
Suomessa ei yllätytty Ruotsin päätöksestä lopettaa yleinen asevelvollisuus ja siirtyä palkka-armeijaan.
Ruotsin päätös lopettaa yleinen asevelvollisuus ei yllättänyt Suomessa
- Tämä vahvistaa trendiä, joka ruotsalaisilla on jo ollut pidempään. Siitä ovat merkkinä muun muassa huomattavat puolustusbudjetin leikkaukset, jotka ovat ravistelleet puolustusvoimia jo pidemmän aikaa, arvioi strategian opettaja, kapteeni Jarno Limnéll Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Ruotsissa on ollut asevelvollisuus vuodesta 1901 saakka, mutta sen suorittaneiden määrä on laskenut tasaisesti. Viime vuosina vain noin 12 prosenttia asevelvollisista on käynyt armeijan.
- Koko ikäluokkaa ei enää haluta kouluttaa, koska siinä tulevat taloudelliset resurssit vastaan. Myös kansainväliset kriisinhallintatehtävät maksavat, Limnéll sanoo.
Ruotsi on ilmoittanut haluavansa panostaa kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Niiden on ilmoitettu olevan Ruotsin puolustusvoimien tärkein tehtävä.
Suomi panostaa kotimaan puolustukseen
Suomessa yleisestä asevelvollisuudesta ei olla luopumassa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko linjaa, että yleinen asevelvollisuus on Suomen maanpuolustuksen peruspilari.
Limnéllin mukaan ero Suomen ja Ruotsin välillä perustuu pitkälti maantieteelliseen asemaan ja historialliseen kokemukseen.
- Ruotsi on todennut, että heihin ei kohdistu sotilaallista uhkaa. He haluavat panostaa kriisinhallintatehtäviin.
Suomen puolustusratkaisu puolestaan perustuu koko maan puolustamiseen. Palkka-armeijaan siirtyminen ei olisi kustannustehokas ratkaisu.
- Meidän puolustuspolitiikkamme ehdoton painopiste on kotimaan puolustamisessa. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan laaja reservi, Limnéll selittää.
Lisäksi yleisen asevelvollisuuden lopettaminen loisi Limnellin mukaan muita ongelmia.
- Jos siirtyisimme valikoivaan asevelvollisuuteen, parhaat yksilöt voisivat jäädä asevelvollisuuden ulkopuolelle. Heidän kykynsä jäisi käyttämättä puolustusvoimien palveluksessa.
Lisäksi luopuminen vaikuttaisi Limnéllin mukaan kielteisesti suomalaisten maanpuolustustahtoon.
- Kolmanneksi on tämä yhteiskunnallinen puoli. Varusmiespalvelu on viimeinen kerta, kun yhteiskunta tarttuu suomalaisiin miehiin ja naisiin ja heitä on mahdollisuus ohjata oikeille urille.
STT
Kuka ääliö luottaa enää Ruotsin apuun..! Lukekaa historianne, sillä on tapana toistaa itseään..!