Ruotsia puolustamaan? Ei näytä oikein uskottavalta tuon läntisen naapurin meininki! Seuraavassa on pikaotos STT:n uutisista muutaman vuoden ajalta
Ruotsin puolustusvoimilta uupuu miljardi kruunua
Maanantai 3.12.2007 klo 16.16
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712036931732_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimat on taloudellisissa vaikeuksissa.
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
Maanantai 26.5.2008 klo 11.17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
Puolustusministeri: Ruotsi ei koe Venäjän uhan kasvaneen
Maanantai 11.8.2008 klo 19.02
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808118084791_ul.shtml
Ruotsi ei koe, että Venäjän uhka olisi kasvanut Venäjän Georgiaan kohdistamien iskujen vuoksi.
Ruotsi haluaa 50 000 sotilasta liikkeelle viikossa
Torstai 19.3.2009 klo 16.52
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199272109_ul.shtml
Ruotsin hallitus jätti torstaina ehdotuksensa puolustusvoimien uudistuksista vuosille 2010-2014.
Tavoitteena on, että Ruotsi saa liikkeelle 50 000 sotilaan joukot viikon varoitusajalla.
Ruotsin armeijan leikkausten kohtalo selviää
Torstai 19.3.2009 klo 10.55
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199269498_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimien tulevaisuutta valotetaan tänään.
Ruotsi ehdottaa pohjoismaista ilmavalvontaa Baltiaan asti
Perjantai 12.6.2009 klo 16.38
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906129765768_ul.shtml
Ruotsi neuvottelee Suomen, Norjan ja Naton kanssa yhteispohjoismaisesta ilmavalvontajärjestelmästä.
Puolustusministeri Sten Tolgfors kertoi perjantaina Dagens Nyheter -lehdelle, että valvontajärjestelmä voi ulottua Baltiaan asti.
Asevelvollisuus kumotaan Ruotsissa
Tiistai 16.6.2009 klo 17.15
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906169785540_ul.shtml
Ruotsissa valtiopäivät on kumonnut yleisen asevelvollisuuden.
Maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija.
Suomi ei seuraa Ruotsia palkka-armeijaan siirtymisessä
Tiistai 16.6.2009 klo 20.22
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906169786495_uu.shtml
Suomessa ei yllätytty Ruotsin päätöksestä lopettaa yleinen asevelvollisuus ja siirtyä palkka-armeijaan.
Ruotsin päätös lopettaa yleinen asevelvollisuus ei yllättänyt Suomessa
- Tämä vahvistaa trendiä, joka ruotsalaisilla on jo ollut pidempään. Siitä ovat merkkinä muun muassa huomattavat puolustusbudjetin leikkaukset, jotka ovat ravistelleet puolustusvoimia jo pidemmän aikaa, arvioi strategian opettaja, kapteeni Jarno Limnéll Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Ruotsissa on ollut asevelvollisuus vuodesta 1901 saakka, mutta sen suorittaneiden määrä on laskenut tasaisesti. Viime vuosina vain noin 12 prosenttia asevelvollisista on käynyt armeijan.
Ruotsi lupaa Suomelle sotilaallista tukea
Perjantai 20.11.2009 klo 20.04
Ruotsi lupaa sotilaallista tukea Baltian maille ja Suomelle, jos niitä uhataan, kertoi MTV3:n uutiset perjantaina.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112010639386_uu.shtml
Sten Tolgfors edellyttää myös naapurimailta tukea, jos Ruotsia uhataan.
Ruotsin kanta perustuu ensi kuun alussa voimaan astuvan Lissabonin sopimuksen solidaarisuusjulistukseen. Julistus velvoittaa EU-maat antamaan tukea kaikin keinoin, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään. Tuen on kuitenkin noudateltava YK:n sääntöjä.
Ruotsin armeija ei houkuttele työnhakijoita
Maanantai 17.1.2011 klo 12.32
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713021782_ul.shtml
Ruotsin armeijalla on värväysongelmia.
Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Asiasta kertoo Svenska Dagbladet -lehti.
Ruotsin armeijan rekrytointi takkuilee
Maanantai 17.1.2011 klo 14.49
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713022798_ul.shtml
Sotilaiden värväys Ruotsin armeijaan ei ole sujunut odotusten mukaisesti.
Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta todellisuudessa määrä jäi alle puoleen tavoitteesta, kertoi Svenska Dagbladet -lehti.
Ruotsin puolustusvoimilta uupuu miljardi kruunua
Maanantai 3.12.2007 klo 16.16
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712036931732_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimat on taloudellisissa vaikeuksissa.
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
Maanantai 26.5.2008 klo 11.17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
Puolustusministeri: Ruotsi ei koe Venäjän uhan kasvaneen
Maanantai 11.8.2008 klo 19.02
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808118084791_ul.shtml
Ruotsi ei koe, että Venäjän uhka olisi kasvanut Venäjän Georgiaan kohdistamien iskujen vuoksi.
Ruotsi haluaa 50 000 sotilasta liikkeelle viikossa
Torstai 19.3.2009 klo 16.52
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199272109_ul.shtml
Ruotsin hallitus jätti torstaina ehdotuksensa puolustusvoimien uudistuksista vuosille 2010-2014.
Tavoitteena on, että Ruotsi saa liikkeelle 50 000 sotilaan joukot viikon varoitusajalla.
Ruotsin armeijan leikkausten kohtalo selviää
Torstai 19.3.2009 klo 10.55
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199269498_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimien tulevaisuutta valotetaan tänään.
Ruotsi ehdottaa pohjoismaista ilmavalvontaa Baltiaan asti
Perjantai 12.6.2009 klo 16.38
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906129765768_ul.shtml
Ruotsi neuvottelee Suomen, Norjan ja Naton kanssa yhteispohjoismaisesta ilmavalvontajärjestelmästä.
Puolustusministeri Sten Tolgfors kertoi perjantaina Dagens Nyheter -lehdelle, että valvontajärjestelmä voi ulottua Baltiaan asti.
Asevelvollisuus kumotaan Ruotsissa
Tiistai 16.6.2009 klo 17.15
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906169785540_ul.shtml
Ruotsissa valtiopäivät on kumonnut yleisen asevelvollisuuden.
Maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija.
Suomi ei seuraa Ruotsia palkka-armeijaan siirtymisessä
Tiistai 16.6.2009 klo 20.22
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906169786495_uu.shtml
Suomessa ei yllätytty Ruotsin päätöksestä lopettaa yleinen asevelvollisuus ja siirtyä palkka-armeijaan.
Ruotsin päätös lopettaa yleinen asevelvollisuus ei yllättänyt Suomessa
- Tämä vahvistaa trendiä, joka ruotsalaisilla on jo ollut pidempään. Siitä ovat merkkinä muun muassa huomattavat puolustusbudjetin leikkaukset, jotka ovat ravistelleet puolustusvoimia jo pidemmän aikaa, arvioi strategian opettaja, kapteeni Jarno Limnéll Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Ruotsissa on ollut asevelvollisuus vuodesta 1901 saakka, mutta sen suorittaneiden määrä on laskenut tasaisesti. Viime vuosina vain noin 12 prosenttia asevelvollisista on käynyt armeijan.
Ruotsi lupaa Suomelle sotilaallista tukea
Perjantai 20.11.2009 klo 20.04
Ruotsi lupaa sotilaallista tukea Baltian maille ja Suomelle, jos niitä uhataan, kertoi MTV3:n uutiset perjantaina.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112010639386_uu.shtml
Sten Tolgfors edellyttää myös naapurimailta tukea, jos Ruotsia uhataan.
Ruotsin kanta perustuu ensi kuun alussa voimaan astuvan Lissabonin sopimuksen solidaarisuusjulistukseen. Julistus velvoittaa EU-maat antamaan tukea kaikin keinoin, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään. Tuen on kuitenkin noudateltava YK:n sääntöjä.
Ruotsin armeija ei houkuttele työnhakijoita
Maanantai 17.1.2011 klo 12.32
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713021782_ul.shtml
Ruotsin armeijalla on värväysongelmia.
Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Asiasta kertoo Svenska Dagbladet -lehti.
Ruotsin armeijan rekrytointi takkuilee
Maanantai 17.1.2011 klo 14.49
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713022798_ul.shtml
Sotilaiden värväys Ruotsin armeijaan ei ole sujunut odotusten mukaisesti.
Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta todellisuudessa määrä jäi alle puoleen tavoitteesta, kertoi Svenska Dagbladet -lehti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitäköhän se oikein tarkoittaa? No samaa mitä ennenkin eli Suomi on skandimaiden suojana ja hoitaa sotimisen.
Ai niin! Ruotsi ehdotti sellaista mallia, että se hoitaa meri- ja ilmapuolustuksen. Eli Suomelle jäisi se suuria miestappioita aiheuttava maapuolustus. Aika ovelaa... ;)
rärahat ennen talvisotaa pistettiin laivastoon hurrien ja ruotsalaisten painostuksesta, vaikka tiedossa oli, että NL hyökkää maitse. Kova tarve olisi ollut erilaisesta kenttätykistö-, panssarintorjunta-, konekivääri-, konepistooli,- jne.- kalustosta. Sekin on vaiettu asia:
" Ai niin! Ruotsi ehdotti sellaista mallia, että se hoitaa meri- ja ilmapuolustuksen. Eli Suomelle jäisi se suuria miestappioita aiheuttava maapuolustus. Aika ovelaa... ;)
Pietari Suuren järeiden rannikkotykkien takia ei laivastoa oltaisi tarvittu käytännöllisesti katsoen ollenkaan.
Enpä tiennytkään että rannikkoamme v 39-40 olisi voitu puollustaa Pietari Suurelta perimillämme tykeillä !
joka on niin täysin taukki että pitää rautalangasta vääntää - tämä EI OLE mikään ruotsi foorumi
voi näitä pässejä riittää
Taasko puuhataan yhteispohjoismaista puolustusta ja suunnitellaan yhteistyön tehostamista sotilaallisesti ja kalustohankintojen suhteen. Miksi ei muisteta kuinka sen entisen yhteistyön kävi vaikkapa Talvisodan aikana? Entäs 1945 yritykset liittoutua Ruotsin suuntaan, tosin kait lähinnä Ahvenanmaan taholla?
Eduskunnan puolustusvaliokunta teki syksyllä 1940 aloitteen solmia puolustus- ja valtioliitto Ruotsin kanssa. Kollontain taholta ilmoitettiin Ruotsille N -liiton kielteinen kanta asiaan ja taisipa Ruotsinkin ehdot olla aika kovat: pääkaupunkina Tukholma ja Ruotsi hoitaa ulkopolitiikan. Itsenäisyys olisi luovutettu noin vain Ruotsille!
Pelkästään tämän yhden kirjan lukeminen ei taida riittää ymmärtääkseen mistä oli kyse Ruotsin ulkopolitiikassa 1809 katastrofin jälkeen:
Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002, Toimittanut Tapani Suominen
Kirja on usen kirjoittajan artikkeleista koostuva.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti hunompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja siis Talvisodan Mannerheim-linjan juuri murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13 "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Tämä on siis kerrottu heti Turtolan väitöskirjan alussa sivulla 13.
Martti Turtolan väitöskirja:
Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923 - 1940.
Tämäkin on hyvä teos liittosuunnitelmista Ruotsin kanssa:
Toteutumaton valtioliitto. Manninen Ohto, Kirjayhtymä, 1977
Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945: Ystävämme Ruotsi -sarja jatkuu:
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.
17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
Mikä on maanhankintalain 92§ ns. ruotsalaispykälä?
"Hallitus siis hyväksyi Nissisen komitean kannan, ja maatalousministeri Eemil Luukka
esitteli maanhankintalakiesityksen 2.2.1945 eduskunnan lähetekeskustelussa.
Suuren valiokunnan käsittelyssä 12.3.1945 esitettiin muutoksia kielikysymykseen.
Pääministeri Paasikivi puhui pitkään suuren valiokunnan ensimmäisessä istunnossa. Hän korosti, että pienen vähemmistön oikeusasemaa: "Ruotsinkielisen vähemmistön tulee tuntea itsensä turvatuksi ja sen olot pitää järjestää sillä tavoin, että se itse tuntee viihtyvänsä tässä maassa. Ruotsin ja koko Pohjoismaiden erityinen mielenkiinto meidän maatamme kohtaan on olennaisesti sen varassa, että he tuntevat kiinnostusta ruotsinkielistä kansanosaa kohtaan."
Ruotsalaispykälä muotoutui lopulta suuressa valiokunnassa seuraavanlaiseksi: "Siirtoväen
sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai
ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194504
8.4. Ruotsalaiset ja SKDL suunnittelevat yhteistoimintaa.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194509
13.9. Ahvenanmaalla puuhataan jälleen liittymistä Ruotsiin. Maakuntapäivät pyrkivät yhteyteen YK:n kanssa. Ruotsi torjuu hankkeen. Suomen hallitus ei käsittele asiaa.
28.9. Ahvenanmaa vaatii täydellistä taloudellista itsehallintoa.
29.9. Ahvenanmaan maakuntapäivillä ei ole aloiteoikeutta asioissa, joista se on tehnyt esityksiä Suomen hallitukselle.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194510
16.10. Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntöön muutoksia maakunnan väestön turvallisuuden tehostamiseksi.
Rannikkotykit oli joka tapauksessa maailman vahvimpia. Osa niistä oli Tsaarin Venäjän aikaisia.
Turun Lohkon ainoa varsinainen taistelu talvisodassa oli Utön taistelu 14.12.1939 jolloin kaksi Neuvostoliiton Itämeren laivaston hävittäjää lähestyi Utön linnaketta ilmeisesti tiedustelemassa ja mahdollisesti myös miinoittamassa. Utön linnake ampui 31 laukausta saaden osuman toiseen hävittäjään jossa havaittiin hieman myöhemmin voimakas räjähdys. Tämän jälkeen laivaa ei enää havaittu ja se ilmoitettiin upotetuksi[6][5][7], mutta todellisuudessa molemmat hävittäjät selvisivät tukikohtaansalähde?. Hävittäjät ampuivat 8-10 yhteislaukausta joista yksikään ei aiheuttanut tappioita eikä edes osunut koko saareen.
Kirov ja hävittäjät Stremitelnyi sekä Smetlivyi lähestyivät Russarön patteria. Lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen Stremitelnyi ja Kirov saivat osuman ja osasto kääntyi takaisin. Kirov menetti tässä taistelussa 17 miestä kaatuneina ja noin 30 haavoittuneina, kun suomalaisten tappiot jäivät nollaan
234/50 Be (234 millimetrin 50 kaliiperin järeä merikanuuna mallia Bethlehem Steel) on suomalainen nimi yhdysvaltalaiselle kaliiperiltaan 234 millimetrin tykille, jonka valmistaja oli Bethlehem Steel Corporation.
234/50 Be:n kaliiperi oli 233,68 millimetriä eli 9,2 tuumaa. Putken pituus oli 11 684 millimetriä. Tykin toisen maailmansodan aikainen suurin kantama oli 25,5 kilometriä. Teoreettinen tulinopeus oli 2 laukausta minuutissa ja käytännön tulinopeus 1,5 laukausta minuutissa. Täysmiehistö oli 3 aliupseeria ja 25 miestä.
234/50 Be:t oli alun perin 1910-luvulla tilattu Chilen laivastolle. Kauppa kuitenkin peruuntui, ja 14 kyseistä tykkiä myytiin Venäjälle Pietari Suuren merilinnoituksen tarpeisiin. Tykit toimitettiin 1915, ja ne oli vuoteen 1917 mennessä sijoitettu linnakkeille. Kuusi 234/50 Be:tä sijoitettiin Russaröhön, neljä Naissaareen ja neljä Suurupiin.
Russarön 234/50 Be -patteri jäi Suomen itsenäistyttyä hyvään kuntoon, paitsi että venäläiset olivat hävittäneet tykkien osia. Suomi korjasi tykit ampumakuntoon 1920-luvun alussa. Russarön tykkien uudistus 1930-luvulla paransi kantamaa. Tykit evakuoitiin talvisodan jälkeen, koska Neuvostoliitto sai Hangonniemen. Kolme tykkiä palautettiin jatkosodan aikana Russaröhön, kun neuvostoliittolaiset olivat poistuneet. 1960-luvulla loputkin tykit asennettiin takaisin. Patteri purettiin pois käytöstä 1983.
>>Suomi on ammoisista ajoista ollut Ruotsin reservi- ja rajamaa. Jo Ruotsin suurvalta-aikoina sen armeijassa palveli paljon suomalaisia.
Peter Englund kirjoittaa "Pultava"-kirjassaan, että riikinruotsalaiset kärsivät kansakunnista suurimmat tappiot tuossa kuuluisassa kamppailussa. Suomalaismedia kysyi häneltä selitystä väitteeseen. Englund vastasi, että sodan alkuvaiheessa oli ollut kokonaisia suomalaisrykmenttejä, mutta Pultavaan - sodan loppuun - tultaessa ne olivat jo kaatuneet loppuun. M.O.T.
Suomi oli vuosisatoja Ruotsin puskurivyöhykkeenä Venäjää vastaan. 1960-70-luvuilla se toimi valtakunnan työvoimareservinä.
Ruotsinkieltä on opetettu Suomessa niin kauan kuin täällä on jonkinlainen koululaitos ollut ja traditio jatkuu sitkeänä. Globaalisti katsoen ruotsinkieli on mitätön kielensirpale. Jokaisen suomalaisen on kuitenkin opiskeltava ruotsinkieltä ainakin jossain elämänsä vaiheessa. Absurdia.
Ainoa järkevä selitys tälle on, että Suomi on edelleen Ruotsin henkinen siirtomaa ja henkilöreservi. Kun Ruotsi tarvitsee vereksiä voimia, naapurimaassa on valmiina kielitaidon omaava kansa josta sopii valita. Suomelle ja suomalaisille ei ruotsinkielen opiskelusta ole minkäänlaista hyötyä.
Suomihan on Ruotsin kilpailija myös kansainvälisen kaupan ja politiikan kentillä. Hyödyttömän ruotsinkielen opiskelu vie suomalaisilta hyvin paljon aikaa ja energiaa; vastaavasti ruotsalaiset voivat käyttää tuon ajan opiskellakseen sellaisia tietoja ja taitoja joita tarvitaan todellisen menestyksen saavuttamiseen.
En mitenkään voi tajuta suomalaisten päättäjien jääräpäisyyttä ja suoranaista typeryyttä ruotsinkielen suosimisessa. Miksi ehdoin tahdoin heikennetään oman maan kilpailuedellytyksiä ja parannetaan niitä kilpailijamaan osalta? Eikö maamme olisi jo aika itsenäistyä ja ryhtyä ajamaan omia etujaan niinkuin terveen kansakunnan kuuluu!
Raskas työ historioitsijalle kirjoittaa oman maansa tappioista.