Olen miettinyt, että kirjoittamisessa tekniikka ja harjoittelu vapauttavat luovuutta. Ne eivät tukahduta luovuutta, ne antavat enemmän tilaa ymmärtää omaa kirjoittamista, kirjoittamisen maailmaa. Olen huomannut, että mitä enemmän teen pieniä lämmitysharjoituksia ennen päivän kirjoitusurakkaa, mitä tarkemmin kiinnitän huomiota pienien yksityiskohtien hiomiseen, sitä tarkemmin osaan ymmärtää kirjoittamistyön alla olevan kirjan kokonaisuutta.
Millaisia havaintoja teillä on luovuudesta ja tekniikasta?
Luovuus & tekniikka
World Wide Cee
27
795
Vastaukset
- utsin
Heitit pahan kysymyksen, koska noita asioita ei ole tullut juurikaan mietittyä. Ehkä tekniikka ja harjoittelu on kaksiteräinen miekka. Toisaalta ne vapauttavat voimavaroja, kun ei tarvitse otsa rypyssä keskittyä perusjuttuihin, mutta saattavat pahimmassa tapauksessa sitoa sovinnaisuuksiin ja kaavoihin. Lämmittelystä olen 100% samaa mieltä. Olen joskus siitä haastellutkin täällä ja verrannut urheilijan tekemiin suoritusta edeltäviin alkulämmittelyihin ja venytyksiin.
- ex-luova
Vuosia sitten, kun kirjoitin päivittäin, kirjoittaminen soljui luontevasti. Nyt sen aloittamiseen on korkeampi kynnys. Kai sitä joka päivä pitää kirjoittaa, jotain, että taito pysyy ja kehittyy. Päiväkirjanpito ja kirjeet ovat ehkä hyviä ja kivuttomia harjoittelukeinoja.
Tunnistan nuo ex-luovuuden oireet ja kamppailen niiden kanssa toisinaan pitkiäkin jaksoja. Olen huomannut että liiat paineet (alat suhtautua tekstiisi liian vakavasti) ovat kaikein helpoin tapa päästä luovuudestaan. Siihen minusta erilaiset harjoitukset auttavat; mitä erilaisempaa teksti on, jota normaalisti kirjoitat, sitä paremmin se auttaa sinua irroittelemaan. Siihen ei välttämättä kannata suhtautua edes varsinaisena itsensä parantamisena, vaan enemmänkin venyttelyn kaltaisena prosessina, jonka avulla pystyt myöhemmin taas suorittamaan.
Itse olen kylläkin laiminlyönyt lähes kaikki tekniset harjoitukset. Huomattuani erään heikkouden tekstissäni, tein jonkin aikaa harjoituksia siihen liittyen ja palasin sitten tekstini pariin. Myös muiden kirjailijoiden tekstien lukeminen käy harjoituksesta, jos muistaa pitää silmänsä auki - eikä vertailla itseään ylenpalttisesti toiseen.
- scarabaeus
nyt en tajunnut
koko
kysymystä,
voisitteko vääntää vähän rautalangasta lisää
meitsille. - roskaa, aivan
täyttä roskaa.
Mutta olenkin vanha mies, mitä minä tietäisin...- G Ermany
Kirjoittamisessa on runsaasti kysymys tekniikasta, sen hiominen voi nostaa kirjailijan taitoa aina mukavasti lisää, kuten Hemingwayn kohdalla on usein tuotu esille. Harjoittelut ennen itse kirjoitustyötä ovat juuri sellaiset lämppärit mitä aina tarvitaan, kun halutaan ajaa itsensä keskittyvään työtilaan. Ainahan se ei takaa tasalaatua, mutta se lienee usein kirjailijan työn jatkuvia harmiosastoja.
- yliarvostettu
G Ermany kirjoitti:
Kirjoittamisessa on runsaasti kysymys tekniikasta, sen hiominen voi nostaa kirjailijan taitoa aina mukavasti lisää, kuten Hemingwayn kohdalla on usein tuotu esille. Harjoittelut ennen itse kirjoitustyötä ovat juuri sellaiset lämppärit mitä aina tarvitaan, kun halutaan ajaa itsensä keskittyvään työtilaan. Ainahan se ei takaa tasalaatua, mutta se lienee usein kirjailijan työn jatkuvia harmiosastoja.
ja on edelleen.
Itse olen inspiraation ja tunteen kannalla.
Teknikot kirjoittakoon historiikkeja ja elämänkertoja.
Ja ennen kaikkea elämänkertoja kirjailijoista - ihmisistä, joita ihailevat ja joiden tasolle eivät koskaan itse pääse. Eivät lähellekään. - kaksipuoliaivo
yliarvostettu kirjoitti:
ja on edelleen.
Itse olen inspiraation ja tunteen kannalla.
Teknikot kirjoittakoon historiikkeja ja elämänkertoja.
Ja ennen kaikkea elämänkertoja kirjailijoista - ihmisistä, joita ihailevat ja joiden tasolle eivät koskaan itse pääse. Eivät lähellekään.Mehän ollaan niin suurta taiteilijaa, että.
Kirjoittamisessa taitaa olla kaksi puolta, ensin se luova vaihe ja sen jälkeen se muokkausvaihe. Luovuuden virtaamista auttanee paljonkin se, että kirjoittaa päivittäin. Muokkaamisessa onnistumiseen on apua kirjoitusoppaista. Ihmiset ovat erilaisia; joku kirjoittaa hillitymmin, eikä korjaile tekstiään, tai korjailee sitä jo kirjoittaessaan. Joku suoltaa ensin raakatekstin, sitten viilaa ja hioo. Tärkeää lienee tunnistaa oma työskentelytyyli ja toimia sen mukaan?
Elämäkertojen (se ei ole 'elämänkerta', huom) kirjoittajat eivät automaattisesti ole aihettaan huonompia kirjailijoita. Fiktion kirjoittaminen ei automaattisesti ole hienompaa kuin asiatekstin. Hassua tuollainen ylimielisyys, varsinkin, jos itse ei ole kovin hyvä kummallakaan tyylillä. Tai niinhän se kai on: mitä viisaampi on itse, sitä vähemmän tuntee tarvetta mitätöidä toisinkirjoittavia. - scarabaeus
G Ermany kirjoitti:
Kirjoittamisessa on runsaasti kysymys tekniikasta, sen hiominen voi nostaa kirjailijan taitoa aina mukavasti lisää, kuten Hemingwayn kohdalla on usein tuotu esille. Harjoittelut ennen itse kirjoitustyötä ovat juuri sellaiset lämppärit mitä aina tarvitaan, kun halutaan ajaa itsensä keskittyvään työtilaan. Ainahan se ei takaa tasalaatua, mutta se lienee usein kirjailijan työn jatkuvia harmiosastoja.
......... tässäkin nyt G Ermany olette kirjoittaneet, että
"sellaiset lämppärit mitä aina tarvitaan"
ja minä kun en edelleenkään oikein tajua
mistä Te kaikki nyt oikein puhutte?
Siis olenko nyt jotenkin ollut ikäni paitsi jotakin
lämppäreitä,
siis kymmenen kilsan juoksulenkki ennen kirjoittamaan ryhtymistä
vai
mistä tässä nyt on
kyse ?
Laittakaapas nyt niitä
tekniikkoja
että minäkin saisin niitä kirjojani valmiiksi paketeiksi ! - on väittänyt
kaksipuoliaivo kirjoitti:
Mehän ollaan niin suurta taiteilijaa, että.
Kirjoittamisessa taitaa olla kaksi puolta, ensin se luova vaihe ja sen jälkeen se muokkausvaihe. Luovuuden virtaamista auttanee paljonkin se, että kirjoittaa päivittäin. Muokkaamisessa onnistumiseen on apua kirjoitusoppaista. Ihmiset ovat erilaisia; joku kirjoittaa hillitymmin, eikä korjaile tekstiään, tai korjailee sitä jo kirjoittaessaan. Joku suoltaa ensin raakatekstin, sitten viilaa ja hioo. Tärkeää lienee tunnistaa oma työskentelytyyli ja toimia sen mukaan?
Elämäkertojen (se ei ole 'elämänkerta', huom) kirjoittajat eivät automaattisesti ole aihettaan huonompia kirjailijoita. Fiktion kirjoittaminen ei automaattisesti ole hienompaa kuin asiatekstin. Hassua tuollainen ylimielisyys, varsinkin, jos itse ei ole kovin hyvä kummallakaan tyylillä. Tai niinhän se kai on: mitä viisaampi on itse, sitä vähemmän tuntee tarvetta mitätöidä toisinkirjoittavia.olevansa viisas - kunhan nyt oman mielipiteeni toin julki.
Jos pidät Ernstistä niin mikäs siinä. Hyvä, että niinkin huono kirjailija on niinkin arvostettu, siitähän saa intoa tällainen yrittelijäkin.
Ja tyylistä...sisältö voittaa ulkoasun. Ainakin sen pitäisi. - kaksipuoliaivo
on väittänyt kirjoitti:
olevansa viisas - kunhan nyt oman mielipiteeni toin julki.
Jos pidät Ernstistä niin mikäs siinä. Hyvä, että niinkin huono kirjailija on niinkin arvostettu, siitähän saa intoa tällainen yrittelijäkin.
Ja tyylistä...sisältö voittaa ulkoasun. Ainakin sen pitäisi.En ole lukenut, joten ei ole juuri mielipidettäkään. Vanhus ja meri pakkoluettiin koulussa. Ei inspiroinut lukemaan muuta.
Halveksit teknisesti taitavia kirjoittajia. Minä en. Ihailen heitä. Kirjoittamisessa on kaksi puolta. Se on luovuutta ja 'käsityötä'. Unenomaista raakatekstin tuottamista ja ammattimaista hiomista. Parhaimmillaan.
Monet niistä, jotka katsovat olevansa työstämisen yläpuolella, eivät ole koskaan julkaisseet mitään arvokasta, eivätkä koskaan tule julkaisemaankaan, luulisin. - kuuluvat mielestäni
kaksipuoliaivo kirjoitti:
En ole lukenut, joten ei ole juuri mielipidettäkään. Vanhus ja meri pakkoluettiin koulussa. Ei inspiroinut lukemaan muuta.
Halveksit teknisesti taitavia kirjoittajia. Minä en. Ihailen heitä. Kirjoittamisessa on kaksi puolta. Se on luovuutta ja 'käsityötä'. Unenomaista raakatekstin tuottamista ja ammattimaista hiomista. Parhaimmillaan.
Monet niistä, jotka katsovat olevansa työstämisen yläpuolella, eivät ole koskaan julkaisseet mitään arvokasta, eivätkä koskaan tule julkaisemaankaan, luulisin.tietokirjallisuuteen, itse kun etsin liostavaa tarinaa ja tunnnetta ja myös jotain, joka murtaisi kaavat ja muodot, mutta kukin taaplaa tyylillään...
- kaksipuoliaivo
kuuluvat mielestäni kirjoitti:
tietokirjallisuuteen, itse kun etsin liostavaa tarinaa ja tunnnetta ja myös jotain, joka murtaisi kaavat ja muodot, mutta kukin taaplaa tyylillään...
No mainitsepa muutamia kirjoja, jotka mielestäsi, omien kykyjesi mukaan arvioituna, eivät ole teknisesti taitavia kokonaisuuksia, mutta "taiteellisesti" arvokkaita. Täsmällinen lista, ei höpinää ilman näyttöä.
- siinäpä se
kaksipuoliaivo kirjoitti:
No mainitsepa muutamia kirjoja, jotka mielestäsi, omien kykyjesi mukaan arvioituna, eivät ole teknisesti taitavia kokonaisuuksia, mutta "taiteellisesti" arvokkaita. Täsmällinen lista, ei höpinää ilman näyttöä.
Kysyt vaikeita, kun juuri kerroin ettei minua tekniikka niinkään kiinnosta, joten en sellaiseen kauheasti huomiota kiinnitä.
Vaikeaa mitään uuttakaan keksiä, mutta onhan niitä aina yrittäjiä. Ehkä minäkin joku päivä.
Thomas Mannin sivun pituiset lauseet lienevät mielestäsi "teknisesti taitavia", mutta eivät minusta.
Palahniuk on ainakin yrittänyt tehdä jotain uutta. Joycen Odysseus ei ollut ensimmäinen ajatuksenvirtaa käyttävä kirja, mutta tapaus sinänsä kuitenkin. Varmasti teknisesti myös hyvä - tiedät niistä asioista teknikkona paremmin.
Elroy kirjoittaa omalla tyylillään ja lauserakenne epäortodoksinen, mutta totisesti tunteella tunteettomuutta.
Onhan näitä...alentuva käytöksesi häiritsee: olet ilmeisesti näitä, joilta on joskus julkaistu jotain, mutta kuitenkin viihtyvät "kirjailijanalut"-forumilla pätemässä. Noh, meitä on moneksi... - hesari ja sarjikset
scarabaeus kirjoitti:
......... tässäkin nyt G Ermany olette kirjoittaneet, että
"sellaiset lämppärit mitä aina tarvitaan"
ja minä kun en edelleenkään oikein tajua
mistä Te kaikki nyt oikein puhutte?
Siis olenko nyt jotenkin ollut ikäni paitsi jotakin
lämppäreitä,
siis kymmenen kilsan juoksulenkki ennen kirjoittamaan ryhtymistä
vai
mistä tässä nyt on
kyse ?
Laittakaapas nyt niitä
tekniikkoja
että minäkin saisin niitä kirjojani valmiiksi paketeiksi !laita scara pupu juoksemaan puolestasi.
Juokse pupu...
; D
... juokse! - muuuusikki
scarabaeus kirjoitti:
......... tässäkin nyt G Ermany olette kirjoittaneet, että
"sellaiset lämppärit mitä aina tarvitaan"
ja minä kun en edelleenkään oikein tajua
mistä Te kaikki nyt oikein puhutte?
Siis olenko nyt jotenkin ollut ikäni paitsi jotakin
lämppäreitä,
siis kymmenen kilsan juoksulenkki ennen kirjoittamaan ryhtymistä
vai
mistä tässä nyt on
kyse ?
Laittakaapas nyt niitä
tekniikkoja
että minäkin saisin niitä kirjojani valmiiksi paketeiksi !Minä en nyt scara lähde ainakaan sinua tässä laittamaan naurunalaiseksi, joten yksi niin sanotusti lämmittely voisi olla ihan musiikin kuuntelu. Jos sinulla on äärimmäisen intoa pursuva tai suoranainen ad/hd meno päällä, niin miten sinä luulet pystyväsi kertomaan esimerkiksi jostain surullisesta asiasta? Jos sinä edes joskus semmoista kirjoitat.
Kirjoittamisen tunne pitää saada käyntiin, jolloinka sitä voi hakea myös musiikin avulla. Piste. Minä en ainakaan ala mitään ihme fraaseja vetelemään paperille ennen kuin aloitan rustaamisen. - scarabaeus
muuuusikki kirjoitti:
Minä en nyt scara lähde ainakaan sinua tässä laittamaan naurunalaiseksi, joten yksi niin sanotusti lämmittely voisi olla ihan musiikin kuuntelu. Jos sinulla on äärimmäisen intoa pursuva tai suoranainen ad/hd meno päällä, niin miten sinä luulet pystyväsi kertomaan esimerkiksi jostain surullisesta asiasta? Jos sinä edes joskus semmoista kirjoitat.
Kirjoittamisen tunne pitää saada käyntiin, jolloinka sitä voi hakea myös musiikin avulla. Piste. Minä en ainakaan ala mitään ihme fraaseja vetelemään paperille ennen kuin aloitan rustaamisen.Huoh!
Vilasepa tuolla
Jatkonovellit saitilla esmes:
¤
Helvetin enkeli
Palkkamurha
Käytävä
Jack Spencerin seikkailut
Inspiraatio
Että näin sitä juostaan.................. > - kaksipuoliaivo
siinäpä se kirjoitti:
Kysyt vaikeita, kun juuri kerroin ettei minua tekniikka niinkään kiinnosta, joten en sellaiseen kauheasti huomiota kiinnitä.
Vaikeaa mitään uuttakaan keksiä, mutta onhan niitä aina yrittäjiä. Ehkä minäkin joku päivä.
Thomas Mannin sivun pituiset lauseet lienevät mielestäsi "teknisesti taitavia", mutta eivät minusta.
Palahniuk on ainakin yrittänyt tehdä jotain uutta. Joycen Odysseus ei ollut ensimmäinen ajatuksenvirtaa käyttävä kirja, mutta tapaus sinänsä kuitenkin. Varmasti teknisesti myös hyvä - tiedät niistä asioista teknikkona paremmin.
Elroy kirjoittaa omalla tyylillään ja lauserakenne epäortodoksinen, mutta totisesti tunteella tunteettomuutta.
Onhan näitä...alentuva käytöksesi häiritsee: olet ilmeisesti näitä, joilta on joskus julkaistu jotain, mutta kuitenkin viihtyvät "kirjailijanalut"-forumilla pätemässä. Noh, meitä on moneksi...Sinullahan noita alentuvaisuuksia riittää. Menestynyt, monien rakastama Hemingway on sinun tuomiosi mukaan 'huono'. Teknisesti taitavat kelpaavat mielestäsi kirjoittamaan vain 'historiikkeja, ja elämänkertoja kirjailijoista - ihmisistä, joita ihailevat ja joiden tasolle eivät koskaan itse pääse. Eivät lähellekään.'
Luepa nyt aluksi vaikka Michelangelon elämäkerta. Siitä oppii, miten hyvä elämäkerran kirjoittaja voi olla, ja myös, miten todellinen taiteilija asennoituu työhönsä käsityön ja luovuuden yhdistelmänä. Kuvanveisto ja maalaus ja kirjoittaminen pulpunnevat samoista lähteistä.
Jos ärsytämme toisiamme, johtuneeko se mahdollisesti siitä, että meissä on samantapaisia ominaisuuksia, joita itse pidämme virheinä, mutta huomaamme ne vain toisissa?
Arvelinkin, ettei sinulla olisi perusteita heitoillesi, kunhan sivaltelit. Saahan sitä. Onhan se jonkinlaista ajattelun ja kirjoittamisen harjoittelua. - Voi hyvänen aika
kaksipuoliaivo kirjoitti:
Sinullahan noita alentuvaisuuksia riittää. Menestynyt, monien rakastama Hemingway on sinun tuomiosi mukaan 'huono'. Teknisesti taitavat kelpaavat mielestäsi kirjoittamaan vain 'historiikkeja, ja elämänkertoja kirjailijoista - ihmisistä, joita ihailevat ja joiden tasolle eivät koskaan itse pääse. Eivät lähellekään.'
Luepa nyt aluksi vaikka Michelangelon elämäkerta. Siitä oppii, miten hyvä elämäkerran kirjoittaja voi olla, ja myös, miten todellinen taiteilija asennoituu työhönsä käsityön ja luovuuden yhdistelmänä. Kuvanveisto ja maalaus ja kirjoittaminen pulpunnevat samoista lähteistä.
Jos ärsytämme toisiamme, johtuneeko se mahdollisesti siitä, että meissä on samantapaisia ominaisuuksia, joita itse pidämme virheinä, mutta huomaamme ne vain toisissa?
Arvelinkin, ettei sinulla olisi perusteita heitoillesi, kunhan sivaltelit. Saahan sitä. Onhan se jonkinlaista ajattelun ja kirjoittamisen harjoittelua."Arvelinkin, ettei sinulla olisi perusteita heitoillesi, kunhan sivaltelit. Saahan sitä. Onhan se jonkinlaista ajattelun ja kirjoittamisen harjoittelua"
Voi tuota ylemmyydentunteeksi naamioitua alemmuuskompleksia!
Pääasia , että auttaa sinua jaksamaan... - jskhriseuh
Voi hyvänen aika kirjoitti:
"Arvelinkin, ettei sinulla olisi perusteita heitoillesi, kunhan sivaltelit. Saahan sitä. Onhan se jonkinlaista ajattelun ja kirjoittamisen harjoittelua"
Voi tuota ylemmyydentunteeksi naamioitua alemmuuskompleksia!
Pääasia , että auttaa sinua jaksamaan...Siinä taas yksi tomppeli, jonka kässäreitä ei julkaista, koska niiden taitamattomuus ei viehätä kustantajia eikä lukijoita. Sepustelija itse mutisee partaansa, että hänen taiteellisuutensa on aikaansa edellä, ja kieliopista ja rakenteesta viis.
No, jos se tukee heiveröistä minäkuvaasi, se on hyvä, sinulle. Muillehan sepustuksillasi ei paljon arvoa olekaan, täällä eikä pöytälaatikossasi. - khiuayrjknawc
yliarvostettu kirjoitti:
ja on edelleen.
Itse olen inspiraation ja tunteen kannalla.
Teknikot kirjoittakoon historiikkeja ja elämänkertoja.
Ja ennen kaikkea elämänkertoja kirjailijoista - ihmisistä, joita ihailevat ja joiden tasolle eivät koskaan itse pääse. Eivät lähellekään."Itse olen inspiraation ja tunteen kannalla. Teknikot kirjoittakoon historiikkeja ja elämänkertoja. Ja ennen kaikkea elämänkertoja kirjailijoista - ihmisistä, joita ihailevat ja joiden tasolle eivät koskaan itse pääse. Eivät lähellekään."
Kylläpäs sitä nyt uhotaan. Se on yksi asia, jos taidot eivät riitä kirjoittamiseen, ja eri asia, jos kuvittelee, että taitojen ei pitäisi merkitä mitään - vain jonkun 'inspiraation ja tunteen'. Höh? Jauha sinä vaan miten kauan haluat, ettei tekniikka merkitse mitään (jos edes ymmärrät, mitä sanot). Julkaistuksi et mitään saa, ennenkuin opit hiukan tekniikkaa. Ammattitaito se on kirjoittaminenkin. Joku on syntymästään sujuvampi kuin toinen, mutta kaikilla on vara parantaa tekniikkaansa.
Moni on nuorena niin saamarin ylimielisen varma omista yliluonnollisista inspiraatioistaan, ettei edes yritä opetella kirjoittamaan. Siis opetella. Opiskella ja tutkia tekniikkaa. Tulokset näkyvät. Heistä ei tule kirjailijoita. Olkoot he opiksi muille, nöyremmille kirjoittajille, joilla on kykyä oppia. Minulla ainakin on valtavasti oppimista. Haluan avartaa taitojani mahdollisuuksieni mukaan. Koskaan ei osaa ilmaista itseään täydellisesti, koskaan ei kukaan kirjoita täydellistä kirjaa, mutta sinne päin pyrkiminen on mahtava juttu. Kirjoittaminen on ihmisen oma yksityinen nautinto, kaiken muun mukavan ohessa. Kirjoittajia on niin monenlaisia. Jokainen kirjoittaa eri tyylillä. Oman äänensä löytäminen on kirjailijanuran menestyksen alku. Sitten pitää olla vielä jotain sanottavaakin ja osata muotoilla lauseensa, lukunsa ja tarinansa niin, että muutkin jaksavat ne lukea. Siinä sitä riittää oppimista. Nautitaan kasvamisestamme. Puolustelut syrjään ja kirjoittamaan. - sanottu:
jskhriseuh kirjoitti:
Siinä taas yksi tomppeli, jonka kässäreitä ei julkaista, koska niiden taitamattomuus ei viehätä kustantajia eikä lukijoita. Sepustelija itse mutisee partaansa, että hänen taiteellisuutensa on aikaansa edellä, ja kieliopista ja rakenteesta viis.
No, jos se tukee heiveröistä minäkuvaasi, se on hyvä, sinulle. Muillehan sepustuksillasi ei paljon arvoa olekaan, täällä eikä pöytälaatikossasi.miten vaan että alemmuskompleksinen reppana jaksat päivästä toiseen.
Olemme apunasi. - mira_nina657
kaksipuoliaivo kirjoitti:
Mehän ollaan niin suurta taiteilijaa, että.
Kirjoittamisessa taitaa olla kaksi puolta, ensin se luova vaihe ja sen jälkeen se muokkausvaihe. Luovuuden virtaamista auttanee paljonkin se, että kirjoittaa päivittäin. Muokkaamisessa onnistumiseen on apua kirjoitusoppaista. Ihmiset ovat erilaisia; joku kirjoittaa hillitymmin, eikä korjaile tekstiään, tai korjailee sitä jo kirjoittaessaan. Joku suoltaa ensin raakatekstin, sitten viilaa ja hioo. Tärkeää lienee tunnistaa oma työskentelytyyli ja toimia sen mukaan?
Elämäkertojen (se ei ole 'elämänkerta', huom) kirjoittajat eivät automaattisesti ole aihettaan huonompia kirjailijoita. Fiktion kirjoittaminen ei automaattisesti ole hienompaa kuin asiatekstin. Hassua tuollainen ylimielisyys, varsinkin, jos itse ei ole kovin hyvä kummallakaan tyylillä. Tai niinhän se kai on: mitä viisaampi on itse, sitä vähemmän tuntee tarvetta mitätöidä toisinkirjoittavia.Ihana löytää tää palsta. Mulla on kirjoittaja tausta. Tein juttuja yhden talven freelancer pohjalta paikallislehteen, lisäksi olen kirjoittanut pienempiin julkaisuihin lähinnä asiatekstiä. Vuosi sitten aioin osallistua dekkarikirjoituskilpailuun mutta työ jäi kesken. Nyt olen ikäänkuin ottanut novellin uudestaan työn deadline on huhtikuun puolessavälissä. Olen ihan jumissa en saa inspiraatiota. Mitä te teette kun inspiraatio on hukassa? tietääkö joku väylän mitä kautta juttuja voi tarjota julkaistaviksi?
Yllä puhutaan jostain teknisistä harjoituksista kirjottamiseen liittyen, mistä niitä saa?
olisin kovin kiitollinen vastauksista - Eräs kirjoittaja
mira_nina657 kirjoitti:
Ihana löytää tää palsta. Mulla on kirjoittaja tausta. Tein juttuja yhden talven freelancer pohjalta paikallislehteen, lisäksi olen kirjoittanut pienempiin julkaisuihin lähinnä asiatekstiä. Vuosi sitten aioin osallistua dekkarikirjoituskilpailuun mutta työ jäi kesken. Nyt olen ikäänkuin ottanut novellin uudestaan työn deadline on huhtikuun puolessavälissä. Olen ihan jumissa en saa inspiraatiota. Mitä te teette kun inspiraatio on hukassa? tietääkö joku väylän mitä kautta juttuja voi tarjota julkaistaviksi?
Yllä puhutaan jostain teknisistä harjoituksista kirjottamiseen liittyen, mistä niitä saa?
olisin kovin kiitollinen vastauksistaJos ongelmasi on psykologinen, voisin kuvitella, että lukemalla jomman kumman alla olevan kirjan pääset jämähtäneestä tilanteestasi. Etenkin Plotissa kerrotaan tarinan jämähtämistä ja kuinka siitä pääsee ylitse.
Ansen Dibell - Plot
Nancy Kress - Beginnings, Middles & Ends
Jos ongelma oli ideoiden puute, eräänä parhaana inspiraation lähteenä näkisin TVtropes.orgin. Sivusto on antanut minulle liikaakin ideoita, enkä pysty toteuttamaan niistä kuin murto-osan, jos sitäkään.
http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/HomePage
(suppeampana suomeksi):
http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/InFinnish
Toivottavasti tästä oli apua.
Mukavia hetkiä kirjoittamisen parissa!
- Kirjakatti
Jokaisella kirjoittajalla on oma tapansa lämmitellä: joku soittaa pianoa, selloa, kitaraa, toinen kuuntelee musiikkia, kolmas ehkä tekee sävelanalyysiä, joku lukee tietokirjoja, joku purkaa suosikkikirjansa rakennetta.
Minusta on mielenkiintoista aina käydä ennen päivän työurakkaa romaanin rakennetta läpi: tutkia aineistoa, tehdä muistiinpanoihin uusia kysymyksiä, etsiä vastauksia ja ruudukoida aikalinjat, toimintalinjat sekä kirjoittaa erilaisia kielellisiä kokeiluja dialogin, suoran kerronnan, kuvauksen jne. osalta. - damdamdidam
Itse olen kokenut kirjoittamisen kannalta tärkeäksi sen, että tekee paljon muuta kuin vain kirjoittaa. Tekniikan ja taidon saa hiottua vain kirjoittamalla ja lukemalla, mutta ilman muuta elämää kirjoittamisen aiheet ja sisältö jäävät laihoiksi. Tämän vuoksi en mennyt yliopistoonkaan lukemaan pääaineenani yleistä kirjallisuustiedettä, vaikka pääsin sisään - tiesin tulevani paremmaksi kirjoittajaksi, jos en tietoisesti ympäröisi itseäni pelkällä kirjoittamisella ja kirjallisuustieteellä. Kaikkien pitää löytää oma reittinsä maailmassa, ei ole yhtä oikeaa tapaa harjoitella tai kirjoittaa.
Korostaisin tässä kuitenkin oikeinkirjoituksen ja kirjoittamisen puhtaiden perusasioiden hallintaa. Ainakin nuorten keskuudessa on leviämässä hällä väliä -ajattelu tämän suhteen, luullaan ettei tekstin ulkoasulla ole niinkään väliä kunhan viesti välittyy. On sillä. Kukaan ei julkaise tuntemattoman tekijän kirjoitusvirheillä täplitettyä tekstiä, saati jaksa lukea sitä loppuun asti.- scarabaeus
Joo.
Kirjoitusvirheillä täplitetty teksti voisi olla aika kiva pläjäys.
Kirja. Milloinkohan sellaisen sitten löytäisi?
Sellaista kirjaa minä kyllä jokseenkin voisin haluta nähdä ja kaipaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin Enter-napilla tehdään miljardi euroa - Helsingissä
"Ei se nyt niin kovin ihmeelliseltä näytä. Tavallinen nappi, musta muovinpala, joka kököttää parikymppiä maksavan mustan2319137- 696095
- 265718
Perussuomalaiset kirjoittaa vain positiivisista uutisista
Ei tarvitse palstaa paljon seurata, kun sen huomaa. Joka ainoa positiivinen uutinen Suomen taloudesta tai ylipäätään, ni585571Jätä minut rauhaan
En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv415438Ben Z: "SDP ei ole ollut 50 vuoteen näin huolissaan velasta"
"– Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä SDP ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti h975342- 624803
- 434467
Mitä luulet, miten Martina Aitolehti pärjää Erikoisjoukoissa?
Kohujulkkis, yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja Martina Aitolehti on mukana Erikoisjoukot-realityssä. Erikoisjoukot on573806- 493445