HKI METROPOLIA UNIVERSITY

Hei, kaikki suomalaiset. Oletteko tietoisia että suomeen, Helsinkiin on tullut uusi YLIOPISTO, nimittäin Helsinki MetropoliA university??
Luin äsken, erästä palstaa, jossa eräs ulkomaalainen kertoi opiskelevansa Helsinki Metropolia Universityssä. Ihmettelin ,että mikähän "yliopisto" tämä muka on. No, googletin kyseisen nimen, ja katsoin engl. kielistä sivua. Toddellakin, on kyseessä university. Degreet ovat Master's degree business, Masters degree it ala, Master's degree polytekninen yms. Master's degree peräti suuhygienia. Ainoastaan lääkiksen lääkäri maisteriohjelmaa ei ole. Olin vetää herneen nenääni. Huijataan päin näköä ulkomaalaisia parkoja luulemaan, että he oikeasti suorittavat Maisteri ohjelmaa. Lue nimenomaan englannin kieliset sivut, niin kuin olisit ulkomaalainen. Ajattelin että näenkö unta, joten soitin kyseiseen paikkaan. Eräs kurssivastaava vastasi. "Niin, eihän ne tietenkään ole samoja kuin maisteritutkinnot, vaan alempia maisteritutkintoja" ja eihän bachelor ole sama kuin kandidaatti, vaan alemman korkeakoulun tutkinto...." seli seli .Nainen yritti selittää. Kysyin että mikä ero on teidän maisteriin ja muuhun maisteriin...selitykset jatkui ei ne ole samoja, jne.
Hei, opetusministeri, miten sallit heidän huijata ulkomaisia luulemaan että he opiskelevat Universityssä suom=Yliopistossa, ja suorittavat Master's degree= suom.Maisterin tutkintoa, kun se ei pidä paikkaansa??????
10466
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Tietkö, että eri maissa on eri systeemeitä.. Eri maissa tutkinnot ja koulutusjärjestelmät (university..) eivät vastaa toisiaan täysin. Suomessa monet amk:t vaihtoivat nimekseen university of applied sciences tuossa muutama vuosi sitten. Aiemmin suuremmalla osalla oli käännöksenä polytechnic.

Muissakin maissa (myös englanninkielisissä) sanaa University käytetään koulusta, jossa koulutetaan samoja koulutusohjelmia. Helppoja vertailukohtia ovat vaikka sairaanhoitajat, koska EU määrittää koulutuksen sisällöt ja vaatimukset. Suomessa sairaanhoitaja on amk-tutkinto, mutta enkuksi university of applied sciences ja bachelor of nursing, Irlannissa saman tutkinnon saa vaikka University of Ulsterista.

Tälläset promot on edelleen Suomessa niin järkyttävän paljon yleisempiä. Niin kauhea pätemisen tarve, Suomi tarvitsee sivistystä, eikö?

Äänestä

Kyllä noilla kaikilla Suomen ammattikorkeilla on englanninkielisen nimen yhteydessä tuo university of applied sciences, ollut jo muuten 5-6 vuotta.... EU-hömpötyksien myötä tulleet nuo nimet (halutaan yhtenäistää koulutuksia, samasta "syystä" myös opintoviikot opintopisteiksi ja esim. dippainseillä nykyään kandi).

Äänestä

Hupaisaa, mutta totta. AMK- ja yliopistokoulutuksilla ei ole mitään yhteistä. Tradenomin tutkinto ei todellakkaan vastaa KTK:a eikä insinööri ole tekniikan kandi. Lisäksi on hyvä huomata, että esim. Yhdysvalloissa on Collegeita ja Univesityjä. AMK:t eivät vastaa edes college-tasoa, sillä yleensä mitään AMK-opintoja ei voi hyväksilukea yliopistossa, eikä kandivaihetta voi AMK-pohjalta ohittaa. Poikkeuksena muutamat muuntokoulutusohjelmat ym. University of applied sciences of Takapajula kuulostaa aina yhtä hupaisalta. Suorittava porras yrittää päästä pätemään "korkeakoulu"tutkinnoilla. Todellisuudessa parempi käännös olisi esim. joku upper vocational school of takapajula. Bachelor/master tutkinto nimikkeet ovat samanlaista raiskausta. Hieno nimike ei tee duunarista akateemista.

Äänestä
  • "eikä kandivaihetta voi AMK-pohjalta ohittaa."

    Nykyään tuo onnistuu. Velipoika kävi itsensä ensin kolmessa vuodessa tradenomiksi ja sitten vajaassa kahdessa vuodessa kauppatieteen maisteriksi. Yliopistoon piti pyrkiä jossain erillisessä kiintiössä ja tuota maisterintutkinnosta piti suorittaa vain osa kursseista.

    Äänestä

  • nykyaikaa kirjoitti:

    "eikä kandivaihetta voi AMK-pohjalta ohittaa."

    Nykyään tuo onnistuu. Velipoika kävi itsensä ensin kolmessa vuodessa tradenomiksi ja sitten vajaassa kahdessa vuodessa kauppatieteen maisteriksi. Yliopistoon piti pyrkiä jossain erillisessä kiintiössä ja tuota maisterintutkinnosta piti suorittaa vain osa kursseista.

    Vaan eipä tuo ohittaminen onnistu kuin joissakin poikkeuskiintiöissä, kuten ylläolevessa viestissä on sanottu. Ylivoimaisesti suurimmassa osassa koulutusohjelmia tuo ei onnistu, ja usein nämä ohitukset tapahtuvat hieman rupuisemmissa opiskelupaikoissa, esim. Porin yliopistokeskuksessa voi opiskella insinööristä DI:ksi. Nämä ovat ehdottomasti poikkeuksia. Kuitenkaan esim. yksittäisiä AMK-kursseja ei voi hyväksilukea missään yliopistokoulutusohjelmassa, mikä kertoo jo jotain.

    Äänestä

  • naurettavuus kirjoitti:

    Vaan eipä tuo ohittaminen onnistu kuin joissakin poikkeuskiintiöissä, kuten ylläolevessa viestissä on sanottu. Ylivoimaisesti suurimmassa osassa koulutusohjelmia tuo ei onnistu, ja usein nämä ohitukset tapahtuvat hieman rupuisemmissa opiskelupaikoissa, esim. Porin yliopistokeskuksessa voi opiskella insinööristä DI:ksi. Nämä ovat ehdottomasti poikkeuksia. Kuitenkaan esim. yksittäisiä AMK-kursseja ei voi hyväksilukea missään yliopistokoulutusohjelmassa, mikä kertoo jo jotain.

    Porin yliopistokeskus on kyllä naurettavuuden huippu, mutta kyllä esim. Aaltoon pystyy hakemaan ihan Helsinkiin opiskelemaan maisterivaihetta. Kauppakorkean puolelle otetaan joka vuosi n.200-300 (tänä vuonna max.269) maisterivalinnan kautta (tradenomeja ja kandeja).

    Äänestä

  • 13+4 kirjoitti:

    Porin yliopistokeskus on kyllä naurettavuuden huippu, mutta kyllä esim. Aaltoon pystyy hakemaan ihan Helsinkiin opiskelemaan maisterivaihetta. Kauppakorkean puolelle otetaan joka vuosi n.200-300 (tänä vuonna max.269) maisterivalinnan kautta (tradenomeja ja kandeja).

    Aallossa kauppakorkean puolella on myös mistä valita, sillä tänä vuonna pystyy hakemaan seuraaviin koulutusohjelmiin maisterivalinnan kautta: Talouselämän viestintä, Yritysjuridiikka, Accounting, Economics, Entrepreneurship, Finance, Information and Service Management, International Business, International Business Communication, Managemeng ja Marketing.

    Äänestä

  • 13+4 kirjoitti:

    Aallossa kauppakorkean puolella on myös mistä valita, sillä tänä vuonna pystyy hakemaan seuraaviin koulutusohjelmiin maisterivalinnan kautta: Talouselämän viestintä, Yritysjuridiikka, Accounting, Economics, Entrepreneurship, Finance, Information and Service Management, International Business, International Business Communication, Managemeng ja Marketing.

    Höpönlöpöö tason tutkinnoista puhutaan. Yleisesti tiedetään, että kauppatieteet edustavat yliopistotutkintojen alinta kastia. Lääkäreiksi tai juristeiksi ei taida päästä aivan yhtä helpolla amk-pohjalta.

    Äänestä

  • höpöpöölöö kirjoitti:

    Höpönlöpöö tason tutkinnoista puhutaan. Yleisesti tiedetään, että kauppatieteet edustavat yliopistotutkintojen alinta kastia. Lääkäreiksi tai juristeiksi ei taida päästä aivan yhtä helpolla amk-pohjalta.

    Mitähän tähän sanoisi(?) No, miä mahtaa kuulua niille sairaanhoitajille, jotka aloittivat ns. muuntokoulutuksessa (sairaanhoitajista-lääkäriksi).
    Yhtä kaikki suomalaisen korkeakoulutuksen taso ja maisteritutkinnosta saatava etu alkaa olla vain huono vitsi. Ja huolestuttavaa.
    Korkeakoulutus ei valitettavasti takaa yhtään mitään, ellei tällaiseksi lasketa mahdollisuutta edulliseen (opinto)lainaan ja korttia, joka oikeuttaa kulkemaan Valtion rautateillä puoleen hintaan - tosin jälkimmäisen taitavat saada kaikki päätoimiset opiskelijat.
    Korkeakoulutuksen inflaatio on tosi asia. Vanhemmat ikäluokat saattoivat ehkä odottaa parempaa palkkaa ja arvostusta, mutta nyt kun joku korostaa olevansa Tradenomi-Maisteri-tohtori- whatever, niin ei oikein tiedä pitäiskö häntä sääliä...
    Toisaalta voi mielestäni kysyä, eikö ihan oikeasti vähempi koulutusvouhotus riittäisi? Jos oikeasti yhteiskuntamme (valtiovalta) asettaa tavoitteeksi, että Suomalaisista on korkeakoulutettava 70%
    voinee kysyä, miten varmistetaan koulutuksen laadukkuus ja/vai onko koulutuksesta tullut itseisarvo? Tarvitaanko näitä (/meitä) "korkeakoulutettuja" oikeasti ni-in paljon ja, jos niin mihin?
    Kuvitteleeko, joku että -anteeksi vähättelevältä kuullostava ilmaukseni- "paskaduunit" tekee Suomessa joukko, erityisesti valikoituja maahanmuuttajia tulevaisuudessa??

    Äänestä

  • Opiskelija _myös kirjoitti:

    Mitähän tähän sanoisi(?) No, miä mahtaa kuulua niille sairaanhoitajille, jotka aloittivat ns. muuntokoulutuksessa (sairaanhoitajista-lääkäriksi).
    Yhtä kaikki suomalaisen korkeakoulutuksen taso ja maisteritutkinnosta saatava etu alkaa olla vain huono vitsi. Ja huolestuttavaa.
    Korkeakoulutus ei valitettavasti takaa yhtään mitään, ellei tällaiseksi lasketa mahdollisuutta edulliseen (opinto)lainaan ja korttia, joka oikeuttaa kulkemaan Valtion rautateillä puoleen hintaan - tosin jälkimmäisen taitavat saada kaikki päätoimiset opiskelijat.
    Korkeakoulutuksen inflaatio on tosi asia. Vanhemmat ikäluokat saattoivat ehkä odottaa parempaa palkkaa ja arvostusta, mutta nyt kun joku korostaa olevansa Tradenomi-Maisteri-tohtori- whatever, niin ei oikein tiedä pitäiskö häntä sääliä...
    Toisaalta voi mielestäni kysyä, eikö ihan oikeasti vähempi koulutusvouhotus riittäisi? Jos oikeasti yhteiskuntamme (valtiovalta) asettaa tavoitteeksi, että Suomalaisista on korkeakoulutettava 70%
    voinee kysyä, miten varmistetaan koulutuksen laadukkuus ja/vai onko koulutuksesta tullut itseisarvo? Tarvitaanko näitä (/meitä) "korkeakoulutettuja" oikeasti ni-in paljon ja, jos niin mihin?
    Kuvitteleeko, joku että -anteeksi vähättelevältä kuullostava ilmaukseni- "paskaduunit" tekee Suomessa joukko, erityisesti valikoituja maahanmuuttajia tulevaisuudessa??

    Sairaanhoitajien muuntokoulutus on kuollut ja kuopattu. Sh:t saattoivat valmistuivat lääkäriksi käytännössä samassa ajassa kuin ylioppilaat, sillä juuri mitään amk-tason opintoja ei voinut hyväksilukea yliopistossa. Turun yliopistossa viimeiset "muuntokoulutettavat" valmistuvat lähivuosina. Helsingissä on terveydenhuoltohenkilöstön kiintiö lääkiksessä, mutta se linja ei nopeuta valmistumista käytännössä yhtään. Lisäksi Turun muuntokoulutuksessa oli se hauska juttu, että riittävän hyvää opiskelija-ainesta ei meinannut millään löytyä, kiintiössä hakeneiden pääsykoemenestys ja taso oli selvästi muita heikompaa. Se taas ei ole ihme, koska amk:ssa opiskelee keskimäärin heikompi aines. Tosiasiassa nykyään on hyvin vähän ns. eliittialoja jäljellä, sillä kaikilla aloilla koulutetaan liikaa ihmisiä. Kuitenkin erityisesti lääkikset ehkä myös oikikset nousevat selvästi muiden koulutusalojen yläpuolelle opiskelija-aineksen tason puolesta. Näiltä aloilta myös yhä selkeästi päädytään yhteiskunnallisesti arvostetuimpiin ammatteihin ja hyväpalkkaisiin hommiin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Yliopisto??? kirjoitti:

Hei, kaikki suomalaiset. Oletteko tietoisia että suomeen, Helsinkiin on tullut uusi YLIOPISTO, nimittäin Helsinki MetropoliA university??
Luin äsken, erästä palstaa, jossa eräs ulkomaalainen kertoi opiskelevansa Helsinki Metropolia Universityssä. Ihmettelin ,että mikähän "yliopisto" tämä muka on. No, googletin kyseisen nimen, ja katsoin engl. kielistä sivua. Toddellakin, on kyseessä university. Degreet ovat Master's degree business, Masters degree it ala, Master's degree polytekninen yms. Master's degree peräti suuhygienia. Ainoastaan lääkiksen lääkäri maisteriohjelmaa ei ole. Olin vetää herneen nenääni. Huijataan päin näköä ulkomaalaisia parkoja luulemaan, että he oikeasti suorittavat Maisteri ohjelmaa. Lue nimenomaan englannin kieliset sivut, niin kuin olisit ulkomaalainen. Ajattelin että näenkö unta, joten soitin kyseiseen paikkaan. Eräs kurssivastaava vastasi. "Niin, eihän ne tietenkään ole samoja kuin maisteritutkinnot, vaan alempia maisteritutkintoja" ja eihän bachelor ole sama kuin kandidaatti, vaan alemman korkeakoulun tutkinto...." seli seli .Nainen yritti selittää. Kysyin että mikä ero on teidän maisteriin ja muuhun maisteriin...selitykset jatkui ei ne ole samoja, jne.
Hei, opetusministeri, miten sallit heidän huijata ulkomaisia luulemaan että he opiskelevat Universityssä suom=Yliopistossa, ja suorittavat Master's degree= suom.Maisterin tutkintoa, kun se ei pidä paikkaansa??????

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu