Onko kellään tietoa noista vuoden 2010 lääkisten sisäänpääsyprosenteista eli mihin on helpoin päästä. Ja montako opiskelijaa kuhunkin on otettu?
Sisäänpääsyprosentit
kyselijä865
171295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ainakin Helsingissä sisäänpääsyprosentti on noin 11 %.
Mikään ei ole helppo. Kukaan ei pääse sisään sluibaamalla. Jos osaat hyvin, voit päästä kaikkiin. Hae sinne, missä haluat opiskella.
Kokeita arvostellaan eri paikkakunnilla eri asioita painottaen ja eri kiintiöitä käyttäen. Yleisesti kuitenkin ajatellaan, että varsinkin Kuopioon ja Ouluun on helpompi päästä. Helsinkiin on todella vaikea päästä. Turku ja Tampere ovat siinä välillä.
Ruotsinkielisten on helpointa päästä Helsinkiin. Ruotsin hyvä arvosana auttaa myös suomenkieliseen koulutukseen pääsyssä, jos hakee Helsinkiin.
Toiseksi helpointa on päästä Kuopioon. Sinne ei ole ruotsin osaamisesta erityistä apua, vaan mikä tahansa muukin vieras kieli käy.
Jos on käynyt esimerkiksi koulut ruotsiksi, oppimateriaali on ollut rajatumpaa ja opetuksen taso voi vaihdella. Sen minkä voittaa pisterajassa, voi hävitä pohjatiedoissa. Lisäksi suomenkieliselle puolelle hakevilla on vaihtoehtoja.
Esimerkiksi Pohjanmaalla asuvalle ruotsinkieliselle voi olla helpointa opiskella Oulussa.
Valintaoppaassa näkyvät muuten pääsyprosentit, jotka ovat melkolailla samat ruotsin ja suomenkielisille linjoille Helsingissä. Helpointa lienee hakea pienemmille paikkakunnille.
Jep, kiitos vinkistä. Sisäänpääsyssä on näköjään eroa n. 10 pistettä vähän vaihdellen eri vuosina. Myös prosenteissa on erot ruotsinkielisten hyväksi. Miksi tätä ei voi suoraan myöntää? Tasapuolisuuteen tulisi ainakin pyrkiä eikä yrittää selitellä eroja pienemmiksi.
Jos osaa ruotsia. Se on selvää. Ruotsinkielisiä lääkäreitä on koulutettava ja siksi ruotsinkieliselle linjalle haetaan erikseen. Pisterajoista tulee erilaiset, eikä siinä ole mitään salattavaa.
Se harmittaa varmasti monia. Silloin voi miettiä, että mikä on toinen vaihtoehto? Miten ruotsinkielinen terveydenhuolto järjestettäisiin muuten? Opetuspaikkojakaan ei välttämättä ole hyödyllistä vähentää, sillä opetuksen järjestäminen maksaa usein suunnilleen saman verran oli oppilaita 20 tai 30.
Suomenkielisenä pidän ihan hyväksyttävänä, että Suomessa koulutetaan 30 ruotsinkielistä lääkäriä vuodessa.
Ruotsinkielisten osuus on vain 5 prosenttia eli 95 prosenttia jää suomenkielisille. Jos haluaa varmistaa sisäänpääsyn lääkikseen niin kannattaa pyrkiä sinne minne pääsee helpommalla kuten Kuopioon tai Ouluun. Varasuunnitelmana voi pyrkiä Tarttoon, Riikaan tai moneen muuhun englanninkieliseen koulutukseen Itä-Euroopan EU-maahan.
Ruotsinkielisen koulutuksen voi aloittaa joka toinen vuosi 40 opiskelijan ryhmällä. Joka toinen vuosi voi suunnata kaikki resurssit suomenkieliseen koulutukseen. Näin saadaan tasa-arvoinen tilanne suomenkielisten ja ruotsinkielisten hakijoiden välille.
Suurin osa ruotsinkielisistä nuorista on kaksikielisiä. Koulutuksen voi ihan hyvin järjestää suomeksi, eikä se tee ruotsinkielisestä opiskelijasta vähemmän ruotsinkielistä että hän on käynyt suomenkielisen koulutuksen.
Onhan moni suomenkielinenkin opiskellut ruotsiksi tai englanniksi ja on silti suomenkielinen edelleen kun suorittaa tutkinnon.
Pelkästään ruotsia puhuvia nuoria on tässä maassa niin todella vähän ja vaan jossain maalla, että monikohan niistä edes on lääkikseen pyrkimässä? Tämä on johtanut siihen, että ruotsinkielistä linjaa käytetään helppona väylänä sisään. Suomenkielinen, joka ei osaa kovin hyvin biologiaa tai matematiikkaa mutta osaa hyvin ruotsia, pääsee 10 pistettä vähemmällä lukemaan lääkäriksi kuin suomenkielinen, joka on hyvä biologiassa ja matematiikassa, mutta ei osaa niin hyvin ruotsia että pääsisi hakemaan ruotsinkielisessä kiintiössä. Eikös mieluummin pitäisi suosia biologian ja matematiikan osaajaa eikä ruotsin osaajaa?
Lääkiksen pääsykokeessa matematiikka on kylläkin lukion ensimmäisen kurssin tasoa, mutta muuten hyvä ehdotus.
Eiköhän ruotsinkieliseltä linjalta saada ensisijaisesti ruotsinkielellä palvelevia lääkäreitä. Totta kai sinne pääsee joitakin suomenkielisiäkin, mutta ottaen huomioon, että he osaavat valmiiksi ruotsia ja saavat kokemusta ruotsiksi työskentelystä kuuden vuoden ajan, heistäkin todennäköisesti tulee kahdella kielellä palvelevia lääkäreitä.
Se kielikoe on kyllä tehty sellaiseksi, että sinne ei riitä "hyvä" ruotsin osaaminen. Sitä pitää oikeasti osata ja uskaltaa käyttää. Toissijaisesti ruotsinkielisille hakevat saavat vielä 2 pistettä vähemmän ja sitä suunnataan niin, että ne pääsijät on ruotsinkielisiä.
Miksi ruotsinkielistä linjaa pitäisi muutenkaan verrata Helsinkiin? Jos verrataan vaikka Kuopiota ja ruotsinkielistä lääkistä, eroa tuskin on.
Ehkä ongelma onkin se, että Helsingissä on liian vähän aloituspaikkoja. Toinen ihmeellisyys on että suomenkieliselle linjalle Helsingissä (eikä muualla) painottuu nimenomaan ruotsin yo-arvosana, joka ei ole vaihtoehtoinen muulle vieraalle kielelle.
Meille, jotka ollaan helsinkiläisiä tai eteläsuomalaisia, eikä osata ruotsia, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä jonnekin huitsin nevadaan opiskelemaan jos haluaa lääkäriksi - ja kuitenkin koti ja elämä ja kaverit on täällä Helsingissä! Meitä on paljon, joilla on suomenkielinen lukio ja muu kotikieli kuin ruotsi. Ei me opita sitä ruotsia niin hyvin, kun ollaan ensin jouduttu opetteleen suomi. Ikään kuin Etelä-Suomenssa ei tarvittaisi enimmäkseen kuitenkin ihan suomea puhuvia lääkäreitä.
Wuhuu. Ei tarvitse lähteä huitsin nevadaan, jos haluaa lääkäriksi.
Valitettavasti aina ei ole mahdollista järjestää opiskelupaikkaa aivan kodin vierestä kaikille äidin kultamussukoille! Lääkiksen opiskelupaikoista 345 eli reilusti yli puolet sijaitsee Etelä-Suomen alueella (Helsinki, Tampere ja Turku).
Jos koti ja muu elämä on Helsingissä niin jossain vaiheessa saattaa tulla ongelmia kun moni työ- sekä erikoistumispaikka on Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tietysti jos aikoo neurokirurgiksi niin silloin koko erikoistumisen saa suorittaa Helsingissä Töölön sairaalassa...
Pitäisikö sinun miettiä jotain toista alaa jos haluat ehdottomasti jäädä Helsinkiin töihin ja opiskelemaan? Miten olisi raitiovaunun tai metrojunan kuljettajan ammatti??
Silti, vaikka onkin paikkoja Tampereella ja Turussa, niin eniten hakijoita suhteessa paikkoihin on Helsingissä. Ei kukaan heksinkiläinen lähde Turkuun tai Tampereelle, jos pääsee Helsinkiin, joten nuo ovat meille pääkaupunkiseudun ihmisille kakkospaikkoja kuitenkin, eikä niihin riitä hyviä hakijoita.
Siksi siis Helsigissä kuuluisi olla enemmän paikkoja, koska on enemmän hakijoitakin.
Sitä paitsi, vaikka puolet paikoista on Etelä-Suomen alueella, niin 2/3 suomalaisista asuu Etelä-Suomen alueella. Lisäksi Etelä-Suomessa asuu enemmän nuoria kuin muualla Suomessa, joten hakijoista vieläkin enemmän kuin 2/3 on Etelä-Suomesta. Toivottavasti koulutuspolitiikka ja aluepolitiikka pystyttäisiiin erottamaan toisistaan jatkossa paremmin.
Jokaisella on oikeus hakea sinne, minne haluaa oli kotoisin helsingistä tai muualta Suomea. Ihan älytöntä edes keskustella koko asiasta. Tottakai vaikka Jyväskyläläinen saa lähteä Helsinkiin lääkikseen, jos siltä tuntuu. Opiskelupaikat jaetaan pääsykoemenestyksen mukaan, niin kuin kuuluukin. Ketään ei saa tai pidä sitoa paikkakunnalle, jonne on sattumoisin syntynyt.
On ihan älytöntä leimata Turkua ja Tamperetta kakkospaikoiksi, joihin ei riitä hyviä hakijoita. Kaikki lääkikset ovat yhtä tasokkaita ja oppiminen on paljolti itse opiskelijasta kiinni. Kun on sisällä lääkiksessä ja tajuaa, mikä valtava työ kaikilla lääketieteen lisensiaateiksi lukevilla on edessä, ei todellakaan ole energiaa alkaa kilpailemaan paremmuudesta muiden paikkakuntien lääkisläisten kanssa. Lääkiksessä menee kaikki aika siihen, että pyristelee opetuksen tahdissa ja yrittää tunkea valtaisaa tietomäärää aivoihinsa.
On ihan sama opiskeleeko "maaseudulla", ruotsinkielisellä linjalla vai Helsingissä, sillä kaikista näistä paikoista on mahdollisuus valmistua hyväksi lääkäriksi.