Jos tuntee ruotsalaisten rotuhygienistisen historian niin huomaa heti että pakkoruotsi on vain jatkumoa tälle rotubiologian opille. Jo vuonna 1909 perustettiin ruotsiin rotuhygienian laitos. (Svenska sällskapet för rashygien.) Ruotsin hallitus oli huolestunut väestöaineksen laadusta ja sen huononemisesta. (försämrandet av folkmaterialet förgiftandet av samhällskroppen) Vuonna 1926 julkaistiin oppikirja lukioita varten "Svensk Raskunskap"
Erityisen huolissaan oltiin saamelaisten ja suomalaisten huonosta vaikutuksesta ruotsalaisten rotuominaisuujsiin seka-avioliittojen kautta. Laajoja kallonmittausretkiä tehtiin pohjoisimpaan Ruotsiin ja mitattiin saamelaisten ja suomalaisten kalloja. Myös vanhoja hautoja kaivettiin ylös kallomittauksia varten.
Kansaa valistettiin myös kiertävien näyttelyiden muodossa jossa oli kuvia alempaan rotuun kuuluvista kuten saamelaisista, suomalaisista ja ns tattareista. (mustalaisista)
Laajoja pakkosterilointikampanjoita pantiin toimeen jotta "kelpaamattomat väestöainekset" eivät pääsisi lisääntymään.
Vasta vuonna 1958 rotubiologian laitos lakkautettiin. Nykyisin rotuhygienian opeista on jäljellä vain pakkoruotsi. Ajatusmalli on sama. Ruotsalainen kuuluu ylempään rotuun ja sivistykseen. Alempiarvoisia kansanosia pitää yrittää sivistää pakolla opettamalla heille jaloa ruotsinkieltä. Näin "försämrandet av folkmaterialet" voidaan pysäyttää. Tietenkään suomalaisista ei koskaan tule täysin hovikelpoisia mutta jos he puhuvat herrakansan kieltä niin heitä voidaan käyttää työvoimana.
Erityisen huolissaan oltiin saamelaisten ja suomalaisten huonosta vaikutuksesta ruotsalaisten rotuominaisuujsiin seka-avioliittojen kautta. Laajoja kallonmittausretkiä tehtiin pohjoisimpaan Ruotsiin ja mitattiin saamelaisten ja suomalaisten kalloja. Myös vanhoja hautoja kaivettiin ylös kallomittauksia varten.
Kansaa valistettiin myös kiertävien näyttelyiden muodossa jossa oli kuvia alempaan rotuun kuuluvista kuten saamelaisista, suomalaisista ja ns tattareista. (mustalaisista)
Laajoja pakkosterilointikampanjoita pantiin toimeen jotta "kelpaamattomat väestöainekset" eivät pääsisi lisääntymään.
Vasta vuonna 1958 rotubiologian laitos lakkautettiin. Nykyisin rotuhygienian opeista on jäljellä vain pakkoruotsi. Ajatusmalli on sama. Ruotsalainen kuuluu ylempään rotuun ja sivistykseen. Alempiarvoisia kansanosia pitää yrittää sivistää pakolla opettamalla heille jaloa ruotsinkieltä. Näin "försämrandet av folkmaterialet" voidaan pysäyttää. Tietenkään suomalaisista ei koskaan tule täysin hovikelpoisia mutta jos he puhuvat herrakansan kieltä niin heitä voidaan käyttää työvoimana.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Työvoimana missä? Närpiö lantapelloilla vai
jaa enpä löytännyt mitään mistä sinä puhut?? opi ruotsia niin ja katso wikipediasta
Aiheesta pilvin pimein infoa netissä. Siis jos osaat ruotsia niin löytyy.
(suomenruotsi ei riitä, siitä ei ole hyötyä tässäkään)
Kaikenlainen pakkoruotsitus lähtee periaatteessa siitä, etttä ruotsalaisuus on suomalaisuutta parempaa.
Lipposen koko pakkoruotsin perustelut perustuvat siihen, että suomalaisuus ei ole yhtään mitään ellei siihen sekoita ruotsalaisuutta mukaan.
Johtuuko sitten koulunuorison ja nuorten pahoinvointi yleensäkin juuri siitä syystä, että suomalainen ei saa olla suomalainen ilman, että siihen sekoitetaan ruotsalaisuutta mukaan?
Suomalaisen identiteettiä yritetään murentaa näiden nakertajien toimesta.
Hän tuhahtelee että mitä on suomalainen kulttuuri! Vaikea uskoa että hän on ollut joskus Suomen pääministeri.
RKP:läiset naureskelevatkin Lipposelle, Sasille ja Henna Virkkuselle että he ovat parhaita poliitikkoja mitä Suomessa rahalla saa.
Pohjois-Ruotsissa toimi ns. arbetsstugarörelsen 1930-luvulla. Suomenkieliset Norrbottenissa kerättiin työleireihin. Työleireillä ei saanut puhua suomea, työleireille määrättyjen ihmisten omaa äidinkieltä.
Jos puhui siitä rankaistiin. Vähennettiin palkasta ja ruoka-annosta pienennettiin.
Myöhemmin Saksassa inspiroiduttiin tästä pohjoisgermaanien keksinnösta.
Svenska dagbladet 25.4.2005:
"När finskan rensades ut ur Norrbotten"
"På 1880-talet inleddes ett försvenskningsarbete i det finskspråkiga Norrbotten; finskan förbjöds i skolan och på biblioteken. Införandet av svenskan ansågs som en välgärning för hela befolkningen i Tornedalen."
Ruotsin kouluylihallitus kielsi suomenkielisiä ruotsalaisia puhumasta äidinkieltään koulujen alueella. (Kielto kumottiin vasta v. 1958.)
Rangaistuksena lapselle saatettiin laittaa kaulaan ns. aasin länget. Silloin lapsi ei voinut kääntää päätään ollenkaan. Kantelija sai opettajalta karamellin. (Lähde: Kirjailija Gunnar Kieri henkilökohtaisesti Pajalan markkinoilla. Samoin kirjoissaan kuvaa miten käytännössä toimittiin suomenkielistä vähemmistöä vastaan.)
Myös suomenkielisen kirjallisuuden hankkiminen kiellettiin kunnan kirjastoihin. Rangaistuksena niskottelusta kunnalta evättiin kirjaston valtionapu.
Mainittakoon,että Ahvenanmaalla,Suomen puolella, on voimassa samanlainen järjestelmä edelleen. Mm. suomenkieliset seurakunnat on kielletty kirkkolaissa.
Ruotsista koko artikkeli:
http://www.svd.se/kulturnoje/understrecket/nar-finskan-rensades-ut-ur-no...
Jk. Olen ollut Svenska tornedalingarnas Riksförbundin-Tornionlaaksolaiset jäsen.(STR-T) Siellä on paljon tietoa, perinnetietoa että nykyisestä tilanteesta.
läänin maaherra Ragnar Lassinantti, suomenkielinen muuten. Lassinantti on oiva osoitus, että eivät suomenkieliset Ruotsissakaan olleet tyhmiä.
Samainen Lassinantti on kertonut kuinka lapsilta kiellettiin suomen siis oman äidinkielensä puhuminen koulujen pihamailla. Se joka uskalsi puhua suomea sai kovat rangaistukset.
Lassinantti syntyi Neistenkankaalla 1915 vanhimpana lapsena Einar Lassinantin ja Ailin, os. Havelan kaksitoistapäiseen lapsikatraaseen. Hän oli lahjakas opiskelija ja viihtyi koulussa. Kuusivuotisen kansakoulun jälkeen Lassinantista tuli kahdentoista ikäisenä hevosmies. Hän oli mukana ensimmäisessä metsätyöläisporukassaan 1927 Tärendössä. Mutta opiskeluhalukkuus oli suuri. Ainoa mahdollisuus jatkokoulutukseen oli volontäärikoulu koska se oli maksuton. Lassinantti selviytyi pääsykokeista ja aloitti Boodenin tykistörykmentissä marraskuussa 1932. Volontäärikoulun lopussa hän oli läpäissyt kersantin koulutuksen korkeilla arvosanoilla, parhaana 40 oppilaan joukossa. Hän jätti armeijan koulutuksen jälkeen ja haki ja pääsi poliisikouluun Tukholmaan. Poliisikoulutuksen jälkeen hän palasi kotiseudulleen kun hänestä toukokuussa 1938 tuli poliisikonstaapeli sijoituspaikkanaan Pello. Myöhemmin samana vuonna hän meni naimisiin vanhan koulukaverinsa opettaja Frida Haapaniemen (1915-1981) kanssa. Yhdessä he saivat kolme lasta. Syksyllä 1945 hänestä tuli rikoskomissaari Luulajassa.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Lassinantti
Kun sodan jälkeen alkoi hurja muuttoliike etelä-suomeen, RKP tajusi että alueen ruotsinkieliset tulevat sulautumaan vähitellen alkuperäisväestön kieleen.
Sodan köyhät evakot kyettiin vielä torjumaan alueellisesti, mutta yleistä kaupunkilaistumista ei voinut pysäyttää.
RKP näki, että pitkällä aikavälillä Suomi tulee väistämättä suomalaistumaan. Päädyttiin huikeaan ratkaisuun, jossa Suomesta tehtäisiin kaksikielinen maa koululaitoksen avulla. Edes kaikki RKP:laiset eivät kannattaneet tätä ideaa, niin hurjan kunnianhimoinen se oli ja mikä pahinta, riskialtis, myös suomenmaalaisten ruotsalaisten piti nyt opiskella suomea.
Neuvostoliitto näytti tuhatvuotiselta valtakunnalta ja Ruotsi oli Suomen henkireikä länteen. Mikä olisi voinut mennä pieleen?
Kaksikielistäminen eteni läpi koulujärjestelmän ja huipentui uuden vuosituhannen alussa kielilakiin, joka pakotti jopa itäsuomen poliisit osaamaan ruotsia.
Mutta pieleen meni, ugrilaiset eivät oppineet ruotsia vaikka he opiskelevat sitä läpi pitkän kouluputken! Neuvostoliitto hajosi myös ja Suomesta tuli EU:n jäsen, tilanne muuttui aivan täysin. Suomi ei ollutkaan enää pieni mitätön kieli vaan ruotsista tuli pieni mitätön kieli Suomessa.
Katastrofaalista RKP:lle oli myös, että pääkaupunkiseudulla kaikki osaavat suomea, eikä ruotsinkielisille palveluille ole enää kohta mitään realitarvetta kun alueen viimeiset ummikot siirtyvät ajasta ikuisuuteen.