Miksi Ankdam?

hottis??

mmmmm, any pics available?? MMMMM

On vai ???? kirjoitti:

hottis??

mmmmm, any pics available?? MMMMM

ja muillekkin jotka kiihkottomasti perustelevat näkökantansa , yleistämättä kaikkiin ja perusyleistiedoilla varustettuna

ihan asiaa kirjoitti:

ja muillekkin jotka kiihkottomasti perustelevat näkökantansa , yleistämättä kaikkiin ja perusyleistiedoilla varustettuna

Siihen nimenomaan pyrin.
Kiva että edes joku osaa lukea viestini niin kuin ne on tarkoitettu.

"Sitä paitsi Ankkaneiti on hottis.... "

Kiitos! *punastuu*

Ankdam kirjoitti:

"Sitä paitsi Ankkaneiti on hottis.... "

Kiitos! *punastuu*

höppänä oot!

Ahvenanmaalaisten ja närpiöläisten mielestä suomenkielisillä ei saisi olla mitään oikeuksia. Mitäs siihen sanot? Kyllä minä teitä stadin hurreja kunnioitan koska olette hieman viisaampaa porukkaa kuin nämä saaristo urpot joilta sukurutsa on jo aivot tuhonnut.

"On olemassa virallinen historiankirjoitus ja sitten on olemassa netti fennojen historiankirjoitus, anteeksi nyt mutta jälkimmäistä ei oikein voi nimittää "tulkinnaksi" se on silkkaa tarkoitushakuista historian väärentämistä, anakroniaa ja vihan kylvämistä."

Tässä on kuitenkin kysymys paljon laajemmasta, sillä ruotsinkielisellä puolella kyseenalaistetaan toistuvasti paitsi meidän historiaa harrastavien maallikkojen tulkinnat, myös suomenkielisten koulujen historianopetuksen ja oppikirjat (jotka tiedän laadukkaiksi) sekä suomenkielisten historijoitsijoiden ja historiaa sivuavien alojen tutkijat.

Tästä esimerkki tuoreesta HBL:n keskustelusta: Historiakunskapen bland finskspråkiga är dålig och bland finska forskare inom agrologi, historia och språklära tycks det inte finnas en vilja att höra hela den historiska sanningen. Det ligger tydligen i deras intresse att tuta ut irrläror.

Vastaavia kirjoituksia luen joka ikisestä ruotsinkielisestä ketjusta. Mistä on kysymys?

"Ruotsinkelinen debatti tulee nähdä siinä valossa että meillä suomenruotsalaisilla aito huoli omista perusoikeuksistamme ruotsinkielisinä suomalaisina."

Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?

Tämähän on se oleellinen kysymys.

Myös Magmalle tuoreen tutkimuksen laatineella Saukkosella on sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: "Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."

Saukkonen painottaa, että osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.

Ankdam hyvä, olemme ennenkin keskustelleet ruotsin asemasta. Jokainen meistä löytää tekstiviestejä, irrallisia historiallisia tapahtumia ja suurmiesten irrallisia lausumia, joita voidaan sopivasti käyttää omien ajatusten tukemiseen. Sen vuoksi on tärkeää löytää itse itselleen perustelut, jotta mielipiteet vakuuttaisivat muita.

Perustuslaki antaa suomalaisille oikeuden asioida viranomaisten luona suomeksi tai ruotsiksi. Hallinnollisella lainsäädännöllä on huolehdittava siitä, että tämä on mahdollista. Helpoin ratkaisu olisi, että kaikki puhuisivat sujuvasti sekä suomea että ruotsia. Tämä jää kuitenkin vain haaveeksi, sillä perustuslaki ei velvoita ketään osaamaan äidinkielensä lisäksi muuta kieltä. Sen vuoksi olisi löydettävä muita ratkaisuja, joilla perustulain tarkoitus voi toteutua.

Kysymyksiä:
1. Onko kaikkien valtion virkamiesten osattava ruotsia, vai voidaanko ruotsinkieliset asiat hoitaa viraston sisällä työnjaolla tms. keinoilla. Osittain näin onkin. Mutta voidaanko nykyistä tietotekniikkaa ja intgernetiä käyttää aikaisempaa paremmin hyväksi. Esimerkki: Onko Kajaanin verojohtajan välttämättä osattava ruotsia, kun Kainuussa on alle sata ruotsinkielistä, vai voisiko heidän asiansa hoitaa käyttäen muualta saatavaa apua? Monet asiat voitaisiin suomenkielisillä alueilla hoitaa organsoimalla työt eri tavalla ja tarvittaessa virka-apua antaen.

2. Pitäisikö määritellä, missä ruotsin osaaminen on välttämätöntä ja missä ei yhtä tärkeää, ja antaa sitten ohjeet ja määräykset tämä mukaisesti. Kuntapuolellahan se jo tapahtuu. Myös tehtäväkohtaisia kielitaitovaatimuksia tulisi tarkentaa. On turhaa vaatia sellaista osaamista, jolle ei ole käyttöä.

3. Joka vuosi n. 30 000 abiturienttia kirjoittaa ylioppilaaksi. Jos puoletkin heistä kirjoittaa ruotsin, on se 15 000 henkilöä. Ei se niin vähän ole, vai?

4. Ruotsinkieliset asuvat selvästi määritellyillä alueilla. Onko ruotsin osaaminen välttämätöntä siellä, missä ruotsinkielisiä ei ole.

Ruotsin kielen tulevaisuutta vaarantaa eniten suomenkielisten välinpitämättömyys. Omalta osaltani olen säilyttänyt aikanani oppimani ruotsin kuten suvussamme on tapana, lukemalla viihdekirjat ym. ruotsiksi, seuraamalla ruotsinkielisiä lehtiä ja jonkin verran ruotsinkielisiä radio- ja tv-ohjelmia, lähinnä uutisia. Kannustetaanko nuoria tällaiseen tai johonkin muuhun? On ruotsinkielisten asia herättää suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan, mutta miten he sen tekisivät - sitä en tiedä.

36 kirjoitti:

"On olemassa virallinen historiankirjoitus ja sitten on olemassa netti fennojen historiankirjoitus, anteeksi nyt mutta jälkimmäistä ei oikein voi nimittää "tulkinnaksi" se on silkkaa tarkoitushakuista historian väärentämistä, anakroniaa ja vihan kylvämistä."

Tässä on kuitenkin kysymys paljon laajemmasta, sillä ruotsinkielisellä puolella kyseenalaistetaan toistuvasti paitsi meidän historiaa harrastavien maallikkojen tulkinnat, myös suomenkielisten koulujen historianopetuksen ja oppikirjat (jotka tiedän laadukkaiksi) sekä suomenkielisten historijoitsijoiden ja historiaa sivuavien alojen tutkijat.

Tästä esimerkki tuoreesta HBL:n keskustelusta: Historiakunskapen bland finskspråkiga är dålig och bland finska forskare inom agrologi, historia och språklära tycks det inte finnas en vilja att höra hela den historiska sanningen. Det ligger tydligen i deras intresse att tuta ut irrläror.

Vastaavia kirjoituksia luen joka ikisestä ruotsinkielisestä ketjusta. Mistä on kysymys?

Lue lisää

"Tästä esimerkki tuoreesta HBL:n keskustelusta: Historiakunskapen bland finskspråkiga är dålig och bland finska forskare inom agrologi, historia och språklära tycks det inte finnas en vilja att höra hela den historiska sanningen. Det ligger tydligen i deras intresse att tuta ut irrläror."

En tiedä mistä yhteydestä tuo lause on irrotettu mutta kyllähän se historiattomuus näkyy tälläkin palstalla ihan päivittäin m.m. siten että meidät usein vähemmistönä rinnastetaan ruotsinsuomalaisiin, toivotetaan terve menneeksi kotiin Ruotsiin, että tänne usein spämmätään juttuja Norjan ja Ruotsin natsimenneisyydestä ikään kuin ne koskisivat meikäläisiä, että meitä syytetään meänkielisten sortamisesta, että meidän kaikkien kuvitellaan olevan jonkinlaista "bättre folkia" y.m. milloin mitäkin. Onhan se nyt historiattomuutta jos ei maanmies edes tiedä keitä me olemme! Ainakin itse koen juuri sen "historiattomuuden" kaikkein loukkaavimpana.

Eikä sitä Ruotsin ajan historiaa taideta ruotsinkielisissäkään kouluissa niin kovin paljon lukea mutta me sentään tiedämme olevamme suomalaisia ja tunnemme usein aika hyvinkin omien sukujemme historian.
Ja mitä historiaan tulee niin siitä me nykypäivän ruotsinkieliset emme ole sen enempää vastuussa kuin te suomenkielisetkään. Ei ruotsin kieli ole ketään sortanut, ei liioin suomenruotsalaiset vaan entisajan luokkayhteiskunta joka sorti tai oli sortamatta tavallista kansaa aivan tasapuolisesti.
Tiedoksi vain että teidän suomenkielisten joukossa on aivan yhtä lailla niitä entisen yläluokan jälkeläisiä kuten meikäläisissä niitä aivan tavallisia tallaajia joilla ei todellakaan ole ollut osaa eikä arpaa historian kulkuun.

16 kirjoitti:

"Ruotsinkelinen debatti tulee nähdä siinä valossa että meillä suomenruotsalaisilla aito huoli omista perusoikeuksistamme ruotsinkielisinä suomalaisina."

Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?

Tämähän on se oleellinen kysymys.

Myös Magmalle tuoreen tutkimuksen laatineella Saukkosella on sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: "Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."

Saukkonen painottaa, että osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.

Lue lisää

"Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?"

Miksi ette samalla vaadi saada valita kaikkia lastenne kouluaineita? Mikä tekee nimenomaan ruotsin juuri siksi ainoaksi aineeksi joka tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi /-valinnaiseksi?

Anteeksi nyt vain mutta tuo perusoikeusvaatimus joka perustuisi vanhempien oikeuteen valita mitä lapsille peruskoulussa opetetaan on kestämätön. Suomessa on yleinen lakisääteinen oppivelvollisuus jonka opetuksen sisällön määrää maksaja, eli yhteiskunta.

""Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."

Käsitys on täysin perusteltu koska H Tala & hängarounds, eli netin kovaäänisin porukka ainakin haluaa.

Omana kouluaikanani eli "wanhaan hyvän aikaan" vanhemmat todella pystyivät 3 - 4 kansakoululuokan (toki niitäkin oli yksityisiä, eli ns "valmistavia kouluja") jälkeen pitkälti päättämään siitä mitä ja missä heidän lapsensa opiskelivat mutta se opetus maksettiin vanhempien omasta pussista joko kokonaan tai osittain. Olen itsekin käynyt yksityistä oppikoulua ja siellä opiskellut paljon kieliä mutta erittäin vähän matematiikkaa. Kielistä minulla on ollut suurta hyötyä sekä itselleni henkilökohtaisesti että työssäni mutta mitä matematiikkaan tulee niin olen pärjännyt aivan loistavasti osaamalla vain yhteen- ja vähennyslaskua, jakaa ja kertoa sekä prosenttilaskua.
Omassa koulussani oli toki mahdollisuus myös opiskella matematiikkapainotteisesti ja vähemmän kieliä mutta kuitenkin luettiin kotimaisten kielten lisäksi kahta pakollista vierasta kieltä vaikka vähemmän tunteja.
Nykyinen peruskoulu on kompromissi ja sen tehtävä on yleissivistävä joten se tarjoaa vähän kaikkea.

Peruskoulun myötä (sos.dem) tasapäistettiin opetus ja kaikille lapsille, asuinpaikasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta ryhdyttiin tarjoamaan kaikille samaa perusopetusta, samojen perusteiden ja oppimäärien mukaan. Tämä merkitsi aikoinaan sitä että niiden koulutus parani joiden vanhemmilla ei olisi ollut varaa maksaa oppikoulua. Mutta voidaanhan systeemistä toki luopua....

Tämä ei ollut kannanotto pakkoruotsin puolesta vaan puolustuspuhe peruskoululle joka on Suomen suuri ylpeydenaihe, laajalti kansainvälisesti kadehdittu ja myös minun mielestäni hieno asia vaikka en itse ole sitä käynytkään.

Eheh kirjoitti:

Ankdam hyvä, olemme ennenkin keskustelleet ruotsin asemasta. Jokainen meistä löytää tekstiviestejä, irrallisia historiallisia tapahtumia ja suurmiesten irrallisia lausumia, joita voidaan sopivasti käyttää omien ajatusten tukemiseen. Sen vuoksi on tärkeää löytää itse itselleen perustelut, jotta mielipiteet vakuuttaisivat muita.

Perustuslaki antaa suomalaisille oikeuden asioida viranomaisten luona suomeksi tai ruotsiksi. Hallinnollisella lainsäädännöllä on huolehdittava siitä, että tämä on mahdollista. Helpoin ratkaisu olisi, että kaikki puhuisivat sujuvasti sekä suomea että ruotsia. Tämä jää kuitenkin vain haaveeksi, sillä perustuslaki ei velvoita ketään osaamaan äidinkielensä lisäksi muuta kieltä. Sen vuoksi olisi löydettävä muita ratkaisuja, joilla perustulain tarkoitus voi toteutua.

Kysymyksiä:
1. Onko kaikkien valtion virkamiesten osattava ruotsia, vai voidaanko ruotsinkieliset asiat hoitaa viraston sisällä työnjaolla tms. keinoilla. Osittain näin onkin. Mutta voidaanko nykyistä tietotekniikkaa ja intgernetiä käyttää aikaisempaa paremmin hyväksi. Esimerkki: Onko Kajaanin verojohtajan välttämättä osattava ruotsia, kun Kainuussa on alle sata ruotsinkielistä, vai voisiko heidän asiansa hoitaa käyttäen muualta saatavaa apua? Monet asiat voitaisiin suomenkielisillä alueilla hoitaa organsoimalla työt eri tavalla ja tarvittaessa virka-apua antaen.

2. Pitäisikö määritellä, missä ruotsin osaaminen on välttämätöntä ja missä ei yhtä tärkeää, ja antaa sitten ohjeet ja määräykset tämä mukaisesti. Kuntapuolellahan se jo tapahtuu. Myös tehtäväkohtaisia kielitaitovaatimuksia tulisi tarkentaa. On turhaa vaatia sellaista osaamista, jolle ei ole käyttöä.

3. Joka vuosi n. 30 000 abiturienttia kirjoittaa ylioppilaaksi. Jos puoletkin heistä kirjoittaa ruotsin, on se 15 000 henkilöä. Ei se niin vähän ole, vai?

4. Ruotsinkieliset asuvat selvästi määritellyillä alueilla. Onko ruotsin osaaminen välttämätöntä siellä, missä ruotsinkielisiä ei ole.

Ruotsin kielen tulevaisuutta vaarantaa eniten suomenkielisten välinpitämättömyys. Omalta osaltani olen säilyttänyt aikanani oppimani ruotsin kuten suvussamme on tapana, lukemalla viihdekirjat ym. ruotsiksi, seuraamalla ruotsinkielisiä lehtiä ja jonkin verran ruotsinkielisiä radio- ja tv-ohjelmia, lähinnä uutisia. Kannustetaanko nuoria tällaiseen tai johonkin muuhun? On ruotsinkielisten asia herättää suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan, mutta miten he sen tekisivät - sitä en tiedä.

Lue lisää

1. "Esimerkki: Onko Kajaanin verojohtajan välttämättä osattava ruotsia, kun Kainuussa on alle sata ruotsinkielistä, vai voisiko heidän asiansa hoitaa käyttäen muualta saatavaa apua? "

Vastaus: Ei, tarvitse osata käytännössä. Riittävä kielitaito on vaikkapa se 30 vuotta aiemmin suoritettu virkamiesruotsi joka on osa akateemista loppututkintoa. Kielitaitovaatimus yksikielisillä alueilla on lähinnä muodollinen. Kaksikielisillä alueilla muodolliset vaatimukset ovat luonnollisesti korkeammat mutta eivät aina käytännössä sitä kuitenkaan ole.

Wiki: "Ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella."

2. "Pitäisikö määritellä, missä ruotsin osaaminen on välttämätöntä ja missä ei yhtä tärkeää, ja antaa sitten ohjeet ja määräykset tämä mukaisesti."

Valtion yleiset kielitaitovaatimuksethan koskevat vain korkeakoulututkinnon suorittaneita!

Niinhän on jo tehty, ks yllä.

3. "Joka vuosi n. 30 000 abiturienttia kirjoittaa ylioppilaaksi. Jos puoletkin heistä kirjoittaa ruotsin, on se 15 000 henkilöä. Ei se niin vähän ole, vai?"

Ihan ok, eikä ole vähän mutta niiden jotka valitsevat pois ruotsin tulisi olla hyvin selvillä siitä mitä muuta he samalla valitsevat pois eikä sitten jälkeenpäin vaatia erityskohtelua.

4."Ruotsinkieliset asuvat selvästi määritellyillä alueilla. Onko ruotsin osaaminen välttämätöntä siellä, missä ruotsinkielisiä ei ole."

On kovin vaikea etukäteen tietää minne elämä kuljettaa. Olen oman työurani aikana tavannut suuren määrän sisäsuomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneita nuoria ja vanhempiakin joille ruotsin kielen merkitys on auennut vasta myöhemmin. Moni päätyy lopulta pääkaupunkiseudulle joten ei kannattaisi tuudittautua uskoon ettei ruotsia koskaan tule tarvitsemaan. Toki ilman ruotsin kielen taitoa pärjää mutta siitä saattaa olla yllättävän paljon hyötyä. Eräskin sydänkarjalasta kotoisin oleva miespuolinen (!) ummikkokaverini on hakeutunut ammatilliseen jatkokoulukseen Åbo Akademi'hin vakaana aikomuksenaan oppia ruotsia jota hän ei siis todellakaan ole aiemmin osannut. Itse olen puhunut sekä suomea että ruotsia lähes joka ikisenä elämäni päivänä.

"On ruotsinkielisten asia herättää suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan, mutta miten he sen tekisivät - sitä en tiedä. "

Tästä olen samaa mieltä ja monia projekteja jo onkin. Yksi tunnetuimmista kiinnostuksen herättäjistä on netti fennojen halveksima Svenska.nu jonka lisäksi on monia muitakin kaksikielisiä projekteja ja produktioita Svenskfinlandin alueella. Varsinkin esittävän taiteen alalla kielirajoja kaadetaan nykyään yhä useammin ja kannattaakin koska meikäläisillä on runsaasti rahaa niihin joten kannattaa tulle jakosille.

Ankdam kirjoitti:

"Tästä esimerkki tuoreesta HBL:n keskustelusta: Historiakunskapen bland finskspråkiga är dålig och bland finska forskare inom agrologi, historia och språklära tycks det inte finnas en vilja att höra hela den historiska sanningen. Det ligger tydligen i deras intresse att tuta ut irrläror."

En tiedä mistä yhteydestä tuo lause on irrotettu mutta kyllähän se historiattomuus näkyy tälläkin palstalla ihan päivittäin m.m. siten että meidät usein vähemmistönä rinnastetaan ruotsinsuomalaisiin, toivotetaan terve menneeksi kotiin Ruotsiin, että tänne usein spämmätään juttuja Norjan ja Ruotsin natsimenneisyydestä ikään kuin ne koskisivat meikäläisiä, että meitä syytetään meänkielisten sortamisesta, että meidän kaikkien kuvitellaan olevan jonkinlaista "bättre folkia" y.m. milloin mitäkin. Onhan se nyt historiattomuutta jos ei maanmies edes tiedä keitä me olemme! Ainakin itse koen juuri sen "historiattomuuden" kaikkein loukkaavimpana.

Eikä sitä Ruotsin ajan historiaa taideta ruotsinkielisissäkään kouluissa niin kovin paljon lukea mutta me sentään tiedämme olevamme suomalaisia ja tunnemme usein aika hyvinkin omien sukujemme historian.
Ja mitä historiaan tulee niin siitä me nykypäivän ruotsinkieliset emme ole sen enempää vastuussa kuin te suomenkielisetkään. Ei ruotsin kieli ole ketään sortanut, ei liioin suomenruotsalaiset vaan entisajan luokkayhteiskunta joka sorti tai oli sortamatta tavallista kansaa aivan tasapuolisesti.
Tiedoksi vain että teidän suomenkielisten joukossa on aivan yhtä lailla niitä entisen yläluokan jälkeläisiä kuten meikäläisissä niitä aivan tavallisia tallaajia joilla ei todellakaan ole ollut osaa eikä arpaa historian kulkuun.

Lue lisää

Valtion koulussa sai tehdä tärkeitä valintoja jo kauan sitten. Valinnat teki oppilas yhdessä vanhempiensa kanssa. Tässä tärkeimmät valintani, enkä ole katunut.

Valinta I: Noin kuusikymmentä vuotta sitten vanhempani lähettivät minut oppikoulun pääsytutkintoon. Olisin kyllä mennyt omasta aloittestanikin, ja jotkut tulivat sinne vaikka vanhemmat eivät kannustaneet. Koulu oli valtion koulu, ja jotkut luokkatovereista olivat vapaaoppilaita.
Valinta II: Valitsin pitkän englannin vanhempien mielipiteistä huolimatta. Vaihtoehtona oli saksa,
Valinta III: Valitisin vapaaehtoisen musiikkiopin ja koulun orkesterin
Valinta IV: En valinnut vapaaehtoista puutyötä
Valinta V: Liityin koulun kuoroon
Valinta VI: valitsin kielilinjan, kieliksi saksan ja ranskan (lukio)
Valinta VII: valitsin biologian, en psykologiaa
Valinta VIII: valitsin reaalin pakolliseksi ja lyhyen matematiikan ylimääräiseksi yo-kirjoituksissa.

Tuntuu jälkiviisaudelta, mutta todella olisin halunnut ensimmäisellä luokalla aloittaa saksan opinnot ja siirtää ruotsin opiskelun lukioon. Kymmenvuotiasta ärsytti, kun opettaja viattomuudessaan selitti että "suomalaislapsen tulee ensin oppia ruotsia ja vasta sitten hän voi opiskella saksaa". Lause tuntui typerältä silloin niin kuin nytkin, ja sen jälkeen olen aina suhtautunut epäluuloisesti fraaseihin, joilla ruotsin merkitystä korostetaan. Onttoja ovat.

On koululiasten aliarvioimista kuvitella etteivät he osaa tehdä valintoja. Koulujärjestelmässämme oli ainakin ennen vaihtoehtoja.

Ankdam kirjoitti:

"Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?"

Miksi ette samalla vaadi saada valita kaikkia lastenne kouluaineita? Mikä tekee nimenomaan ruotsin juuri siksi ainoaksi aineeksi joka tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi /-valinnaiseksi?

Anteeksi nyt vain mutta tuo perusoikeusvaatimus joka perustuisi vanhempien oikeuteen valita mitä lapsille peruskoulussa opetetaan on kestämätön. Suomessa on yleinen lakisääteinen oppivelvollisuus jonka opetuksen sisällön määrää maksaja, eli yhteiskunta.

""Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."

Käsitys on täysin perusteltu koska H Tala & hängarounds, eli netin kovaäänisin porukka ainakin haluaa.

Omana kouluaikanani eli "wanhaan hyvän aikaan" vanhemmat todella pystyivät 3 - 4 kansakoululuokan (toki niitäkin oli yksityisiä, eli ns "valmistavia kouluja") jälkeen pitkälti päättämään siitä mitä ja missä heidän lapsensa opiskelivat mutta se opetus maksettiin vanhempien omasta pussista joko kokonaan tai osittain. Olen itsekin käynyt yksityistä oppikoulua ja siellä opiskellut paljon kieliä mutta erittäin vähän matematiikkaa. Kielistä minulla on ollut suurta hyötyä sekä itselleni henkilökohtaisesti että työssäni mutta mitä matematiikkaan tulee niin olen pärjännyt aivan loistavasti osaamalla vain yhteen- ja vähennyslaskua, jakaa ja kertoa sekä prosenttilaskua.
Omassa koulussani oli toki mahdollisuus myös opiskella matematiikkapainotteisesti ja vähemmän kieliä mutta kuitenkin luettiin kotimaisten kielten lisäksi kahta pakollista vierasta kieltä vaikka vähemmän tunteja.
Nykyinen peruskoulu on kompromissi ja sen tehtävä on yleissivistävä joten se tarjoaa vähän kaikkea.

Peruskoulun myötä (sos.dem) tasapäistettiin opetus ja kaikille lapsille, asuinpaikasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta ryhdyttiin tarjoamaan kaikille samaa perusopetusta, samojen perusteiden ja oppimäärien mukaan. Tämä merkitsi aikoinaan sitä että niiden koulutus parani joiden vanhemmilla ei olisi ollut varaa maksaa oppikoulua. Mutta voidaanhan systeemistä toki luopua....

Tämä ei ollut kannanotto pakkoruotsin puolesta vaan puolustuspuhe peruskoululle joka on Suomen suuri ylpeydenaihe, laajalti kansainvälisesti kadehdittu ja myös minun mielestäni hieno asia vaikka en itse ole sitä käynytkään.

Lue lisää

Kyllä sinä nyt otat reilusti kantaa pakollisen ruotsin puolesta.

Ankdam: "Ruotsinkelinen debatti tulee nähdä siinä valossa että meillä suomenruotsalaisilla aito huoli omista perusoikeuksistamme ruotsinkielisinä suomalaisina."

16: "Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?"

Ankdam: "Miksi ette samalla vaadi saada valita kaikkia lastenne kouluaineita? Mikä tekee nimenomaan ruotsin juuri siksi ainoaksi aineeksi joka tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi /-valinnaiseksi?"

En vertaa musiikkia ja matematiikkaa keskenään, en myöskään englantia ja historiaa. Vieraat kielet ovat oma aineryhmänsä kaikkialla maailmassa ja se on pakollinen, kuten matematiikka - mutta koska vieraita kieliä on paljon ja kieltenopiskelussa tarve ja kiinnostus ovat ne keskeisimmät elementit, emme lue muinaisurdua vain siksi, että onhan meillä matematiikkaakin. Kielten kohdalla lapsilla ja vanhemmilla on ilman muuta oikeus pohtia, mitä kieliä luetaan. Ruotsi on meilla suomenkielisissä kouluissa pakollinen, kaikki muut kielet valinnaisia tai vapaaehtoisia. Et voi perustella, ettei vanhemmilla ja lapsilla olisi oikeutta haastaa koulujen kielivalinnat, koska koulussa on matematiikkaakin etkä sinä sitä ainakaan ole tarvinnut. Kaikissa maissa käydään keskustelua kieltenopetuksesta, mutta vain Suomessa tästä keskustelusta saa rasistin ja sivistymättömän leiman.

Vieras kieli on kuin musiikissa instrumentti - oppilaan on hyvä saada valita omansa. Emmehän vaadi, että kaikkien suomalaisten on soitettava yhtä ja samaa instrumenttiakaan.

Minusta tuossa "ette voi vaatia saada päättää, mitä kieliä lapsenne opiskelee" -sloganissa ei ole mitään, mistä näkisi, että yrittäisit kunnioittaa meitä suomenkielisiä vanhempia, meidän elämänkokemustamme ja meidän haluamme ohjata omia lapsiamme. Se perustuu pelkästään ajatukseen, että kaikissa muissa maissa vapaa kielivalinta voi olla sivistystä ja oikein, mutta Suomessa se on vastoin perustuslakia, koska ruotsinkieliset kokevat olevansa oikeutettuja vaatimaan ei-ruotsinkielisiltä oman kielensä opiskelua kaikilta, jotka tässä maassa aikovat olla jotain ja omistaa jotain, koska niin on ollut tähänkin asti.

Miksei tämä aukene ruotsinkielisille? Pitäähän teidän nähdä gallupeista, että asia on suomenkielisille selvä. Miksi tehdä tästä riita kieliryhmien välille?

16 kirjoitti:

Kyllä sinä nyt otat reilusti kantaa pakollisen ruotsin puolesta.

Ankdam: "Ruotsinkelinen debatti tulee nähdä siinä valossa että meillä suomenruotsalaisilla aito huoli omista perusoikeuksistamme ruotsinkielisinä suomalaisina."

16: "Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?"

Ankdam: "Miksi ette samalla vaadi saada valita kaikkia lastenne kouluaineita? Mikä tekee nimenomaan ruotsin juuri siksi ainoaksi aineeksi joka tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi /-valinnaiseksi?"

En vertaa musiikkia ja matematiikkaa keskenään, en myöskään englantia ja historiaa. Vieraat kielet ovat oma aineryhmänsä kaikkialla maailmassa ja se on pakollinen, kuten matematiikka - mutta koska vieraita kieliä on paljon ja kieltenopiskelussa tarve ja kiinnostus ovat ne keskeisimmät elementit, emme lue muinaisurdua vain siksi, että onhan meillä matematiikkaakin. Kielten kohdalla lapsilla ja vanhemmilla on ilman muuta oikeus pohtia, mitä kieliä luetaan. Ruotsi on meilla suomenkielisissä kouluissa pakollinen, kaikki muut kielet valinnaisia tai vapaaehtoisia. Et voi perustella, ettei vanhemmilla ja lapsilla olisi oikeutta haastaa koulujen kielivalinnat, koska koulussa on matematiikkaakin etkä sinä sitä ainakaan ole tarvinnut. Kaikissa maissa käydään keskustelua kieltenopetuksesta, mutta vain Suomessa tästä keskustelusta saa rasistin ja sivistymättömän leiman.

Vieras kieli on kuin musiikissa instrumentti - oppilaan on hyvä saada valita omansa. Emmehän vaadi, että kaikkien suomalaisten on soitettava yhtä ja samaa instrumenttiakaan.

Minusta tuossa "ette voi vaatia saada päättää, mitä kieliä lapsenne opiskelee" -sloganissa ei ole mitään, mistä näkisi, että yrittäisit kunnioittaa meitä suomenkielisiä vanhempia, meidän elämänkokemustamme ja meidän haluamme ohjata omia lapsiamme. Se perustuu pelkästään ajatukseen, että kaikissa muissa maissa vapaa kielivalinta voi olla sivistystä ja oikein, mutta Suomessa se on vastoin perustuslakia, koska ruotsinkieliset kokevat olevansa oikeutettuja vaatimaan ei-ruotsinkielisiltä oman kielensä opiskelua kaikilta, jotka tässä maassa aikovat olla jotain ja omistaa jotain, koska niin on ollut tähänkin asti.

Miksei tämä aukene ruotsinkielisille? Pitäähän teidän nähdä gallupeista, että asia on suomenkielisille selvä. Miksi tehdä tästä riita kieliryhmien välille?

Lue lisää

"Miksei tämä aukene ruotsinkielisille? Pitäähän teidän nähdä gallupeista, että asia on suomenkielisille selvä. Miksi tehdä tästä riita kieliryhmien välille? "

No nyt kyllä kirjoitin väärin, sillä ruotsinkielisistähän vain 40% kannattaa pakollista ruotsia suomenkielisille.

Olisi pitänyt kysyä, miksei tämä aukene tälle 40%:lle, joka on ilmeisen äänekäs keskusteluissa ja johon näyttävät myös RKP:n näkyvät toimijat kuuluvan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Siellä HBL:n sivuilla on sellainen meininki, että porukka kiihottaa itseään suomenkielisiä vastaan. Voi itku.

Ankdam kirjoitti:

1. "Esimerkki: Onko Kajaanin verojohtajan välttämättä osattava ruotsia, kun Kainuussa on alle sata ruotsinkielistä, vai voisiko heidän asiansa hoitaa käyttäen muualta saatavaa apua? "

Vastaus: Ei, tarvitse osata käytännössä. Riittävä kielitaito on vaikkapa se 30 vuotta aiemmin suoritettu virkamiesruotsi joka on osa akateemista loppututkintoa. Kielitaitovaatimus yksikielisillä alueilla on lähinnä muodollinen. Kaksikielisillä alueilla muodolliset vaatimukset ovat luonnollisesti korkeammat mutta eivät aina käytännössä sitä kuitenkaan ole.

Wiki: "Ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella."

2. "Pitäisikö määritellä, missä ruotsin osaaminen on välttämätöntä ja missä ei yhtä tärkeää, ja antaa sitten ohjeet ja määräykset tämä mukaisesti."

Valtion yleiset kielitaitovaatimuksethan koskevat vain korkeakoulututkinnon suorittaneita!

Niinhän on jo tehty, ks yllä.

3. "Joka vuosi n. 30 000 abiturienttia kirjoittaa ylioppilaaksi. Jos puoletkin heistä kirjoittaa ruotsin, on se 15 000 henkilöä. Ei se niin vähän ole, vai?"

Ihan ok, eikä ole vähän mutta niiden jotka valitsevat pois ruotsin tulisi olla hyvin selvillä siitä mitä muuta he samalla valitsevat pois eikä sitten jälkeenpäin vaatia erityskohtelua.

4."Ruotsinkieliset asuvat selvästi määritellyillä alueilla. Onko ruotsin osaaminen välttämätöntä siellä, missä ruotsinkielisiä ei ole."

On kovin vaikea etukäteen tietää minne elämä kuljettaa. Olen oman työurani aikana tavannut suuren määrän sisäsuomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneita nuoria ja vanhempiakin joille ruotsin kielen merkitys on auennut vasta myöhemmin. Moni päätyy lopulta pääkaupunkiseudulle joten ei kannattaisi tuudittautua uskoon ettei ruotsia koskaan tule tarvitsemaan. Toki ilman ruotsin kielen taitoa pärjää mutta siitä saattaa olla yllättävän paljon hyötyä. Eräskin sydänkarjalasta kotoisin oleva miespuolinen (!) ummikkokaverini on hakeutunut ammatilliseen jatkokoulukseen Åbo Akademi'hin vakaana aikomuksenaan oppia ruotsia jota hän ei siis todellakaan ole aiemmin osannut. Itse olen puhunut sekä suomea että ruotsia lähes joka ikisenä elämäni päivänä.

"On ruotsinkielisten asia herättää suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan, mutta miten he sen tekisivät - sitä en tiedä. "

Tästä olen samaa mieltä ja monia projekteja jo onkin. Yksi tunnetuimmista kiinnostuksen herättäjistä on netti fennojen halveksima Svenska.nu jonka lisäksi on monia muitakin kaksikielisiä projekteja ja produktioita Svenskfinlandin alueella. Varsinkin esittävän taiteen alalla kielirajoja kaadetaan nykyään yhä useammin ja kannattaakin koska meikäläisillä on runsaasti rahaa niihin joten kannattaa tulle jakosille.

Lue lisää

Vastauksesi oli nykyisen tilanteen mukainen, mutta miten käy tulevaisuudessa?

Olen aivan samaa mieltä kanssasi, kun kirjoitat: "Ei tarvitse osata käytännössä. Riittävä kielitaito on vaikkapa se 30 vuotta aiemmin suoritettu virkamiesruotsi joka on osa akateemista loppututkintoa. Kielitaitovaatimus yksikielisillä alueilla on lähinnä muodollinen. Kaksikielisillä alueilla muodolliset vaatimukset ovat luonnollisesti korkeammat mutta eivät aina käytännössä sitä kuitenkaan ole." - Mutta juuri tästä se kenkä puristaa. Järjestelmä on sisältä laho, kaksikielisyyttä teeskennellään vaikka sitä ei ole. Kuinka kauan voidaan jatkaa tällä tavoin?

Myös tässä kohdassa olen samaa mieltä: "On kovin vaikea etukäteen tietää minne elämä kuljettaa." Olen toiminut alalla jossa ei lainkaan olisi tarvittu englannin kieltä, mutta aivan omaksi huvikseni olen ylläpitänyt taitojani ja opiskellut lisää kuten suvussa on tapana. Yllättäen englannintaitoni vei minut työ- ym. asioissa eri puolille Eurooppaa, puhumattakaan pojastani tai veljestäni jotka ovat vuosia kulkeneet pitämässä englanninkielisiä esitelmiä ja kursseja monissa eri maissa. (Kummankaan opinnot eivät vaatineet erityistä englannin osaamista). Joku voi tarvita ruotsia, joku, saksaa, ranskaa venäjää tai jopa latinaa - etukäteen ei kaikkeen voi varautua, ja on varauduttava siihen, että tekemällä valintoja sulkee myös joitain ovia. (alitsin lielilinjan - en olisi päässyt Polille.)

Svenska nu toimii koulun seinien sisäpuolella, mutta kauan sitten me koululaiset olimme kiinnostuneita siitä, millaista on koulun ulkopuolella. Se, mikä siellä odottaa, motivoi vielä enemmän kuin toiminta koulussa.

Eheh kirjoitti:

Valtion koulussa sai tehdä tärkeitä valintoja jo kauan sitten. Valinnat teki oppilas yhdessä vanhempiensa kanssa. Tässä tärkeimmät valintani, enkä ole katunut.

Valinta I: Noin kuusikymmentä vuotta sitten vanhempani lähettivät minut oppikoulun pääsytutkintoon. Olisin kyllä mennyt omasta aloittestanikin, ja jotkut tulivat sinne vaikka vanhemmat eivät kannustaneet. Koulu oli valtion koulu, ja jotkut luokkatovereista olivat vapaaoppilaita.
Valinta II: Valitsin pitkän englannin vanhempien mielipiteistä huolimatta. Vaihtoehtona oli saksa,
Valinta III: Valitisin vapaaehtoisen musiikkiopin ja koulun orkesterin
Valinta IV: En valinnut vapaaehtoista puutyötä
Valinta V: Liityin koulun kuoroon
Valinta VI: valitsin kielilinjan, kieliksi saksan ja ranskan (lukio)
Valinta VII: valitsin biologian, en psykologiaa
Valinta VIII: valitsin reaalin pakolliseksi ja lyhyen matematiikan ylimääräiseksi yo-kirjoituksissa.

Tuntuu jälkiviisaudelta, mutta todella olisin halunnut ensimmäisellä luokalla aloittaa saksan opinnot ja siirtää ruotsin opiskelun lukioon. Kymmenvuotiasta ärsytti, kun opettaja viattomuudessaan selitti että "suomalaislapsen tulee ensin oppia ruotsia ja vasta sitten hän voi opiskella saksaa". Lause tuntui typerältä silloin niin kuin nytkin, ja sen jälkeen olen aina suhtautunut epäluuloisesti fraaseihin, joilla ruotsin merkitystä korostetaan. Onttoja ovat.

On koululiasten aliarvioimista kuvitella etteivät he osaa tehdä valintoja. Koulujärjestelmässämme oli ainakin ennen vaihtoehtoja.

Lue lisää

...mutta nyt on kaikilla peruskoulun ajan samat mahdollisuudet koulunkäyntiin ja samat yhteiskunnan laatimat opetussuunnitelmat.
Kunnan varallisuus ja koulun koko ratkaisee ainetarjonnan ja valinnanmahdollisuudet, vaikka pakkoruotsi poistuisi niin suurimmassa osassa Suomea se valinnanvaraisuus jäisi resurssien puutteessa tosi rajalliseksi.

Kävit valtion koulua jonne menit kansakoulun neljänneltä luokalta mutta sekään ei ollut ilmainen vaikkakin halvempi kuin yksityiskoulut.
Kouluruokailu ei ollut ilmaista, ei koulukirjat eikä muutkaan oppimateriaalit, eikä liioin koulumatkat. Silloin kun sinä ja minä kävimme koulua me olimme valittuja, meidän perheillämme oli varaa kouluttaa meitä ja arvostivat koulutusta. Lapsen kouluttaminen oli ennen peruskoulua taloudellinen uhraus (?) tai ainakaan se ei ollut vanhemmille ilmaista.

16 kirjoitti:

Kyllä sinä nyt otat reilusti kantaa pakollisen ruotsin puolesta.

Ankdam: "Ruotsinkelinen debatti tulee nähdä siinä valossa että meillä suomenruotsalaisilla aito huoli omista perusoikeuksistamme ruotsinkielisinä suomalaisina."

16: "Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?"

Ankdam: "Miksi ette samalla vaadi saada valita kaikkia lastenne kouluaineita? Mikä tekee nimenomaan ruotsin juuri siksi ainoaksi aineeksi joka tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi /-valinnaiseksi?"

En vertaa musiikkia ja matematiikkaa keskenään, en myöskään englantia ja historiaa. Vieraat kielet ovat oma aineryhmänsä kaikkialla maailmassa ja se on pakollinen, kuten matematiikka - mutta koska vieraita kieliä on paljon ja kieltenopiskelussa tarve ja kiinnostus ovat ne keskeisimmät elementit, emme lue muinaisurdua vain siksi, että onhan meillä matematiikkaakin. Kielten kohdalla lapsilla ja vanhemmilla on ilman muuta oikeus pohtia, mitä kieliä luetaan. Ruotsi on meilla suomenkielisissä kouluissa pakollinen, kaikki muut kielet valinnaisia tai vapaaehtoisia. Et voi perustella, ettei vanhemmilla ja lapsilla olisi oikeutta haastaa koulujen kielivalinnat, koska koulussa on matematiikkaakin etkä sinä sitä ainakaan ole tarvinnut. Kaikissa maissa käydään keskustelua kieltenopetuksesta, mutta vain Suomessa tästä keskustelusta saa rasistin ja sivistymättömän leiman.

Vieras kieli on kuin musiikissa instrumentti - oppilaan on hyvä saada valita omansa. Emmehän vaadi, että kaikkien suomalaisten on soitettava yhtä ja samaa instrumenttiakaan.

Minusta tuossa "ette voi vaatia saada päättää, mitä kieliä lapsenne opiskelee" -sloganissa ei ole mitään, mistä näkisi, että yrittäisit kunnioittaa meitä suomenkielisiä vanhempia, meidän elämänkokemustamme ja meidän haluamme ohjata omia lapsiamme. Se perustuu pelkästään ajatukseen, että kaikissa muissa maissa vapaa kielivalinta voi olla sivistystä ja oikein, mutta Suomessa se on vastoin perustuslakia, koska ruotsinkieliset kokevat olevansa oikeutettuja vaatimaan ei-ruotsinkielisiltä oman kielensä opiskelua kaikilta, jotka tässä maassa aikovat olla jotain ja omistaa jotain, koska niin on ollut tähänkin asti.

Miksei tämä aukene ruotsinkielisille? Pitäähän teidän nähdä gallupeista, että asia on suomenkielisille selvä. Miksi tehdä tästä riita kieliryhmien välille?

Lue lisää

vaan peruskouluun ja yleiseen, yhtäläiseen oppivelvollisuuteen jotka ovat minusta hieno asia.

Ankdam kirjoitti:

vaan peruskouluun ja yleiseen, yhtäläiseen oppivelvollisuuteen jotka ovat minusta hieno asia.

Ruotsi sattuu olemaan sinusta hyvä valinta pakolliseksi kieleksi, mutta entäpä jos meillä ei olisikaan pakollista ruotsia. Sinun perustelusi mukaan Suomessa saisi olla vaikkapa pakkovenäjä, eikä kukaan saisi kyseenalaistaa sen merkitystä, koska meillä on yleinen ja yhtäläinen oppivelvollisuus?

Ankdam kirjoitti:

"Miksei suomenkielistä debattia tule nähdä siinä valossa, että meillä suomenkielisillä on aito huoli omista (lastemme) perusoikeuksista, joihin kuuluu myös luettujen kielten valinta perheen ja lapsen omien intressien perusteella, kuten muuallakin maailmassa?"

Miksi ette samalla vaadi saada valita kaikkia lastenne kouluaineita? Mikä tekee nimenomaan ruotsin juuri siksi ainoaksi aineeksi joka tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi /-valinnaiseksi?

Anteeksi nyt vain mutta tuo perusoikeusvaatimus joka perustuisi vanhempien oikeuteen valita mitä lapsille peruskoulussa opetetaan on kestämätön. Suomessa on yleinen lakisääteinen oppivelvollisuus jonka opetuksen sisällön määrää maksaja, eli yhteiskunta.

""Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."

Käsitys on täysin perusteltu koska H Tala & hängarounds, eli netin kovaäänisin porukka ainakin haluaa.

Omana kouluaikanani eli "wanhaan hyvän aikaan" vanhemmat todella pystyivät 3 - 4 kansakoululuokan (toki niitäkin oli yksityisiä, eli ns "valmistavia kouluja") jälkeen pitkälti päättämään siitä mitä ja missä heidän lapsensa opiskelivat mutta se opetus maksettiin vanhempien omasta pussista joko kokonaan tai osittain. Olen itsekin käynyt yksityistä oppikoulua ja siellä opiskellut paljon kieliä mutta erittäin vähän matematiikkaa. Kielistä minulla on ollut suurta hyötyä sekä itselleni henkilökohtaisesti että työssäni mutta mitä matematiikkaan tulee niin olen pärjännyt aivan loistavasti osaamalla vain yhteen- ja vähennyslaskua, jakaa ja kertoa sekä prosenttilaskua.
Omassa koulussani oli toki mahdollisuus myös opiskella matematiikkapainotteisesti ja vähemmän kieliä mutta kuitenkin luettiin kotimaisten kielten lisäksi kahta pakollista vierasta kieltä vaikka vähemmän tunteja.
Nykyinen peruskoulu on kompromissi ja sen tehtävä on yleissivistävä joten se tarjoaa vähän kaikkea.

Peruskoulun myötä (sos.dem) tasapäistettiin opetus ja kaikille lapsille, asuinpaikasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta ryhdyttiin tarjoamaan kaikille samaa perusopetusta, samojen perusteiden ja oppimäärien mukaan. Tämä merkitsi aikoinaan sitä että niiden koulutus parani joiden vanhemmilla ei olisi ollut varaa maksaa oppikoulua. Mutta voidaanhan systeemistä toki luopua....

Tämä ei ollut kannanotto pakkoruotsin puolesta vaan puolustuspuhe peruskoululle joka on Suomen suuri ylpeydenaihe, laajalti kansainvälisesti kadehdittu ja myös minun mielestäni hieno asia vaikka en itse ole sitä käynytkään.

Lue lisää

"Miksi ette samalla vaadi saada valita kaikkia lastenne kouluaineita? Mikä tekee nimenomaan ruotsin juuri siksi ainoaksi aineeksi joka tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi /-valinnaiseksi?"

Oletko tosissasi? Etkö tiedä, että se ainoa pakollinen vieras kieli Suomalaisille koulussa?

lumi pehrmty kirjoitti:

Ahvenanmaalaisten ja närpiöläisten mielestä suomenkielisillä ei saisi olla mitään oikeuksia. Mitäs siihen sanot? Kyllä minä teitä stadin hurreja kunnioitan koska olette hieman viisaampaa porukkaa kuin nämä saaristo urpot joilta sukurutsa on jo aivot tuhonnut.

Lue lisää

Monta vuotta täällä Ahvenanmaalla asuneena en ymmärrä, että täällä jotenkin kiellettäisiin suomenkielisten oikeudet, mutta kun on kyse pienestä saariryhmästä (alle 30000 asukakasta), niin minusta on hyvin ymmärrettävää, että oman kielen säilymisestä ollaan huolissaan ja joskus siinä vähän ylireagoidaankin. Mutta se että meitä suomenkielisiä täällä pidettäisiin jotenkin toisen luokan kansalaisian, ei pidä paikkaansa.

36 kirjoitti:

"On olemassa virallinen historiankirjoitus ja sitten on olemassa netti fennojen historiankirjoitus, anteeksi nyt mutta jälkimmäistä ei oikein voi nimittää "tulkinnaksi" se on silkkaa tarkoitushakuista historian väärentämistä, anakroniaa ja vihan kylvämistä."

Tässä on kuitenkin kysymys paljon laajemmasta, sillä ruotsinkielisellä puolella kyseenalaistetaan toistuvasti paitsi meidän historiaa harrastavien maallikkojen tulkinnat, myös suomenkielisten koulujen historianopetuksen ja oppikirjat (jotka tiedän laadukkaiksi) sekä suomenkielisten historijoitsijoiden ja historiaa sivuavien alojen tutkijat.

Tästä esimerkki tuoreesta HBL:n keskustelusta: Historiakunskapen bland finskspråkiga är dålig och bland finska forskare inom agrologi, historia och språklära tycks det inte finnas en vilja att höra hela den historiska sanningen. Det ligger tydligen i deras intresse att tuta ut irrläror.

Vastaavia kirjoituksia luen joka ikisestä ruotsinkielisestä ketjusta. Mistä on kysymys?

Lue lisää

"sillä ruotsinkielisellä puolella kyseenalaistetaan toistuvasti paitsi meidän historiaa harrastavien maallikkojen tulkinnat, myös suomenkielisten koulujen historianopetuksen ja oppikirjat"

Tokkopa sentään. Tunnettu fakta molemmin puolin kielirajaa on että malkain kaikkien maiden oma historianäkemyksensä on hiukan kansallismielisyyteen kallellaan, mutta tuo korjaantuu ajan myötä.

Mutta esim SL sivustoltakin löytyvän (tai oli siellä Talan vallan aikana) valhekokoelmaa et löydä mistään muulata. Etkä varsinkaan oppikirjoista.

"Historiakunskapen bland finskspråkiga är dålig och bland finska forskare inom agrologi, historia och språklära tycks det inte finnas en vilja att höra hela den historiska sanningen. Det ligger tydligen i deras intresse att tuta ut irrläror."

Ensinäkin tuo on jonkun yksittäisen henkilön mielipide. Eivät ne Talankaan mielipiteet kovin lennokaita ole eikä kukaan keksisi yleistää hänen psyykkeensä kaikkien suomenkielisten kuvaavaksi. Toiseksi on aivan totta että Suomen historiaa ennen 1809 luetaan nykyään hyvin vähän kouluissa ja muuallakin. Ja jos tietoa ei ole ennakoluuloja (irrläror) on helpompi ylläpitää ja levittää.

Eheh kirjoitti:

Vastauksesi oli nykyisen tilanteen mukainen, mutta miten käy tulevaisuudessa?

Olen aivan samaa mieltä kanssasi, kun kirjoitat: "Ei tarvitse osata käytännössä. Riittävä kielitaito on vaikkapa se 30 vuotta aiemmin suoritettu virkamiesruotsi joka on osa akateemista loppututkintoa. Kielitaitovaatimus yksikielisillä alueilla on lähinnä muodollinen. Kaksikielisillä alueilla muodolliset vaatimukset ovat luonnollisesti korkeammat mutta eivät aina käytännössä sitä kuitenkaan ole." - Mutta juuri tästä se kenkä puristaa. Järjestelmä on sisältä laho, kaksikielisyyttä teeskennellään vaikka sitä ei ole. Kuinka kauan voidaan jatkaa tällä tavoin?

Myös tässä kohdassa olen samaa mieltä: "On kovin vaikea etukäteen tietää minne elämä kuljettaa." Olen toiminut alalla jossa ei lainkaan olisi tarvittu englannin kieltä, mutta aivan omaksi huvikseni olen ylläpitänyt taitojani ja opiskellut lisää kuten suvussa on tapana. Yllättäen englannintaitoni vei minut työ- ym. asioissa eri puolille Eurooppaa, puhumattakaan pojastani tai veljestäni jotka ovat vuosia kulkeneet pitämässä englanninkielisiä esitelmiä ja kursseja monissa eri maissa. (Kummankaan opinnot eivät vaatineet erityistä englannin osaamista). Joku voi tarvita ruotsia, joku, saksaa, ranskaa venäjää tai jopa latinaa - etukäteen ei kaikkeen voi varautua, ja on varauduttava siihen, että tekemällä valintoja sulkee myös joitain ovia. (alitsin lielilinjan - en olisi päässyt Polille.)

Svenska nu toimii koulun seinien sisäpuolella, mutta kauan sitten me koululaiset olimme kiinnostuneita siitä, millaista on koulun ulkopuolella. Se, mikä siellä odottaa, motivoi vielä enemmän kuin toiminta koulussa.

Lue lisää

"Mutta juuri tästä se kenkä puristaa. Järjestelmä on sisältä laho, kaksikielisyyttä teeskennellään vaikka sitä ei ole. Kuinka kauan voidaan jatkaa tällä tavoin?"

Tuosta "kenkä on puristanut" aika pitkään, eikä ole mitään ilmeisiä syitä miksi tuo poistuisi. Systeemihän on hyvin joustava. Jos ei tavitse osata sitä ei vaadita mutta jos tarvitsee niin sitä vaaditaan. Eikö olisi hankalampaa jos niiltäkin jotka eivät tarvitse vaadittaisiin. Kaikille annetaan kuitenkin alussa perusvalmiudet kun ei koskaan tiedä minne elämä heittää. Sekin on fiksua. Eli puristavaa kenkää ei ole, ja siksihän asiaan ei olla puututtu. Eikä siihen siis mitään pakottavaa tarvetta puuttua.

ahvennainen kirjoitti:

Monta vuotta täällä Ahvenanmaalla asuneena en ymmärrä, että täällä jotenkin kiellettäisiin suomenkielisten oikeudet, mutta kun on kyse pienestä saariryhmästä (alle 30000 asukakasta), niin minusta on hyvin ymmärrettävää, että oman kielen säilymisestä ollaan huolissaan ja joskus siinä vähän ylireagoidaankin. Mutta se että meitä suomenkielisiä täällä pidettäisiin jotenkin toisen luokan kansalaisian, ei pidä paikkaansa.

Lue lisää

Ahvennainen tiedät varsin hyvin että oman kielen säilyttämisellä ja puhtaalla rasismilla on selvä raja jota ei oikein Holokaustin jälkeisessä maailmassa voida ylittää. Ei edes jos pitää saada "positiivisesti syrjiä" niitä jotka jonku sata vuotta sitten eläneen luuserin mielestä olivat huonompia ihmisiä.

rautaako? kirjoitti:

"Mutta juuri tästä se kenkä puristaa. Järjestelmä on sisältä laho, kaksikielisyyttä teeskennellään vaikka sitä ei ole. Kuinka kauan voidaan jatkaa tällä tavoin?"

Tuosta "kenkä on puristanut" aika pitkään, eikä ole mitään ilmeisiä syitä miksi tuo poistuisi. Systeemihän on hyvin joustava. Jos ei tavitse osata sitä ei vaadita mutta jos tarvitsee niin sitä vaaditaan. Eikö olisi hankalampaa jos niiltäkin jotka eivät tarvitse vaadittaisiin. Kaikille annetaan kuitenkin alussa perusvalmiudet kun ei koskaan tiedä minne elämä heittää. Sekin on fiksua. Eli puristavaa kenkää ei ole, ja siksihän asiaan ei olla puututtu. Eikä siihen siis mitään pakottavaa tarvetta puuttua.

Lue lisää

Jos todellista tarvetta ei ole, niin tehdään sellainen ja vaaditaan ruotsia.

Pakkoruotsikeskustelu menee liian usein suomenruotsalainen kulttuurin olemassaolon puolustamiseksi. Televisiokeskustelussakin tärkein kysymys, eli suomenkielisen opiskelijan (miksei ruotsinkielisenkin) vapaus valita haluamansa kielet, väistyi muun tieltä.

En usko, että valinnainen B-kieli tuhoaisi suru-kulttuuria, katkoisi yhteyksiä pohjoismaihin... siis MUIHIN pohjoismaihin, tyhmentäisi meitä tai rapauttaisi DNA:tamme kovin merkittävästi :)

Ihan tosi kauniisti asetettuja kysymyksiä ja rautaako vinoilee, että pitäisi käsitellä luottamuksella psykiatrinsa kanssa ja vinoilee itsetunnosta. Jos pakollisen ruotsin kannattajat eivät kykene asialliseen keskusteluun, niin eihän sille mitään voi.

vaikeaa on kirjoitti:

Ihan tosi kauniisti asetettuja kysymyksiä ja rautaako vinoilee, että pitäisi käsitellä luottamuksella psykiatrinsa kanssa ja vinoilee itsetunnosta. Jos pakollisen ruotsin kannattajat eivät kykene asialliseen keskusteluun, niin eihän sille mitään voi.

Lue lisää

Rautaakolla? itsellään vaivaa alemmuus. Luulee että ruotsi on joku jumalallinen kieli jolla on mahtava historia. Freudenthalin opetuslapsena osoittaa totaalista tietämättömyyttä historiasta saatikka muistakin aiheista. Enpä ole yllättynyt!

Ei ihme että Kustaa Vaasa tarvitsi lähinnä saksalaisia rakentamaan reformaatio valtakuntaansa. Rautaako? olisi siellä ollut sähläämässä niin Ruotsi eläisi vieläkin kivikautta.

Ruotsia ja suomi olivat kummatkin enimmäkseen talonpoikien kieliä. Vasta 1800-luvun lopulla ne alkoivat muodostua ylioppilaiden ja sivistyneistön kieleksi. Syntyi kansallismielisesti ajattelevia oppineita. Molemmat maat ovat lähinnä kehittyneet muiden rakentaman perustuksen pohjalle. Välimeren porukka, afrikkalaiset, seemiläiset ja aasialaiset loivat perustan nykysivistykselle josta saksalaiset jatkoivat rakentamista.

Ruotsi ja Suomi olivat esimerkiksi vuonna 500 paska lääviä kun taas joku Bysantti oli mahtava. Rautaako? siteratakseni Hitleriä "meillä germaaneilla ei ole menneisyyttä". Aatu suorastaan halveksi Heinrich Himmlerin mielenkiintoa Skandinavian "savikyliä, kivikirveitä ja ruukunsirpaleita" kohtaan.