Ihmettelen sitä että puulämmitykssessä pidetään ihanteellisena mahdollisimman matalaa savukaasujen lämpötilaa. Tätä perustellaan sillä, että lämpöä ei saa karata "harakoille". Mutta kun kuumat savukaasut menevät tiiliohormin läpi, ne samalla lämmittävät tiilihormia, ja lämmin tiilihormi lämmittää huoneistoa.
Asun 50-luvulla rakennetussa talossa, jossa on kellarikerros ja kaksi asuinkerrosta, hormilla pituutta 9 metriä, kun aikanaan lämmitimme öljyllä, niin hormi oli aina aivan kylmä, mutta puulämmitykseen siirryttäessä huomasimme sen mukavan asian, että puukattilassa kun oli tulet, niin kerrosten läpi menevä hormikin lämpeni ja luovutti lämpöä huoneisiin, eli se toimi ikäänkuin yliomääräisenä patterina, eli ei se ole huono asia, jos savukaasujen lämpötila onkin korkea. Ja kun hormikin luovuttaa lämpöä,niin se vähentää puun tarvetta lämmityksessä, tämä usein unohdetaan kun mainostetaan että öljyllä on korkea hyötysuhde, se tarkoittaa sitä , että lämpö ei karkaa, eli öljyn savukaasulämpötilat ovat niin alhaiset, että ne eivät lämmitä hormia.
Asun 50-luvulla rakennetussa talossa, jossa on kellarikerros ja kaksi asuinkerrosta, hormilla pituutta 9 metriä, kun aikanaan lämmitimme öljyllä, niin hormi oli aina aivan kylmä, mutta puulämmitykseen siirryttäessä huomasimme sen mukavan asian, että puukattilassa kun oli tulet, niin kerrosten läpi menevä hormikin lämpeni ja luovutti lämpöä huoneisiin, eli se toimi ikäänkuin yliomääräisenä patterina, eli ei se ole huono asia, jos savukaasujen lämpötila onkin korkea. Ja kun hormikin luovuttaa lämpöä,niin se vähentää puun tarvetta lämmityksessä, tämä usein unohdetaan kun mainostetaan että öljyllä on korkea hyötysuhde, se tarkoittaa sitä , että lämpö ei karkaa, eli öljyn savukaasulämpötilat ovat niin alhaiset, että ne eivät lämmitä hormia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos talossa on kylmä ilman hormin lämmittävää vaikutusta, on lämmönjakojärjestelmä suunniteltu väärin. Ei se lämmin hormi puita säästä, koska puillahan se hormi nimenomaan lämpenee.
Miksi hormit silloin ennen, 1950-luvulla, kun puulämitys oli vielä yleisin lämmitysmuoto, sijoitettiin talon keskelle?
Tietenkin siksi, että hormin lämmittävä vaikutus otettiin huomioon ja silloin hormi keskellä taloa toimii parhaiten lämmitysvaikutukseltaan.
Tämä 50-luvun talo missä asun, lämmitetiin alkujaan puulla, sitten 70-luvulla taloon on vaihdettu öljylämmitys mutta nyt mennään taas puulla.
sijoitettiin keskelle kun huoneet oli sen ympärillä ja joka huoneeseen saatiin uuni.
Sellaisen suuttimen, että hormi lämpiää.
ihan eri, poltin käy joskus ja jouluna, kun puilla tuli on lähes koko päivän pesässä, kovilla pakkasilla.
Olet oikeilla jäljillä ajateltuna puun polttotapahtumaa ja taloudellisuutta hyötysuhteineen. Hyvään hyötysuhteeseen ei vaikuita se mihin puusta saatu lämpöenergia siirretään.Tärkein tekijä on sen hyödyntäminen.
Esim. kaikki kattilahuoneeseen ja hormiin sitoutunut lämpöenergia nostattaa hyötysuhdetta.Omassa tapauksessani,- vaikka savukaasujen lämpötila hipoo lähes 350.....400C astetta,- mitattuna kattilan hormiliitoksesta. Lämpötila, jota ei voi enää hyödyntää on alle 200C, niin tämä lämpötila on hormissa ullakon kohdalla. Koko hormi n 5m matkalta toimii varaajana,- joka todella näyttelee suurta osaa talon lämmittämisessä. Lämmityspäivinä hormin läheisyydessä oleveien huoneiden termostaatit menevät kiinni tämän hormista tulevan lämpöenergian ansioista.
PS:
Tietysti tietoisesti ei ole mielekästä nostattaa kattilan savukaasun lämpötilaa muutoin kuin pyrkimällä täydellisempään ja puhtaampaan palamiseen.
Oma kokemus on, että ei niistä todella alhaisista(alle 150 astetta) savukaaulämpötiloista paljon hyötyä ole, ehkä optimi on siinä 200 asteen kieppeillä. Alhasilla lämpötiloilla saa vain karstoitettua pannua ja mainoksissa mainittu hyötysuhde(yli 90 %) on täyttä puppua, kun tuli on ollut pannussa muutaman kerran. Vaikka kattilan konvektiopinnoille ei keräänny kuin harjaamalla poistettavaa tuhkapölyä, niin aikalailla sekin alentaa hyötysuhdetta. Kyllä sen huomaa, kun lämmittää ensiimäsen kerran kattilan nuohoamisen jälkeen, kyllä mittarit nousevat hieman toiseen tahtiin.
Hormi tosiaan kylmänä jopa viilentää taloa, joten ei ole tosiaankaan pahitteeksi, jos savukaasut sitä lämmittävät. Jos talossa on uuneja, joita ei lämmitetä, niin kyllä ne kovilla pakkasilla imevät itseensä lämpöä. Kun taas niissä pitää kerran pari viikossa pienet tulet, niin on talossa ihan toinen tuntu, sellainen kotoinen lämpö.
"Ihmettelen sitä että puulämmitykssessä pidetään ihanteellisena mahdollisimman matalaa savukaasujen lämpötilaa. Tätä perustellaan sillä, että lämpöä ei saa karata "harakoille". Mutta kun kuumat savukaasut menevät tiiliohormin läpi, ne samalla lämmittävät tiilihormia, ja lämmin tiilihormi lämmittää huoneistoa."
-Niinpä.Entäpä jos vapaana on useampi hormi .Yläkerran huoneessa piippuun tehtäisiin ns kierto toisessa hormissa takaisin kellariin ja sieltä edelleen ylös.Kuitenkin piipun nuohous huomioiden.Huippuimuri nopeuden säädöllä takaaman vedon.Tähän viimeiseen hormiin pelti.Savukaasuista olisi taatusti hyödynnetty kaikki lämpö.
Niimpä.