MLP jätevedellä

Joo kyllä sitä todellisuudessa menee noin 50%, kun laskee suihkuvedet, astianpesukoneen, pyykinpesukoneen ja kondenssi pyykinkuivaajan. Pyykinpesukone jauhaa melkein päivittäin. Meitä on 2 aikuista ja 2 lasta, hetivalmiin kiukaan vuoksi saunakerrat n. 4-5 kpl/viikko. Joka aamu puhtaissa työvermeissä töihin, joten pyykinpesua riittää. Talomme koko n. 180m^2 1½-kerroksinen. Ollaan aika tarkasti laskeskeltu energian hukkia ja tällaiseen johtopäätökseen tultu. Ja peruskysymyshän on energiaa jätevedestä, se on todennäköisesti tulevaisuutta, sillä muualla tehdään jo niin.

No kyllä perusyksikkö on MLP, vaikka ottaakin lämmön osittain / suurimmaksi osaksi jätevedestä. Tätä on tutkittu Ruotsissa ja siellä on muutama järjestelmä käytössä. Sehän on suurta typeryyttä lämmittää vettä ja sitten heittä lämpö jäteveden mukana harakoille. Tulevaisuudessa osa yhdyskuntien lämmöstä voidaan tuottaa jätevedestä Ruotsalaisten mukaan. Jätesäiliössä lämpöä syntyy myös itsestää biologisen hajoamisen myötä. Tässä siis olisi maakierto ja jätevesi yhdistelmä, eli MLP systeemi.

LVI teknikko kirjoitti:

No kyllä perusyksikkö on MLP, vaikka ottaakin lämmön osittain / suurimmaksi osaksi jätevedestä. Tätä on tutkittu Ruotsissa ja siellä on muutama järjestelmä käytössä. Sehän on suurta typeryyttä lämmittää vettä ja sitten heittä lämpö jäteveden mukana harakoille. Tulevaisuudessa osa yhdyskuntien lämmöstä voidaan tuottaa jätevedestä Ruotsalaisten mukaan. Jätesäiliössä lämpöä syntyy myös itsestää biologisen hajoamisen myötä. Tässä siis olisi maakierto ja jätevesi yhdistelmä, eli MLP systeemi.

Lue lisää

Ei onnistu. Liian kallista. Ja kirjainkoodi pitenee kuin Aku-Ankan sudenpentujen pääjohtajan arvonimessä. Kukaan ei voi ottaa todesta jotain MLPJVLP:tä. Tuostahan tulee pian joku huumejuttu mieleen. Aakkoset.

Hommaa pellettilämmitys.

Y-merkonoomi kirjoitti:

Ei onnistu. Liian kallista. Ja kirjainkoodi pitenee kuin Aku-Ankan sudenpentujen pääjohtajan arvonimessä. Kukaan ei voi ottaa todesta jotain MLPJVLP:tä. Tuostahan tulee pian joku huumejuttu mieleen. Aakkoset.

Hommaa pellettilämmitys.

Lue lisää

Jätevesi-pelletti-lämmitys olisi aika "siisti". Aurinkolämmityksellä kuivattaisiin kesähelteillä vuoden paskoista puristetut priketit ja pinoon eli laariin ja talvella takkaan.

Niin, tarkoitus on ottaa energiaa jätevedestä niin paljon kuin siitä saadaan ja loppu energia otetaan maasta. Tällaisen järjestelmän rakentaminen tuskin ongelma. Kun lokasäiliö on tarpeeksi iso ja tuleva jätevesi johdetaan pintaan, niin neste kerrostuu säiliössä, eli kuumun neste on pinnassa. Käymisen ja biologisen hajoamisen johdosta säiliössä oleva jäte tuottaa myös itsessään energiaa. Väliseinällä on tarkoitus hoitaa, ettei lämmin pintavesi mene jäteverkostoon, vaan kylmä. Todellisuudessa jätevesien mukana menee noin 50% energiasta. YP, US ja AP ovat hyvin eristettyjä, joten niiden kautta ei mene energiaa harakoille kuin johtumalla vähäisiä määriä, sillä ilmatiiveys on kunnossa. Ilmastoinissa on LTO kone, jonka hyötysuhde on 60%, joten sieltäkään ei paljoa mene energiaa ulkoilmaan. Tarvittaessa Lokasäiliöstä voisi tehdä isommankin 15-20m^3, jolloin biologinen toiminta tuottaa enemmän energiaa ja virtaus on pienempi, niin kerrostumista pääsee tapahtumaan paremmin. Kesäaikana jätevesikierto voisi olla pois käytöstä, jolloin energia varastoituu paremmin säiliöön käytettäväksi talviaikana.
Moni tuntuu irvailevan asiasta, mutta tällaista järjestelmää on testattu ja rakennettu muualla euroopassa ja hyväksi havaittu!!!
SUOMALAISILLA TUNTUU OLEVAN TAKAPAJUINEN ASENNE UUDISTUKSIIN, ELI OLLAAN SELLAISIA JUNTTEJA PERÄPOHJOLASSA!
Miksi en käyttäisi innovatiivisuutta hyödyksi, kun joutuu uudistamaan jätevesisysteemin kuitenkin, koska kunnallistekniikka tulee talollemme ja siihen on liityttävä ennen vuotta 2014.

Näillä keleillä paskakaivo meinaa jäätyä ilman lämmöntalteenottoakin jollei ole lunta päällä eristeenä, säiliö n.8m3.

Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

LVI teknikko 26 kirjoitti:

Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

Lue lisää

Savon suunnalla, ei ollut Nilsiä.

Jossain kirjoitti:

Savon suunnalla, ei ollut Nilsiä.

Tällainen lauselma löytyy euroopan unionin energia lausumasta. Siinä nimenomaan mainitaan jätevedestä talteenotettava energia.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Lämmön talteenotto, sisäilmasto

* Ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhde yli 70 %
* Tuloilma esilämmitetään passiivisesti maan lämmöllä lämpökaivossa tai maaputkistossa. Saksalaiset kokemukset maaperään upotettavasta ilman esilämmitysputkista ovat ohjanneet rakentamista nestekiertoisen maaputkiston suuntaan.
* Lämpimän jäteveden lämmön talteenotto
* Ilmanvaihdolle tilakohtainen mitoitus, keskimäärin 0,5 kertaa tunnissa

Lisäksi Wavin Labko on kehitellyt samaa systeemiä lämmönvaihtimella, mutta näin pitkälle menevään yksinkertaistettuun systeemiin ei vielä ole päästy. Todellakin jollakulla polla leikkaa, sillä idea on tosissaan järkevä ja edullinen ja toisaalta Brysselin ja Suomen johtoportaat saadaan näin tyydytettyä.
Suosittelisin tekemään suunnitelmat valmiiksi ja hakemaan patenttia, tässä on miljoonien alku. Kaiken lisäksi, kun ajatus on hyvin maanläheinen ja järkevä.

LVI teknikko 26 kirjoitti:

Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

Lue lisää

Katoppa tätä linkkiä!!

http://www.passiv.fi/?page=21&subpage=42&lang=fi

Ja luupaavatten 4000Kwh/vuosi.

Uskoisin onnistuvan

LVI teknikko 26 kirjoitti:

Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

Lue lisää

Uusi perus talo 160-180 neliö, perus eristys, lämmitys ja vesi maksaa noi 1000 e vuodessa. Lämmin vesi siitä 35% ja siitä talteen otettava määrä 60%. potentiaali niissä viemäreissä alle 100 e vuodessa. Siihen on kyllä tosi vaikeeta lisätä mitään tuommoisia virityksiä. Sit tietty jos kustannuksilla ei ole mitään väliä.
Ei ole ainakaan eko-teko.

hullun hommaa kirjoitti:

Uusi perus talo 160-180 neliö, perus eristys, lämmitys ja vesi maksaa noi 1000 e vuodessa. Lämmin vesi siitä 35% ja siitä talteen otettava määrä 60%. potentiaali niissä viemäreissä alle 100 e vuodessa. Siihen on kyllä tosi vaikeeta lisätä mitään tuommoisia virityksiä. Sit tietty jos kustannuksilla ei ole mitään väliä.
Ei ole ainakaan eko-teko.

Lue lisää

Henkilöä kohti lämmitetään vuodessa 23 m3 vettä 55 asteeseen. Yksinkertaisuuden vuoksi arvioidaan lämmön nostoksi 50 astetta. Kilo vettä vaatii 4,2 kWs asteen lämpötilan nostoon. Kertolaskulla tulee 1341 kWh vuodessa henkeä kohti.

Tässä ei ole koko totuus. Kylmä vesi ei poistu huoneistosta koskaan yhtä kylmänä kuin se tulee. WC-huuhtelunkin vesi seisoo säiliössä pitkään ja lämpenee. Kylmää vettä menee henkeä kohti 35 m3. Jos se lämpenisi keskimäärin 10 astetta lämpimämpänä, on tuon energian osuus 408 kWh. Yhteensä henkeä kohti siis menee 1750 kWh. Kahden hengen taloudessa 3500 kWh jne.

Poistuvan jäteveden voi jäähdyttää noin 4 asteeseen, johon se maaperässä muutenkin voisi jäähtyä. Tuossa jäähdyttämisessä saisi siis 3500-5000 kWh energiaa vuodessa tavallisessa perheessä (2-3 hlö). Kesällä tulisi liikaa veden lämmittämiseen eli hyötyä ei tulisi niin paljoa. Muuhunhan ei lämpöä pysty kesällä oikein käyttämään. Lisäksi lämpöpumpun sähkö tuo oman lisänsä eli ylijäämä alkaa jo pienen lämmitystarpeen aikana.

hullun hommaa kirjoitti:

Uusi perus talo 160-180 neliö, perus eristys, lämmitys ja vesi maksaa noi 1000 e vuodessa. Lämmin vesi siitä 35% ja siitä talteen otettava määrä 60%. potentiaali niissä viemäreissä alle 100 e vuodessa. Siihen on kyllä tosi vaikeeta lisätä mitään tuommoisia virityksiä. Sit tietty jos kustannuksilla ei ole mitään väliä.
Ei ole ainakaan eko-teko.

Lue lisää

Tuo 60 % talteenoton aste on täydellistä haihattelua, ja lämpimän käyttöveden vaatima energian kulutus määräytyy käytännössä pelkästään kulutuksen perusteella. Saadaan suurempi säästö, kun jätetään lämpimän veden hanikat auki. Tämä vinkkinä kokeilijoille, jos tuota kautta saatavan säästön haluaa maksimoida. Peittoakin voi jatkaa enemmän, jos leikkaa alkupäästä isomman palan.

pohdiskelia kirjoitti:

Henkilöä kohti lämmitetään vuodessa 23 m3 vettä 55 asteeseen. Yksinkertaisuuden vuoksi arvioidaan lämmön nostoksi 50 astetta. Kilo vettä vaatii 4,2 kWs asteen lämpötilan nostoon. Kertolaskulla tulee 1341 kWh vuodessa henkeä kohti.

Tässä ei ole koko totuus. Kylmä vesi ei poistu huoneistosta koskaan yhtä kylmänä kuin se tulee. WC-huuhtelunkin vesi seisoo säiliössä pitkään ja lämpenee. Kylmää vettä menee henkeä kohti 35 m3. Jos se lämpenisi keskimäärin 10 astetta lämpimämpänä, on tuon energian osuus 408 kWh. Yhteensä henkeä kohti siis menee 1750 kWh. Kahden hengen taloudessa 3500 kWh jne.

Poistuvan jäteveden voi jäähdyttää noin 4 asteeseen, johon se maaperässä muutenkin voisi jäähtyä. Tuossa jäähdyttämisessä saisi siis 3500-5000 kWh energiaa vuodessa tavallisessa perheessä (2-3 hlö). Kesällä tulisi liikaa veden lämmittämiseen eli hyötyä ei tulisi niin paljoa. Muuhunhan ei lämpöä pysty kesällä oikein käyttämään. Lisäksi lämpöpumpun sähkö tuo oman lisänsä eli ylijäämä alkaa jo pienen lämmitystarpeen aikana.

Lue lisää

Ei taida 4 asteeseen päästä edes sillä valmilla talteenotto lattiakaivolla (es oso 120).

pohdiskelia kirjoitti:

Henkilöä kohti lämmitetään vuodessa 23 m3 vettä 55 asteeseen. Yksinkertaisuuden vuoksi arvioidaan lämmön nostoksi 50 astetta. Kilo vettä vaatii 4,2 kWs asteen lämpötilan nostoon. Kertolaskulla tulee 1341 kWh vuodessa henkeä kohti.

Tässä ei ole koko totuus. Kylmä vesi ei poistu huoneistosta koskaan yhtä kylmänä kuin se tulee. WC-huuhtelunkin vesi seisoo säiliössä pitkään ja lämpenee. Kylmää vettä menee henkeä kohti 35 m3. Jos se lämpenisi keskimäärin 10 astetta lämpimämpänä, on tuon energian osuus 408 kWh. Yhteensä henkeä kohti siis menee 1750 kWh. Kahden hengen taloudessa 3500 kWh jne.

Poistuvan jäteveden voi jäähdyttää noin 4 asteeseen, johon se maaperässä muutenkin voisi jäähtyä. Tuossa jäähdyttämisessä saisi siis 3500-5000 kWh energiaa vuodessa tavallisessa perheessä (2-3 hlö). Kesällä tulisi liikaa veden lämmittämiseen eli hyötyä ei tulisi niin paljoa. Muuhunhan ei lämpöä pysty kesällä oikein käyttämään. Lisäksi lämpöpumpun sähkö tuo oman lisänsä eli ylijäämä alkaa jo pienen lämmitystarpeen aikana.

Lue lisää

pohdiskelian mukaan kylmä vesi lämpenee ennen viemäriin menoa (mikä on tietenkin totta), mutta lämpimän veden lämpöhäviötä ei ole kuitenkaan laskettu ollenkaan mukaan. Tokihan tuollaisilla laskutoimituksilla saadaan miellyttäviä lukemia aikaiseksi, mutta totuuden kanssa niillä ei ole tekemistä.


"Ei taida 4 asteeseen päästä edes sillä valmilla talteenotto lattiakaivolla (es oso 120)."

Nyt on puhe lämpöpumpusta.

8+18 kirjoitti:

pohdiskelian mukaan kylmä vesi lämpenee ennen viemäriin menoa (mikä on tietenkin totta), mutta lämpimän veden lämpöhäviötä ei ole kuitenkaan laskettu ollenkaan mukaan. Tokihan tuollaisilla laskutoimituksilla saadaan miellyttäviä lukemia aikaiseksi, mutta totuuden kanssa niillä ei ole tekemistä.


"Ei taida 4 asteeseen päästä edes sillä valmilla talteenotto lattiakaivolla (es oso 120)."

Nyt on puhe lämpöpumpusta.

Lue lisää

Niin että miltä osin ei ollut totuuden kanssa tekemistä?

LVI teknikko 26 kirjoitti:

Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

Lue lisää

...kiinteistö ei ole liittynyt kunnallistekniikkaan. Ihan ilmaista ei kuitenkaan ole se lokasäiliön tyhjennyskään eli arviolta 100-300 €/tyhjennys. Sillä rahalla saa jo jonkun verran sähköäkin.

Isossa mittakaavassa kyllä toimii, esim. kaupungin viemärilaitoksella.

http://www.hsy.fi/vesi/ymparisto/jatevedestalampoa/Sivut/default.aspx

Neronleimahdus...... kirjoitti:

Katoppa tätä linkkiä!!

http://www.passiv.fi/?page=21&subpage=42&lang=fi

Ja luupaavatten 4000Kwh/vuosi.

Uskoisin onnistuvan

Lue lisää

4000 kWh energiaa maksaa pyöreästi 400 €. Paljonko maksaa tuollainen systeemi?

pohdiskelia kirjoitti:

Niin että miltä osin ei ollut totuuden kanssa tekemistä?

Pisti vaan silmään, että olit huomioinut kylmän veden 10 asteen lämmönnousun, mutta et kuitenkaan lämpimän veden lämpöhäviötä ennen lokasäiliötä, joten et voi saada kaikkea energiaa takaisin tuolla periaatteella, vaan osa energiasta jää taloon jo käytön yhteydessä ja osa hukkuu lämpöhäviönä matkalla.

8+18 kirjoitti:

Pisti vaan silmään, että olit huomioinut kylmän veden 10 asteen lämmönnousun, mutta et kuitenkaan lämpimän veden lämpöhäviötä ennen lokasäiliötä, joten et voi saada kaikkea energiaa takaisin tuolla periaatteella, vaan osa energiasta jää taloon jo käytön yhteydessä ja osa hukkuu lämpöhäviönä matkalla.

Lue lisää

Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan.

Yksinkertaistaen veden kulutus jakautuu kuumana käytettävään ja kylmänä käytettävään. 35-40 % käytetään 55-asteisena ja loput 6-asteisena. Tuosta voi lähteä tekemään sovelluksia. Yksinkertaistus ei ole koko totuus, mutta antaa riittävän tarkkuuden esimerkiksi energiatodistuksille.

Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni. 400 kWh ei ole pieni luku sekään. Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa.

Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin. Todella kylmää haluttaessa voisi käyttää jääkaappia.

Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

Voin kertoa yhden sovelluksen, jossa ei ole lämmönsiirrinongelmaa. Poistuvasta jätevedestä otetaan muutaman kilon eriä jäädytettäväksi. Yksi kilo tuottaa 333 kWs jäätyessään. Kun köntti on jäädytetty, se pudotetaan muun jäteveden sulatettavaksi jääkuutioina. Ei tarvita isoa säiliötä eikä lämmönvaihdin töhnäänny. Tällaista sovellusta ei ole. Etuna on erittäin pieni laitteistokoko ja päävirtaus saa kulkea melko vapaana. Tämä on niin tehokas energiansieppaus, että puhdastakin ostovettä voisi käyttää hintojen puolesta. Ja sadevettä varsinkin tai salaojavettä. Tällöin ei tarvitse läträtä likaisen veden kanssa. Jääkuutiot eivät harvakseltaan tuki mitään kuten se itse tavara, joka sekään ei yleensä tuki mitään vaikka ei sulakaan.

pohdiskelia kirjoitti:

Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan.

Yksinkertaistaen veden kulutus jakautuu kuumana käytettävään ja kylmänä käytettävään. 35-40 % käytetään 55-asteisena ja loput 6-asteisena. Tuosta voi lähteä tekemään sovelluksia. Yksinkertaistus ei ole koko totuus, mutta antaa riittävän tarkkuuden esimerkiksi energiatodistuksille.

Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni. 400 kWh ei ole pieni luku sekään. Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa.

Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin. Todella kylmää haluttaessa voisi käyttää jääkaappia.

Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

Voin kertoa yhden sovelluksen, jossa ei ole lämmönsiirrinongelmaa. Poistuvasta jätevedestä otetaan muutaman kilon eriä jäädytettäväksi. Yksi kilo tuottaa 333 kWs jäätyessään. Kun köntti on jäädytetty, se pudotetaan muun jäteveden sulatettavaksi jääkuutioina. Ei tarvita isoa säiliötä eikä lämmönvaihdin töhnäänny. Tällaista sovellusta ei ole. Etuna on erittäin pieni laitteistokoko ja päävirtaus saa kulkea melko vapaana. Tämä on niin tehokas energiansieppaus, että puhdastakin ostovettä voisi käyttää hintojen puolesta. Ja sadevettä varsinkin tai salaojavettä. Tällöin ei tarvitse läträtä likaisen veden kanssa. Jääkuutiot eivät harvakseltaan tuki mitään kuten se itse tavara, joka sekään ei yleensä tuki mitään vaikka ei sulakaan.

Lue lisää

"Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan."

Jep. Maallikkona en ymmärrä, että miksi laskelmassasi et ole vähentänyt lämpimän veden lämpöhäviötä, vai eikö lämpöä huku matkalla lokasäiliöön?

"Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni."

Tälläkin palstalla on kyllä useampaan otteeseen asiasta kirjoitettu. Tuo on tosiasiassa niin pieni hukka, että siihen ei kannata puuttua. Eikä tuolla edes ole mitään merkitystä lämmityskauden ulkopuolella, eli laskelmasi eivät tältäkään osin pidä paikkaansa.

"Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa."

Tähänkö ei ole mitään estettä? Riittääkö 10mm putkessa virtaama suoraan huuhteluun? Entä kannattaako suurentaa putkikoko järjettömäksi muutaman kympin vuosisäästön takia? Tämän osaat varmaan kertoa kun olet kerron tutkija.

"Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin."

Hyvä idea! Ruvetaanko sitten klooraamaan vettä, jotta legionella ei pääse jylläämään? Entä miten helposti pystytään muuttamaan nykyisiä määräyksiä?

Ääh. Järjetöntä keskustelua. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti energiansäästön kannalta, niin olet oikeassa, mutta silloin täytyy unohtaa kaikki muut faktat, jotka vaikuttavat asiaan.

8+18 kirjoitti:

"Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan."

Jep. Maallikkona en ymmärrä, että miksi laskelmassasi et ole vähentänyt lämpimän veden lämpöhäviötä, vai eikö lämpöä huku matkalla lokasäiliöön?

"Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni."

Tälläkin palstalla on kyllä useampaan otteeseen asiasta kirjoitettu. Tuo on tosiasiassa niin pieni hukka, että siihen ei kannata puuttua. Eikä tuolla edes ole mitään merkitystä lämmityskauden ulkopuolella, eli laskelmasi eivät tältäkään osin pidä paikkaansa.

"Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa."

Tähänkö ei ole mitään estettä? Riittääkö 10mm putkessa virtaama suoraan huuhteluun? Entä kannattaako suurentaa putkikoko järjettömäksi muutaman kympin vuosisäästön takia? Tämän osaat varmaan kertoa kun olet kerron tutkija.

"Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin."

Hyvä idea! Ruvetaanko sitten klooraamaan vettä, jotta legionella ei pääse jylläämään? Entä miten helposti pystytään muuttamaan nykyisiä määräyksiä?

Ääh. Järjetöntä keskustelua. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti energiansäästön kannalta, niin olet oikeassa, mutta silloin täytyy unohtaa kaikki muut faktat, jotka vaikuttavat asiaan.

Lue lisää

Toi tutkija on joko joku avohoitopotilas tai sit vaan ajankuluksi heittelee tommoisia kommentteja.
Ei mitään tajua todellisuudesta.

pohdiskelia kirjoitti:

Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan.

Yksinkertaistaen veden kulutus jakautuu kuumana käytettävään ja kylmänä käytettävään. 35-40 % käytetään 55-asteisena ja loput 6-asteisena. Tuosta voi lähteä tekemään sovelluksia. Yksinkertaistus ei ole koko totuus, mutta antaa riittävän tarkkuuden esimerkiksi energiatodistuksille.

Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni. 400 kWh ei ole pieni luku sekään. Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa.

Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin. Todella kylmää haluttaessa voisi käyttää jääkaappia.

Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

Voin kertoa yhden sovelluksen, jossa ei ole lämmönsiirrinongelmaa. Poistuvasta jätevedestä otetaan muutaman kilon eriä jäädytettäväksi. Yksi kilo tuottaa 333 kWs jäätyessään. Kun köntti on jäädytetty, se pudotetaan muun jäteveden sulatettavaksi jääkuutioina. Ei tarvita isoa säiliötä eikä lämmönvaihdin töhnäänny. Tällaista sovellusta ei ole. Etuna on erittäin pieni laitteistokoko ja päävirtaus saa kulkea melko vapaana. Tämä on niin tehokas energiansieppaus, että puhdastakin ostovettä voisi käyttää hintojen puolesta. Ja sadevettä varsinkin tai salaojavettä. Tällöin ei tarvitse läträtä likaisen veden kanssa. Jääkuutiot eivät harvakseltaan tuki mitään kuten se itse tavara, joka sekään ei yleensä tuki mitään vaikka ei sulakaan.

Lue lisää

> Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

vesihommathan ovat laidasta laitaan pöhköjä
- pieni pissaliraus huuhdellaan 10 litralla ensiluokkaista (mutta lämmitettyä) juomavettä
- suihkuvedet lämpöenergioineen lorotetaan pikakiireellä kaupungin viemäriin

tosi, että vessanpöntön säiliössä vesi turhanpäiten lämpenee huonelämpötilaan

yhtä tosi, että suihkuvedet voisivat viemärin sijaan lämmittää huoneita, ihan ilman lämpöpumppua tai lämmönvaihdinta

- "hightech"-maailmassa ei osata jättää suihkuvesiä joksikin aikaa huoneiston seinien sisälle?
- ei osata niitä pumpata vessanpöntön säiliöön?