Suomi itäpuskuri

Kylmän sodan alkuvuosina ruotsalaiset sotilaat mielsivät Suomen Ruotsin puolustuksen etumaastoksi ja viivytysalueeksi.

Puolustussuunnittelussa varauduttiin siihenkin, että sotatilanteessa Ruotsin ilmavoimat olisivat voineet pommittaa Suomessa olevia kohteita hidastaakseen neuvostojoukkojen etenemistä kohti Ruotsia. Asia selviää tänään tarkastettavasta filosofian maisteri Tapio Koskimiehen väitöskirjasta.

Ruotsalaiset eivät uskoneet, että suomalaiset kykenisivät kriisitilanteessa puolustautumaan tehokkaasti Neuvostoliittoa vastaan. Jopa suomalaisten halu siihen kyseenalaistettiin YYA-sopimuksen takia.

Jos Suomella oli tärkeä rooli Ruotsin puolustussuunnittelussa, länsivaltojen sotilaallisten suunnitelmien kannalta sen merkitys oli vähäinen.

Suomen oma sotilasjohto puolestaan tiesi hyvin, että maamme puolustuskyky oli jatkosodan jälkeen heikentynyt nopeasti. Sodan vaaraa pidettiin suurena 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Sotilaat koettivat saada myös poliittisen johdon ymmärtämään tilanteen vaarallisuuden.
271
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ruotsi on AINA pitänyt ja kohdellut Suomea puuskurina idän suuntan. Ja sitä se tekee vielä nykyäänkin.

Siihen perustui myös äskettäinen ajatus pohjoismaisesta puolustusliitosta. Koko idean ydin oli siinä, että Suomi toimisi puskurina Venäjää vastaan. Mahdollinen sota oltaisiin käyty Suomen maaperällä.

Äänestä

Eipä niitä miggejäkään oikein putoileville Gripeneillä voiteta. bauheheheh

Äänestä

Kommentoi aloitusta


T T kirjoitti:

Kylmän sodan alkuvuosina ruotsalaiset sotilaat mielsivät Suomen Ruotsin puolustuksen etumaastoksi ja viivytysalueeksi.

Puolustussuunnittelussa varauduttiin siihenkin, että sotatilanteessa Ruotsin ilmavoimat olisivat voineet pommittaa Suomessa olevia kohteita hidastaakseen neuvostojoukkojen etenemistä kohti Ruotsia. Asia selviää tänään tarkastettavasta filosofian maisteri Tapio Koskimiehen väitöskirjasta.

Ruotsalaiset eivät uskoneet, että suomalaiset kykenisivät kriisitilanteessa puolustautumaan tehokkaasti Neuvostoliittoa vastaan. Jopa suomalaisten halu siihen kyseenalaistettiin YYA-sopimuksen takia.

Jos Suomella oli tärkeä rooli Ruotsin puolustussuunnittelussa, länsivaltojen sotilaallisten suunnitelmien kannalta sen merkitys oli vähäinen.

Suomen oma sotilasjohto puolestaan tiesi hyvin, että maamme puolustuskyky oli jatkosodan jälkeen heikentynyt nopeasti. Sodan vaaraa pidettiin suurena 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Sotilaat koettivat saada myös poliittisen johdon ymmärtämään tilanteen vaarallisuuden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu