Minua on jonkin aikaa vaivannut synnintunto siitä jekusta, minkä me hyvän kaverini ”asevelisosialistin” kanssa teimme teille, oi armaat kepulaiset, lähtiessämme vaimoinemme yhteiselle amerikanmatkalle maaliskuun alkupuolella. Me nimittäin olimme kirjoitelleet tänne kumpikin juttujamme, toistemme tietäen, mutta erikseen omilla tahoillamme, ja ajattelimme lähtiessämme, että emme enää näille saiteille palaisi. Siksi minä kirjoitin kaverini kanssa asiasta sovittuani jäähyväiskirjeen, jonka allekirjoittajiksi laitoin kaikki ne nimimerkit joilla me olimme tänne kirjoitelleet. Se oli silloin olevinaan hauskaa. Samalla se oli koe: halusimme nähdä, ovatko poliittisesti kiihtyneessä mielentilassa olevat ihmiset niin herkkäuskoisia, kuin viisaat väittävät niiden olevan. Oikeassa ovat, viisaat:
Mutta nyt tuo viaton pila on alkanut hieman harmittaa, kun vielä palasimme tänne, minä omaan tapaani teitä silloin tällöin (varsin harvoin) hauskuuttaakseni ja aseveli lähinnä vaan sanomaan lopulliset jäähyväisensä.
Emme me siis aseveljen kanssa sama henkilö ole, vaikka hyviä ystäviä olemme aika lailla erilaisista taustoista huolimatta. Ei minulla ole, valitettavasti, aseveljen kokemuksia ja tietomäärää ja aika tavalla erilaiset meidän mielenkiintomme kohteetkin ovat. Samoin kirjoitustyylimme. Kyllä tarkkasilmäisimmät kepulaisetkin ovat tämän huomanneet. Ainakin Terttu ja muistaakseni Oiva Härkönenkin? on sen todennut.
Aseveljellä on paljon korkeita ominaisuuksia, joita minulla ei ole, sen myönnän. On minulla yksi harrastus, jota aseveljellä ei ole: musiikki ja runous. Kuntourheiluakin taidan nykyisin harrastaa enemmän kuin aseveli, kun olen jonkin verran nuorempi. Demareita toki olemme molemmat ja pidämme myös monista samoista asioista, kuten lukemisesta ja kirjoittelusta – ja kauniista naisista (vaimoistamme siis).
Tämän tunnustuksen minä teen aseveljen tieten häneltä omien tekemisteni kenties kyseenalaista kunniaa poistaakseni ja myös teitä rauhoittaakseni, ettette jatkuvasti haukkuisi väärää puuta. Ja missään nimessä en ole K.K.Korhonen! Onko aseveli ja Korhonen sama, sitä en tiedä, enkä sanoisi, vaikka tietäisinkin. Sen kertominen tai kertomatta jättäminen on Korhosen – tai aseveljen – oma asia.
Muuten, missä on Timo Ristimäki? Pitääkö paikkansa kepun puoluetoimistoa lähellä olevalta taholta kuulemani, että kepu olisi käskenyt häntä vaikenemaan? Loppunut on myös hänen kirjoittelunsa Länsiväylässä. Jääköhän näin ollen Timon kirjoittajan uran huippukohdaksi se, että hän pääsi Suomen Kuvalehden n:o 7:n ”jyviä ja akanoita”-palstalle. Sehän oli pätkä Timon kirjoituksesta Suomenmaassa ja kuului näin:
”Samalla kun kiitän Anneli Jäätteenmäkeä vielä kerran rohkeasta ulostulosta Irak-asiassa viime eduskuntavaalien alla, toivotan hänelle onnea ja menestystä myös tulevissa poliittisissa kamppailuissa kansainvälisten ihmis- ja perusoikeuksien ja rauhan maailman puolesta”.
Siis sitä samaa onnea ja menestystä Timo Annelille edelleen toivottelee! Tuo Timon kultajyvä on kelpuutettu hyvään seuraan. Siitä muutamia näytteitä (eivät kaikki lehden samasta numerosta):
”Olin eilen vähän viihteellä ja otin muutaman drinkin. Tai eihän se ihan muutamaan jää, kun meikäpoika täräyttää. Voin vain kerran toisensa jälkeen toistaa painokkaasti: minulla ei ole alkoholiongelmaa”. (Matti Nykänen).
”Jos mies kehuskelee keltä on saanut ja keltä ei, tai jos nainen menee baariin hame päällä ilman pikkuhousuja, niin sekin on irstailua. Tietysti se voi olla dementiaakin”. (Juice Leskinen).
”Varhain sunnuntaiaamuna Lahden moottoritiellä kaatuneen täysperävaunullisen paperirekan nosto sulki moottoritien lauantaina iltapäivällä” (Pikku-uutinen HS:ssa)
Meidän Timo-poika on siis katsottu Matin ja Juicen kaltaiseksi huuliveikoksi ja/tai yhtä johdonmukaiseksi tuon HS:n tähtireportterin kanssa!
Kyllä minä taas joskus muistan Teitä Omar Khaijamilla tai muulla herkällä runoudella ja varmaan myös kauniilla stadinkielellä, mutta nyt sanon vain: Tsau!
Mutta nyt tuo viaton pila on alkanut hieman harmittaa, kun vielä palasimme tänne, minä omaan tapaani teitä silloin tällöin (varsin harvoin) hauskuuttaakseni ja aseveli lähinnä vaan sanomaan lopulliset jäähyväisensä.
Emme me siis aseveljen kanssa sama henkilö ole, vaikka hyviä ystäviä olemme aika lailla erilaisista taustoista huolimatta. Ei minulla ole, valitettavasti, aseveljen kokemuksia ja tietomäärää ja aika tavalla erilaiset meidän mielenkiintomme kohteetkin ovat. Samoin kirjoitustyylimme. Kyllä tarkkasilmäisimmät kepulaisetkin ovat tämän huomanneet. Ainakin Terttu ja muistaakseni Oiva Härkönenkin? on sen todennut.
Aseveljellä on paljon korkeita ominaisuuksia, joita minulla ei ole, sen myönnän. On minulla yksi harrastus, jota aseveljellä ei ole: musiikki ja runous. Kuntourheiluakin taidan nykyisin harrastaa enemmän kuin aseveli, kun olen jonkin verran nuorempi. Demareita toki olemme molemmat ja pidämme myös monista samoista asioista, kuten lukemisesta ja kirjoittelusta – ja kauniista naisista (vaimoistamme siis).
Tämän tunnustuksen minä teen aseveljen tieten häneltä omien tekemisteni kenties kyseenalaista kunniaa poistaakseni ja myös teitä rauhoittaakseni, ettette jatkuvasti haukkuisi väärää puuta. Ja missään nimessä en ole K.K.Korhonen! Onko aseveli ja Korhonen sama, sitä en tiedä, enkä sanoisi, vaikka tietäisinkin. Sen kertominen tai kertomatta jättäminen on Korhosen – tai aseveljen – oma asia.
Muuten, missä on Timo Ristimäki? Pitääkö paikkansa kepun puoluetoimistoa lähellä olevalta taholta kuulemani, että kepu olisi käskenyt häntä vaikenemaan? Loppunut on myös hänen kirjoittelunsa Länsiväylässä. Jääköhän näin ollen Timon kirjoittajan uran huippukohdaksi se, että hän pääsi Suomen Kuvalehden n:o 7:n ”jyviä ja akanoita”-palstalle. Sehän oli pätkä Timon kirjoituksesta Suomenmaassa ja kuului näin:
”Samalla kun kiitän Anneli Jäätteenmäkeä vielä kerran rohkeasta ulostulosta Irak-asiassa viime eduskuntavaalien alla, toivotan hänelle onnea ja menestystä myös tulevissa poliittisissa kamppailuissa kansainvälisten ihmis- ja perusoikeuksien ja rauhan maailman puolesta”.
Siis sitä samaa onnea ja menestystä Timo Annelille edelleen toivottelee! Tuo Timon kultajyvä on kelpuutettu hyvään seuraan. Siitä muutamia näytteitä (eivät kaikki lehden samasta numerosta):
”Olin eilen vähän viihteellä ja otin muutaman drinkin. Tai eihän se ihan muutamaan jää, kun meikäpoika täräyttää. Voin vain kerran toisensa jälkeen toistaa painokkaasti: minulla ei ole alkoholiongelmaa”. (Matti Nykänen).
”Jos mies kehuskelee keltä on saanut ja keltä ei, tai jos nainen menee baariin hame päällä ilman pikkuhousuja, niin sekin on irstailua. Tietysti se voi olla dementiaakin”. (Juice Leskinen).
”Varhain sunnuntaiaamuna Lahden moottoritiellä kaatuneen täysperävaunullisen paperirekan nosto sulki moottoritien lauantaina iltapäivällä” (Pikku-uutinen HS:ssa)
Meidän Timo-poika on siis katsottu Matin ja Juicen kaltaiseksi huuliveikoksi ja/tai yhtä johdonmukaiseksi tuon HS:n tähtireportterin kanssa!
Kyllä minä taas joskus muistan Teitä Omar Khaijamilla tai muulla herkällä runoudella ja varmaan myös kauniilla stadinkielellä, mutta nyt sanon vain: Tsau!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joskus on hieman vaikea ymmärtää tämän kyseisen lahjakkuuden sielun elämää.
akkamaiset itsekeskeiset lörpötykset kiinnostavat? Ole mikä olet ja esiinny vaikka millä nimillä, mutta jos sinulla ei ole varsinaista asiaa niin mitä väliä? Eihän siitä mitään tule kun yhtä aikaa olet niin itseesi käpertnyt kuin ihminen olla voi, ja sitten vielä yrität seurustella. Reagoi asioihin asioina ja jätä turhat oman taskun kaivelut väliin.
Niin. Kyseinen "Jyviä ja Akanoita"-palstahan on tunnettu siitä, että siihen on koottu journalistisia lipsahduksia ja lipsahdettua journalismia.
Siis, tuolle palstalle kootaan kaikenlaiset idioottimaiset töppäykset. Minusta tuo Timo R.:n valinta palstan täytteeksi oli napakymppi: Idioottimainen lausunto, joka muissa ihmisissä herättää lähinnä säälin sekaisia tyrskähdyksiä. Mikä parasta. Tämän palstan umpikeput tukevat Timon lausuntoja rinta rottingilla. Ei voi muuta kuin nauraa. Sontatunkion päällä seisten ei näe kauas.
Wiljami
> Sontatunkion päällä seisten ei näe kauas. <
Kyllä näkee ainakin Lauri Viidan mukaan:
"Sen joukon johtajaksi nimittäisin,
ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin
ja takapuoleltansa täyteläisin.
Kas, kun jää painopiste matalalle,
voi nousta kukonnuppi korkealle
ja loistaa tunkiolta maailmalle"
Eiköhän kepu ole tuota käyttänytkin ohjenuoranaan johtajiaan valitessaan. Nyt sen tätyisi vaan lihottaa Vanhasta, jotta hänen takapuolensa kehittyisi hieman täyteläisemmäksi.
Tuosta sossuille tyypillisestä ulkonäköön liittyvästä profiloinnista tulee vääjämättä mieleen Kalevi Sorsa. Hän ja kuka muistutti tunkiolla seisovaa kukkoa!
akkamainen päpättäjä kuin Kapi Korhonenkin, joka luulee vielä eläkkeelläkin "simputtavansa" joitakin.
Sinä aiheutat vain yleistä vitutusta, puoluekantaan katsomatta!
>akkamainen päpättäjä kuin Kapi Korhonenkin, joka luulee vielä eläkkeelläkin "simputtavansa" joitakin.<
Jos "Kapi Korhonen" on se, kenen luulen olevan, ei hänellä ole simputtajataipumuksia, eikä hänen ole tarvinnut simputtaa armeijassakaan ketään, sillä on ollut sellaisissa hieman ylemmissä tehtävissä. Ja akkamaisuus hänestä on kaukana, enkä minäkään akalta näytä, vaikka musiikkia, runoutta ja muitakin "herkkyyslajeja" harrastan. Varo vaan tönäisemästä, jos läheltä kuljet! Nimittäin, jos kaadun päällesi, sinulle voi käydä huonosti, olen sen verran iso mies!
Enhän minä tietenkään tämän saitin kepulaisten tavoin hengentuotteillani loista, sillä
"On täällä hengen pidot, joissa äly loistaa
ja kaiken epätietoisuuden meiltä poistaa,
kun kautta saitin, pitkin päivää, yötä,
se todistaa ja todistustaan toistaa (kepu on paras, kepu on paras...)
Tääll kepun parhaat, neropatit oivat,
aatteensa siipiratsun satuloivat
ja taivaan korkeimmatkin kukkulat
he sillä valtaavansa arvioivat"
Tässäpä Sinultakin oiva näyte perikepulaisen kaunopuheisesta hengenlennosta:
>Sinä aiheutat vain yleistä vitutusta, puoluekantaan katsomatta<
"Sanot, oot stadin kundi arvoton,
ja vihan ansaitset ja tuomion,
kun pimeään jäät mitään tekemättä,
kun tuskaa tulvillaan tää saitti on.
Häpeä suurin, minkä tiedän, on
omata maine miehen mainion -
en mitää kurjempaa voi kuvitella
kuin totuus kolhiessa kohtalon."
Varmaankin pelkäät tulevaa, jolloin kohtalo kolhii puoluettasi. Älä siis sido siihen itseäsi, ettet myös joutuisi kolhituksi, sillä "sitähän minä en tietenkään toivo" Bubi Walleniusta lainatakseni (hän sanoo näin urheiluselostuksissaan suomalaisen vastustajan ollessa niin johdossa, että vain haaveri voi estää hänen voittonsa).
Mutta hyvä Sinun on muistaa, että
"Taas kesä saapuu jälleen Pohjolaan
ja talvi väistyy; samoin huomataan
väistyvän kepun; päivä päivän jälkeen
sen kirjaa täällä loppuun luetaan.
Armotta Sinuakin totuus kohtaa,
kun galluppeja demarit taas johtaa.
Odota vain; pian nähdään, että
taas punaruusu kirkkaimpana hohtaa"
Tässä tätä "akkamaista päpätystä" isolta, karvaiselta mieheltä taas kerran.
(Runot: Omar Khaijamia hieman mukaeltuna.)
kun iso karvainen mies päpättää niinkuin akka
housssasi taitaa olla kakka.
(Onan kaiffaria hiukan mukaituna)
Jutustelustasi päätellen sinulla ja kaltaisillasi on ikävä Timo Ristimäen asiansatuntevia kirjoituksia. Vastaa rehellisesti, jos osaat. Itse kerron suoraan, että minä kaipaan Timon kirjoituksia, jotka iskivät suoraan totuuteen. Taitaa vain olla niin, että Timolla on suurempia asioita tehtävänä, kuin valistaa teitä, jotka ette osaa itse ottaa asioista selvää.