Torsdag 20.1.2011 kl. 21.30 i FST5
Seportaget: Små platser, stora frågor
- Då någon hotar etablerade tankemönster i Svenskfinland så då bli det debatt, och en häftig sådan, säger professor emeritus Ingmar Pörn och syftar på boken Röster från forntiden skriven av (amatör)ortnamnsforskaren Paula Wilson. Den akademiskt etablerade ortnamnsforskningen anser att boken är en bluff, medan den breda allmänheten hejar på Paula Wilson.
Sänds även lördag 22.1.2011 kl. 13.55 i FST5
Wilson esittää kirjassaan "Röster från forntiden" (2007), että vanhojen paikannimien etymologiaa alunperin ruotsinkielisillä alueilla Suomessa tulee tarkastella ennen kaikkea vanhan ruotsinkielen pohjalta, eikä yrittäen juontaa niitä nykyruotsista, suomenkielestä, henkilönnimistä tai viitaten väestösiirtymään joltain samalta kuulostavalta alueelta.
Täten esim. Helsinge-nimen alkuperä olisi hänen mukaansa juuri (tässä Vantaanjoen) kapeikkoa tarkoittavassa hals-sanassa. Vastaava paikka on myös Korsholmin Helsingby, jossa myös joki kapenee kosken kohdalla kuten Helsingin Vanhankaupunginkoskella.
Täten tarina Hälsinglannista saapuneista ruotsalaisista maahanmuuttajista voitaneen unohtaa. 1200-luvulla alueelle ilmeisesti tuli ruotsalaisia uudisasukkaita, mutta ei mitenkään välttämättä eikä edes todennäköisesti Hälsinglannista, vaan viimeisten tutkimusten mukaan pikemmin Mälarenin liepeiltä.
Wilsonin teeseistä ehkä vallankumouksellisin on olettamus ruotsinkielisestä asutuksesta Suomessa, joka olisi tullut jo ennen 1100-1200-lukujen ristiretkiä.
Seportaget: Små platser, stora frågor
- Då någon hotar etablerade tankemönster i Svenskfinland så då bli det debatt, och en häftig sådan, säger professor emeritus Ingmar Pörn och syftar på boken Röster från forntiden skriven av (amatör)ortnamnsforskaren Paula Wilson. Den akademiskt etablerade ortnamnsforskningen anser att boken är en bluff, medan den breda allmänheten hejar på Paula Wilson.
Sänds även lördag 22.1.2011 kl. 13.55 i FST5
Wilson esittää kirjassaan "Röster från forntiden" (2007), että vanhojen paikannimien etymologiaa alunperin ruotsinkielisillä alueilla Suomessa tulee tarkastella ennen kaikkea vanhan ruotsinkielen pohjalta, eikä yrittäen juontaa niitä nykyruotsista, suomenkielestä, henkilönnimistä tai viitaten väestösiirtymään joltain samalta kuulostavalta alueelta.
Täten esim. Helsinge-nimen alkuperä olisi hänen mukaansa juuri (tässä Vantaanjoen) kapeikkoa tarkoittavassa hals-sanassa. Vastaava paikka on myös Korsholmin Helsingby, jossa myös joki kapenee kosken kohdalla kuten Helsingin Vanhankaupunginkoskella.
Täten tarina Hälsinglannista saapuneista ruotsalaisista maahanmuuttajista voitaneen unohtaa. 1200-luvulla alueelle ilmeisesti tuli ruotsalaisia uudisasukkaita, mutta ei mitenkään välttämättä eikä edes todennäköisesti Hälsinglannista, vaan viimeisten tutkimusten mukaan pikemmin Mälarenin liepeiltä.
Wilsonin teeseistä ehkä vallankumouksellisin on olettamus ruotsinkielisestä asutuksesta Suomessa, joka olisi tullut jo ennen 1100-1200-lukujen ristiretkiä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suruakateemikot ovat kaikkein piintyneimpiä svekomaaneja. Heidän tutkimuksensa ovat subjektiivisia.
Varsinkin, jos tutkimukset koskettavat ruotsalaisten, surujen tai suomalaisten historiaa!
En luota heihin pennin vertaa....
Mitä olen tässä tuota ohjelmaa katsonut niin kaikki suruakateemit lähinnä säälivät tätä tärähtänyttä, identiteetti-ongelmaista naista, joka yrittää todistella, että ruotsalaiset asuivat laajalti Suomessa jo RAUTAKAUDELLA... :D
Jooh Kuusamossa asui Kaarlo Börjälä jo Kristuksen syntymän aikoihin.
http://areena.yle.fi/video/1630086 siinäpä viihdettä kerrakseen.
Vai että Hämeessa olisi asunnut hurreja ennen kuin Paavin lutka Birger Jaarli meni sinne riehumaan? Sitäkö svekkuli tarkoittaa?
Vaarallisilla vesillä ollaan jos historiaa kirjoitetaan uudestaan tukemaan toisten ihmisten tuhoamiseen tähtäävää propagandaa. Näin tehtiin Natsi-Saksassa Ahnenerbessä ja näin tehdään ilmeisesti Åbo Akademissa.
Suomessa pitää kaikkien paikkojen nimet olla suomeksi ja ruotsinkielisellä paikkakunnalla voi olla ruotsinkielinen nimi rinnalla. Näin vähenee väärinkäsitykset ja turvallisuus paranee.
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Usko nyt. Jos ruotsalainen sanoo että se on Luleå eikä Luulajan niin meidän saamelaisten ja suomalaisten pakko totella herrakansaa kuuluvaa. Ainakin Freudenthalin ja Lillen mielestä.
hehehe kyllä varmaan monella suomalaisella hermot räjähtäisi jos kerrottaisi kuinka paljon apartheid Ahvenanmaa saa heidän verorahoistaa tukiaisia. Uskon että myös monella stadin svekolla.
Suomalaiset ja virolaiset ovat olleet tällä alueella niin kauan että yhteinen kieli on ehtinyt muuttumaan Suomenlahden etelä puolella eri kieleksi. Oman väittämän mukaan svedut ovat olleet Suomessa jo pitkään. Kuitenkaan heidän kielensä ei ole muuttunut mannerruotsin kielestä miksikään. Kieli on sama kuin Ruotsissa.
Ruotsi kieli on muuttunut voimakkaasti 1300-luvun jälkeen joten sitä ennen Suomeen saapuneet ruotsinkieliset eivät ole voineet edes puhua ruotsia. Ruotsin kielen kehitys ei ole voinut mennä samoja polkuja Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsin kieli sai Hansakaudella paljon vaikutteita saksan kielestä, eikä nämä vaikutteet ole voineet siirtyä ruotsin kieleen Suomessa.
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/
Yllä oleva linkki todistaa että ruotsi on murre ja sen että ruotsinkielen historia ei ole kovinkaan pitkä. Vasta v. 1541 sai ruotsin kieli yhtenäisen kirjallisen muotonsa raamatun käännöksen ansiosta. Vain 20 vuotta ennemmin kuin suomeksi.
Kansakoulu 1850-luvulla, vasta siitä lähtien kirjallista ruotsia opetettiin laajasti.
Esipohjoismaisesta kielestä tiedetään vähän mutta se on muistuttanut suomea ja saamea. M.m. sana kung ruotsiksi on tullut esipohjoismaisesta kielestä sanasta kuningaz, suomeksi kuningas.
Ruotsiin lainattiin paljon sanoja latinasta mutta se oli pieni määrä verrattuna saksan kielestä lainatuista. Saksan vaikutus hansan aikana oli ruotsinkieleen suunnaton. Ruotsissa saksalainen kuningas ja määräys että raatimiehistä ei saanut olla yli 50% saksalaisia. Samoihin aikoihin muodostui saksa-tanska-ruotsi kirjakieli erityisesti porvareitten kesken.
Otteita linkistä ruotsiksi:
Dialekter
Man brukar räkna med att från 1541 har språkutvecklingen i Sverige gått mot ett enhetligt svenskt språk. Det var då Gustav Vasas bibel kom ut och blev mall för vilken svenska som var rikssvenska. I mitten av 1800-talet kom folkskolan till Sverige och nu fick alla undervisning i rikssvenska för första gången. I detta avsnitt kan du läsa mer om dialekterna idag och hur de är besläktade.
Ord som härstammar från dessa tider
Man känner inte till så mycket om hur urnordiskan såg ut. Huvuddelen av det man vet, har fått fram har man tagit från dagens finska och lappska. Dessa två språk har nämligen inte förändrats så mycket eller snabbt. Det urnordiska ordet för kung lär ha varit kuningaz (finska kuningas).
Påverkan utifrån - exempel
Förändringarna i det Svenska språket under den klassiska fornsvenskan var enorma. Det mesta av materialet från denna tid finns i alla de laguppteckningar som skrevs, men även vissa religiösa översättningar gjordes, många i Vadstena kloster.
Det som började under runsvenskan fortsatte nu. Vi tog många ord från latinet och vissa från grekiskan. Många av dessa ord hade med kyrkan att göra t.ex. altaeri, biskupear, klockae, kloster osv.
Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".
Äldre nysvenska
1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Gustav Vasa lät, med hjälp av den nu existerande boktryckarkonsten, trycka upp bibeln i c:a 2000 exemplar och gav en till varje kyrka i landet. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.
Man kan säga att det är först nu det svenska språket blev svenskt. Med vissa svårigheter skulle vi kunna läsa en text från denna tid. Det var nu de första ordböckerna kom och debatten startade om hur viktigt det var att tala ren svenska, speciellt bland prästerna.
Vad som är dialekter eller språk är ofta svårt att definiera. Man kan säga att två dialekter skiljer sig från två språk, på så sätt, att det finns ömsesidig förståelse utan förkunskapskrav när det handlar om dialekter. Detta är dock mycket förenklat, då en del svenska dialekter är mycket svårare att förstå än t.ex. norska språket.