Hei!
Osaisiko joku auttaa, kun koitan pähkäillä miten mitoitan makeavesisäiliöiden koot ja lämminvesivaraajan koon veneessäni.
Veneeni on n. 9 metrinen, pisimmät matkat joille vettä tulisi riittää kestävät n. 10 päivää. Miehistöä pitkillä reissulla tulee olemaan 4-5 hlö.
Veneeseen tulee myös lämminvesivaraaja sekä suihku. Kuinka suuri lämminvesivaraajan tulisi olla?
En oikein osaa yhtään hahmottaa kun todella vähän kokemusta vesiasioista purjeveneessä.
Ja niin, totta kai kaikki on tapauskohtaista ja eri ihmiset kulutavat eri määrän vettä mutta kertokaapa vaikka miten itse toimisitte! Kiitos!
Osaisiko joku auttaa, kun koitan pähkäillä miten mitoitan makeavesisäiliöiden koot ja lämminvesivaraajan koon veneessäni.
Veneeni on n. 9 metrinen, pisimmät matkat joille vettä tulisi riittää kestävät n. 10 päivää. Miehistöä pitkillä reissulla tulee olemaan 4-5 hlö.
Veneeseen tulee myös lämminvesivaraaja sekä suihku. Kuinka suuri lämminvesivaraajan tulisi olla?
En oikein osaa yhtään hahmottaa kun todella vähän kokemusta vesiasioista purjeveneessä.
Ja niin, totta kai kaikki on tapauskohtaista ja eri ihmiset kulutavat eri määrän vettä mutta kertokaapa vaikka miten itse toimisitte! Kiitos!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Mitä jos tutkisi uusien veneiden ratkaisuja. Joku suunnittelija on valmiiksi asian miettinyt.
..perustuu vrk-kulutukseen. Vettä kuluuu keskimäärin 5 litraa/vrk henkeä kohti. Tätä pidetään pitkänmatkanpurjehtijoiden jonkinlaisena "normikulutuksena". Päivittäinen suihkun käyttö tietenkin lisää vedenkulutusta.
Jos et kymmeneen vuorokauteen pysty täyttämään tankkiasi ja 5 henkeä käyttää makeaa vettä juomiseen/syömiseen ja pieneen peseytymiseen, vesisäiliösi minimikoko olisi siten 250 litraa.
Lämminvesivaraajan tilavuudeksi riittänee 30-40 l. Silloin kun varaajan vesi on koneajon tai laiturisähköllä lämmittämisen jälkeen kuumaa (n. 80 asteista), sitä ei kulu paljoakaan suihkutellessa.
9-metriseen veneeseen voi olla vaikea mahduttaa isoja vesitankkeja varsinkin, jos se on modernia tasapohjaista mallia. Siksi toinen lähestymistapa vesisäiliön mitoitukseen on se, että asennat niin paljon vesisäiliöitä kuin veneeseesi mahtuu. Toinen ongelmasi varmaankin on säilytystilojen puute, jos aiot tehdä 4-5 hengen miehistöllä matkapurjehduksia. Jos liikut enimmäkseen rannikoilla tai saaristossa, jossa on mahdollisuus juomaveden saantiin, pärjäät pienemmälläkin vesitankilla (ehkä 100 l riittää).
Sellainen ongelma pitää huomioda, että kunnallinen vesi säilyy sellaisenaan juomakelpoisena max noin 5 päivää. Isolla juomavesitankilla ei tee mitään, jos aikoo muutaman päivän välein ottaa tuoretta juomavettä. Siispä esim 40 litran juomavesitankki on aivan riittävä ja sekin likaa. Kätevämpi on esim n*20 litran irtotankit, jokta on helppo tyhjentää ja puhdistaa. Laittasin suihkuvedelle oman tankin, suihkuvedellä ei ole niin nuukaaa tuoreuden kanssa ja sinne voisi laittaa vaikka sadevettä jostain lammikosta.
Itse olen juonut paljon vanhempaa vettä huomaamatta mitään makuongelmia vatsataudista puhumattakaan, tosin pesen tankin joka kevät. Saksalainen Yacht-lehti teki hiljattain kokeen, jossa satunnaisista veneistä otettiin näytteet vesitankeista. Muistaakseeni näytteitä oli toista kymmentä ja kaikki todettiin analyysissä juomakelpoisiksi, vaikka yhdessä tankissa vesi oli kolme kuukautta vanhaa ja varmaankin kaikissa yli 5 päivää.
Tilanne muuttunee merkittävästi, jos ottaa kaivosta käsittelemätöntä vettä.
Mun veneen manuska taas kehoittaa tyhjentämään juomavesitankin purjehduksen jälkeen. Maalaisjärkeen perustuu arvioni 5 päivästä, ei kukaan juo 5 päivää vanhaa vettä kotonaan vaikka olisi kannussa jääkapissa.
vaikka koko kesän. Ei ole koskaan ollut ongelmia koko kesänä, vaikka välillä on seissyt pitempääkin ilman kulutusta. Tietty hyvä on kuluttaa ja vaihtaa tällä tavoin.
Ihme happo on, jos juo kuukausia vanhaa vettä.
Liittyy ihan itsesuojeluvaistoon käyttää mahdollisimman tuoretta vettä...
Muistan vesilaitoksen edustajan ilmoittaneen veden täyttävän vesijohtoveden kriteerit kolmen päivän säilytyksen ajan. Tosin Turun vesi nyt on mitä on, paloihan turussa vesitornikin.
Kuitenkin veneen tankki on usein pilssissä, eli lähes jääkaappikylmässä, niin eiköhän tuo 5-7päivää ole aika hyvä nyrkkisääntö. Ja onhan niitä desinfiointitablettejä, joilla lätäkkövedestäkin saa pöpöt (muttei makua) pois.
Itse tekisin maksimissaan 100 litran tankin. Kun tulee, vaikkapa sitten kerran kesässä 10 päivän purjehdus noin isolla porukalla, ostaisin kaupasta pullo vettä. Jos pullovesi kustannus on joku ongelma, niin sitten letkusta vain tyhjiin pulloihin vettä.
Peseytyminen merivedellä, huuhtelu makealla tarvittaessa (jos ollaan suolasilla vesillä).
Meillä oli Atlantin ylityksellä n.100 litran vesitankki ja 200 litraa pullovettä, 6 henkeä ja 18 vrk meni. Vesi riitti hyvin.
Pieni tarkennus on se että vesi on aina todella vanhaa. Esimerkiksi vuoriston tai jäätikköjen vesi voi olla tuhatkin vuotta vanhaa, mutta silti se on puhdasta. Säiliö ja letkut voivat olla likaisia, jonka seurauksena myös vesi kuljettaa likaa.
Kannattaa puhdistaa järjestelmä huolellisesti keväällä. Itse shokkiklooraan järjestelmän keväällä. Laitan kolmin-nelinkertaisen määrän klooria veteen ja annan olla veden putkissa ja säiliössä noin tunnin. Sen jälkeen huuhtelen järjestelmän kolme neljä kertaa.Myös veden pieni klooraus pidentää puhtaanaoloaikaa. Jos mahdollista sijoita tankit mahdollisimman kauas lämmöstä.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16718&lan=FI#a0
"Veden laadusta ja säilytysolosuhteista riippuen vesi säilyy juomakelpoisena 3-5 vuorokautta.
"
Meillä on 220 litraa, enkä ole kertaakaan kokenut että se olisi liian paljon. Mielummin tankkaamme vettä vain suurempien kaupunkien kunnallisista vesijohtoverkostoista, eli hieman harvemmin, kuin joka toinen päivä pienten satamien kaivoista tai ehkä paremmin sanoa järjestelmistä, mistä emme tiedä mitä ne ovat. Esim. Tallinnasta ei meidän ole tarvinnut ottaa vettä kertaakaan.
vuodenkin verran 10l kannussa ollutta kraanavettä. No problems.
Pitkiä purjehdusmatkoja varten kannattaa hankkia vedentekolaite. Sen tuottama juomavesi on mikrobivapaata toisin kuin pullotettu vesi, johon voi liittyä riskejä. Pullovesien mikrobiriskeistä on julkaistu raportteja jopa sanomalehdissä. Kannattaa varoa pullovesiä varsinkin lämpimillä latitudeilla seilatessa.
Omassa veneessäni vesitankkien tilavuus on n. 500 litraa ja olen purjehdusreissujeni aikana pyrkinyt pitämään ne täysinä. Pisin retki oli runsaan 3 vuoden kestoinen eikä sinä aikana ollut kertaakaan mahatautia. Kyllä vesi säilyy hyvänä vesitankissakin, jos se ei sisällä mikrobeja eikä niiden elatusaineita (epäpuhtauksia). Jos on vähänkin epävarma vesijohtoveden laadusta tai omien vesitankkiensa puhtaudesta, kannattaa tankkiin panna sterilointitabletteja, esim. Puritabs.
Vesitankkiin kannattaa tähystää manusluukun kautta silloin tällöin, esim. kerran kesässä. Jos tankin pohjalla on sakkaa, tankki kannattaa puhdistaa huollellisesti. En ymmärrä väitettä, että tankki pitäisi tyhjentää vähän väliä, jos se on puhdas. Väite 5 vrk:n säilyvyydestä on ns. potaskaa, jos tankki on puhdas ja on täytetty puhtaalla vesijohtovedellä (tai vedentekolaitteella). Sadeveden säilyvyys on yleensä huonompi. Sitä ei kannattaisi laittaa veneen kaikkiin vesitankkeihin kuten ei ehkä kaivovettäkään.
Itse tekisin matkaveneeseen mahdollisimman isot tankit, esim. 400-500 l vettä ja 400-1000 l dieselöljyä. Rannikkopurjehduksilla riittää pienemmät tankkitilavuudet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Legioonalaistauti
"Se on saanut nimensä ensimmäisen esiintymispaikkansa mukaan, joka oli vuonna 1976 Pennsylvaniassa hotelli Bellevue Stratfordissa pidetty American Legion -järjestön sotaveteraanien kokous, jossa 221 veteraania sairastui tähän silloin tuntemattomaan tautiin. Tästä nimi legioonalaistauti tai legionelloosi.
Legionella-bakteeri elää luonnossa makeissa vesissä ja maaperässä, joten tartunnan voi saada esimerkiksi suihkusta tai kukkamullan käsittelystä. Hoitoon käytetään antibiootteja.
"
http://www.mtv3.fi/urheilu/ralli/uutiset.shtml/arkistot/ralli/2009/04/854101
huomioon, että 9-metrisen veneen pitäisi pysyä pinnallakin.
Legioonalaisbakteeri viihty parhaiten 30-40 asteisessa vedessä ja lisääntyy. Jopa suomen kesässä juomavesitakki voi hellepäivänä saavuttaa 30 asteen lämpötilan. Ei turhaan asuntojen lämmin käyttövesi ole vähintään 55 asteista. Joisitteko te bakteeripelottomat 40 asteista, viikkoja lämminvesivaraajassa muhinutta vettä kotinne kuumavesihanasta?
Meillä on enimmillään 350 litraa makeaa vettä kahdessa tankissa ja 40 litran lämminvesivaraaja. Vene on tosin jonkin verran suurempi, 11m pitkä. Emme käytä tankkien makeaa vettä raakajuomavetenä. Sitä varten meillä on pentterissä kaksi kymmenen litran irtokanisteria, josta on oma pumppu tiskipöydälle. Pienet kanisterit on helppo pitää puhtaana ja koska vesi vaihtuu tiheämmin, pysyy laatukin hyvänä. Tankkien vettä käytetään tiskaamiseen ja perunoiden keittämiseen yms sekä suihku- ja pesuvetenä vetenä sisällä. Tämä järjestelmä tuntuu toimivalta.
Ja jos 10 litran vesikannu on liian raskas kantaa, monta 5 litran kannua kantaa vanhuskin, havaintoni lähipiiristä. Ikäväa oli nähdä viime kesänä korppoströmissä vettä ja ruokaa hakiessamme Hjalliksen vanhan swanin veden tankkaus, miehistöä ei näkynyt mailla eikä halmeilla ja vesi valui yli tankin pitkin kantta. Otinkin letkun omaan käyttöön ja tankattuamme poistuimme paikalta kivempaan paikkaan.
Laitureille vedetyn vesijohdon päästä otettavan veden laatu arveluttaa sen verran, että irtokanistereiden täyttäminen vähän siistimmistä paikoista lähempää runkovesijohtoa ei tunnu ylivoimaiselta ponnistukselta. Kirkkaista letkuistä näkee jo paljaalla silmälläkin, miten levät kukoistavat. Viimeinen niitti on, kun katsoo, kuinka sujuvasti makeavesiletkujen käyttö nivoutuu joillakin septitankin tyhjennyskuvioihin ilman sen syvällisempää hygienia-ajattelua. On kuitenkin todettava, että juomaveden tarve veneillessä on aika vähäistä. Siihen löytyy maittavampiakin vaihtoehtoja, tosin tietysti myös kalliimpia.
Miettikää nyt kuinka ennen aikaan esimerkiksi 1700-luvulla kuskattiin vettä viikkotolkulla. Silloin se ollut edes käsiteltyä, kuten nykyinen vesijohtovesi. Yleensä kyllä juodaan kaljaa, vissyä ja limsaa. Vesi menee kahviin, teehen ja keittämiseen pesemisen lisäksi. Suihkulle ei juuri käyttöä, vaan voi uida meressä ja käydä satamien suihkuissa ja saunoissa. Sanoisin 100 litraa vettä riittävän sinulle. Pieni spoileri, jos koet sen tarpeelliseksi. Yleensä ainakin sisätiloissa suihkuttelu tuo kosteutta, joten tyytyisin uimatason suihkuun.
No hätä kosteus, jos on webaston output suihkutilassa ja avattava ikkuna.
Ennen juotiin aina kaljaa tai viinaa tai pontikkaa tai viiniä, tai ainakin jotain mömmöä mitä kutsuttiin kaljaksi, viiniksi ... Eli ei vettä, jos ei ollut pakko.