Nettisanomat Tiistai 2007-02-06
Pakkoruotsi on julmaa koulukiusaamista.
Keskisuomalainen. Mielipide. Jaakko Palmu. Sunnuntai 2007-02-04. "Tottakai olisi hienoa, jos koko kansa osaisi ruotsia, mutta se on täysin mahdoton tavoite. Jokainen opettaja tietää, että osalle ikäluokasta suomen kielen lukeminen ja kirjoitus on vaikeaa. Heille englannin oppiminen on tietysti vielä vaikeampaa. Ja kun siihen sitten vielä lisätään ruotsi, kysymys on todellisesta ja julmasta koulukiusaamisesta. Siinä on nuoren itsetunto todella lujilla." Lue!
"Gör svenskan obligatorisk i femte klass".
Hufvudstadsbladet. Inrikes. Peter Buchert. Tisdag 2007-02-06. "Finska skolelever borde läsa svenska redan i lågstadiet. Det är ett problem att svenskan blir obligatorisk först i sjunde klass. Det säger rikdagens talman Paavo Lipponen (sdp). Svenska folkpartiet och Folktinget applåderar förslaget." Läs!
Lue myös!
Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. (2006-01-09) Lue!
Keskisuomalainen. Mielipide. Jaakko Palmu. Sunnuntai 2007-02-04.
Pakkoruotsi on julmaa koulukiusaamista
”Pakkoruotsin” opettaminen on osalle nuorista lain määräämää koulukiusaamista. Ensimmäisessä opettajan paikassani 1964 valitin naapurikoulun opettajalle sitä, etten saa kaikkia oppimaan kertotaulua. Sain neuvon, joka on lohduttanut usein 37 opettajavuoden aikana: ”Ei tule kaikista kynämiehiä - eikä tarvitse tullakaan”. Sen neuvon sain kansakoulussa. Onko neuvo ollut pätevä myös peruskoulussa, johon siirryttiin 1973?
Peruskoulun yksi hienoimmista asioista on ollut se, että se antaa kaikille varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden lukea esim. vieraita kieliä ylioppilastutkintoon tarvittava määrä. Mutta kykyä samojen asioiden oppimiseen mikään koulu ei voi kaikille antaa. Toinen peruskoulun tärkeistä päämääristä on ollut jatko-opiskelukelpoisuuden takaaminen koko ikäluokalle. Lukioon menee yli puolet ikäluokasta ja tohtoreista alkaa olla ylitarjontaa. Mutta onko kukaan tutkinut, kuinka moni ei koskaan tarvitse tuota jatko-opiskelukelpoisuutta? Kuinka monen nuoren itsetunto on nujerrettu luokilla 7-9 kieliä opiskellessa 33 vuoden aikana?
Tottakai olisi hienoa, jos koko kansa osaisi ruotsia, mutta se on täysin mahdoton tavoite. Jokainen opettaja tietää, että osalle ikäluokasta suomen kielen lukeminen ja kirjoitus on vaikeaa. Heille englannin oppiminen on tietysti vielä vaikeampaa. Ja kun siihen sitten vielä lisätään ruotsi, kysymys on todellisesta ja julmasta koulukiusaamisesta. Siinä on nuoren itsetunto todella lujilla. ”Minä olen huono! Minä en opi kieliä!” Heidän kohdallaan tapahtuu kaksinkertainen vääryys. He joutuvat opiskelemaan sellaista, mikä on liian vaikeaa ja mitä he eivät halua oppia. Toiseksi he eivät saa opiskella sellaista, mitä he haluaisivat ja mitä he käsistään kätevinä ja teknisesti lahjakkaina oppisivat. Maailmankielen, englannin opiskelun kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät, mutta ”pakkoruotsin” opiskelijoista voi tulla häiriköitä, jotka juopottelemalla juhlivat kouluun päättymistä.
Eräs tyttö opiskeli 5-6 luokilla englannin lisäksi saksaa. Kolmea kieltä hän ei jaksanut opiskella ja ruotsin pakollisuuden takia saksa oli jätettävä 7. luokalla. Mikä vääryys! On naurettavaa, että esim. Imatralla kaikki lukevat ruotsia, vaikka venäjän kielen taitajista on huutava pula ja liian vähän on saksan, ranskan, italian ja espanjan taitajia. Ja mitä hyötyä on ruotsin kielen taidosta EU:ssa? Suomalainen pärjää Ruotsissakin parhaiten englannin kielellä. Globaalissa maailman taloudessa ei pienellä kansalla pitäisi olla varaa opettaa koko kansalle vain Pohjolassa ymmärrettävää pientä ruotsin kieltä.
Akavan Risto Piekka vaatii koulutussysteemiimme peruskorjausta ja opetusministeri Antti Kalliomäki on huolestunut oppilaiden kouluviihtyvyydestä. Koulumotivaatio ja viihtyvyys paranisivat varmasti, jos peruskoulussa ja ammattikoulussa olisi vain yksi pakollinen kieli, englanti. 7. luokalla saisi vapaasti valita toisen kielen tai sen tilalle musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä, kotitaloutta tai liikuntaa. Vanhempien olisi vihdoinkin herättävä vaatimaan koululaitokselta erilaisten lahjojen ja taipumusten huomioimista.
On tulossa aika, jolloin esim. ammattitaitoinen kirvesmies saa parempaa palkkaa kuin insinööri ja lääkäri. Putkiasentajista, muurareista, peltisepistä ja autonasentajista on jo nyt pula. Kiinaan voidaan siirtää kännyköiden tekeminen, mutta talot tehdään ja korjataan Suomessa. Viittä kieltä sujuvasti puhuvasta professorista voi tulla kesämökkityömaallaan nöyrä ja hiljainen apumies taitavalle timpurille. Opettajan koulutuksella minä kelpasin taskulampulla valon näyttäjäksi putkiasentajalle, entiselle oppilaalleni.
RKP:n puheenjohtajalta haluaisin kysyä, hyväksyisikö hän rakennustyömaalleen vain suomen kieltä puhuvan, taitavan ammattimiehen, vai pitäisikö osata ruotsia?
JAAKKO PALMU Jyväskylän maalaiskunta Oravasaari
Pakkoruotsi on julmaa koulukiusaamista.
Keskisuomalainen. Mielipide. Jaakko Palmu. Sunnuntai 2007-02-04. "Tottakai olisi hienoa, jos koko kansa osaisi ruotsia, mutta se on täysin mahdoton tavoite. Jokainen opettaja tietää, että osalle ikäluokasta suomen kielen lukeminen ja kirjoitus on vaikeaa. Heille englannin oppiminen on tietysti vielä vaikeampaa. Ja kun siihen sitten vielä lisätään ruotsi, kysymys on todellisesta ja julmasta koulukiusaamisesta. Siinä on nuoren itsetunto todella lujilla." Lue!
"Gör svenskan obligatorisk i femte klass".
Hufvudstadsbladet. Inrikes. Peter Buchert. Tisdag 2007-02-06. "Finska skolelever borde läsa svenska redan i lågstadiet. Det är ett problem att svenskan blir obligatorisk först i sjunde klass. Det säger rikdagens talman Paavo Lipponen (sdp). Svenska folkpartiet och Folktinget applåderar förslaget." Läs!
Lue myös!
Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. (2006-01-09) Lue!
Keskisuomalainen. Mielipide. Jaakko Palmu. Sunnuntai 2007-02-04.
Pakkoruotsi on julmaa koulukiusaamista
”Pakkoruotsin” opettaminen on osalle nuorista lain määräämää koulukiusaamista. Ensimmäisessä opettajan paikassani 1964 valitin naapurikoulun opettajalle sitä, etten saa kaikkia oppimaan kertotaulua. Sain neuvon, joka on lohduttanut usein 37 opettajavuoden aikana: ”Ei tule kaikista kynämiehiä - eikä tarvitse tullakaan”. Sen neuvon sain kansakoulussa. Onko neuvo ollut pätevä myös peruskoulussa, johon siirryttiin 1973?
Peruskoulun yksi hienoimmista asioista on ollut se, että se antaa kaikille varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden lukea esim. vieraita kieliä ylioppilastutkintoon tarvittava määrä. Mutta kykyä samojen asioiden oppimiseen mikään koulu ei voi kaikille antaa. Toinen peruskoulun tärkeistä päämääristä on ollut jatko-opiskelukelpoisuuden takaaminen koko ikäluokalle. Lukioon menee yli puolet ikäluokasta ja tohtoreista alkaa olla ylitarjontaa. Mutta onko kukaan tutkinut, kuinka moni ei koskaan tarvitse tuota jatko-opiskelukelpoisuutta? Kuinka monen nuoren itsetunto on nujerrettu luokilla 7-9 kieliä opiskellessa 33 vuoden aikana?
Tottakai olisi hienoa, jos koko kansa osaisi ruotsia, mutta se on täysin mahdoton tavoite. Jokainen opettaja tietää, että osalle ikäluokasta suomen kielen lukeminen ja kirjoitus on vaikeaa. Heille englannin oppiminen on tietysti vielä vaikeampaa. Ja kun siihen sitten vielä lisätään ruotsi, kysymys on todellisesta ja julmasta koulukiusaamisesta. Siinä on nuoren itsetunto todella lujilla. ”Minä olen huono! Minä en opi kieliä!” Heidän kohdallaan tapahtuu kaksinkertainen vääryys. He joutuvat opiskelemaan sellaista, mikä on liian vaikeaa ja mitä he eivät halua oppia. Toiseksi he eivät saa opiskella sellaista, mitä he haluaisivat ja mitä he käsistään kätevinä ja teknisesti lahjakkaina oppisivat. Maailmankielen, englannin opiskelun kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät, mutta ”pakkoruotsin” opiskelijoista voi tulla häiriköitä, jotka juopottelemalla juhlivat kouluun päättymistä.
Eräs tyttö opiskeli 5-6 luokilla englannin lisäksi saksaa. Kolmea kieltä hän ei jaksanut opiskella ja ruotsin pakollisuuden takia saksa oli jätettävä 7. luokalla. Mikä vääryys! On naurettavaa, että esim. Imatralla kaikki lukevat ruotsia, vaikka venäjän kielen taitajista on huutava pula ja liian vähän on saksan, ranskan, italian ja espanjan taitajia. Ja mitä hyötyä on ruotsin kielen taidosta EU:ssa? Suomalainen pärjää Ruotsissakin parhaiten englannin kielellä. Globaalissa maailman taloudessa ei pienellä kansalla pitäisi olla varaa opettaa koko kansalle vain Pohjolassa ymmärrettävää pientä ruotsin kieltä.
Akavan Risto Piekka vaatii koulutussysteemiimme peruskorjausta ja opetusministeri Antti Kalliomäki on huolestunut oppilaiden kouluviihtyvyydestä. Koulumotivaatio ja viihtyvyys paranisivat varmasti, jos peruskoulussa ja ammattikoulussa olisi vain yksi pakollinen kieli, englanti. 7. luokalla saisi vapaasti valita toisen kielen tai sen tilalle musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä, kotitaloutta tai liikuntaa. Vanhempien olisi vihdoinkin herättävä vaatimaan koululaitokselta erilaisten lahjojen ja taipumusten huomioimista.
On tulossa aika, jolloin esim. ammattitaitoinen kirvesmies saa parempaa palkkaa kuin insinööri ja lääkäri. Putkiasentajista, muurareista, peltisepistä ja autonasentajista on jo nyt pula. Kiinaan voidaan siirtää kännyköiden tekeminen, mutta talot tehdään ja korjataan Suomessa. Viittä kieltä sujuvasti puhuvasta professorista voi tulla kesämökkityömaallaan nöyrä ja hiljainen apumies taitavalle timpurille. Opettajan koulutuksella minä kelpasin taskulampulla valon näyttäjäksi putkiasentajalle, entiselle oppilaalleni.
RKP:n puheenjohtajalta haluaisin kysyä, hyväksyisikö hän rakennustyömaalleen vain suomen kieltä puhuvan, taitavan ammattimiehen, vai pitäisikö osata ruotsia?
JAAKKO PALMU Jyväskylän maalaiskunta Oravasaari
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
Pakkoruotsitus on suomalaisten kiusaamista.
on entisen valloittajan alle alistamista!
Pakkaruotsi on Ruotsin mielistelyä ja ruotsinkielisten etujen ylläpitämistä!