Isä meidän rukousta ei voi lukea ilman että ajatus välillä karkaa johonkin muuhun.
Kokeileppas!
Phoebus kirjoitti yhteen akiuttamaani ketjuun, että
"Ajattelu on aivoissa tapahtuvaa sähkökemiallista toimintaa, jota on voitu mitata ja tutkia."
Niinhän se on. Ja ateistien ajattelussa luulisikin sähkökemiallisen toiminnan jyräävän yhtä uraa kuin pora ilman tieltä poikkeamisia.
Vaan eivät uraa jyrää ateistienkaan ajatukset vaan alvariinsa karkaavat miettimään Jumalaa ja Raamattua ja Kirkko kuulolla-palstaa - ja taas kerran ilmestyy tänne tekstinpätkä todisteeksi ateistin ajatuksen karkaamisesta Jumalaan.
linkkejä ajatuksiin ajattelusta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelu
http://tiedostamaton.net/tietajat.html
http://tiedostamaton.net/impulssi.html
http://personal.inet.fi/koti/vexom/ajatt.htm
Miksi ateistin ajatus karkaa Jumalaan?
26
581
Vastaukset
- readmorethanonebook
Kuten jo toisessa keskustelussa sanoin, niin henkilökohtaisesti en ajattele jumalaasi. Joskus ajattelen Raamattua, kun keskustelen siitä uskovaisen ystäväni kanssa tai luen sitä.
Alan pikku hiljaa ymmärtämään niitä paria palstalla pyörivää ateistia, joilla on mennyt hermo.
Onneksi en ole taipuvainen yleistyksiin, joten en tuomitse kaikkia kristittyjä useiden typeryyden ja vihan vuoksi. Olisikohan mahdollista, että asiaan jollain lailla liittyy se, että ympäristössämme on niin paljon asioita, jotka johdattavat ajatukset jumaluskoihin?
Ehkä uskova ei huomaa, miten erilaiset uskonnot leimaavat ihmisten käyttäytymistä ja miten uskonnot ovat läsnä lähes kaikessa kanssakäymisessä.
Jos ajattelun lähtökohtana ei ole oletus jostain yliluonnollisesta, niin jumaluskoisten lähimmäistemme käyttäytyminen vaikuttaa vähintäänkin omituiselta.
Varmaan sama vietti, joka saa uskovaisen nolaamaan itsensä ja yrittämään uskonsa levittämistä, saa rationaalisesti ajattelevan henkilön kertomaan havaitsemistaan erehdyksistä harhaanmenneille lajitovereilleen.- Hans Lankari
Phoebus kirjoitit "rationaalisesti ajattelevan henkilön"
Sen kun näkis ;)
Varsin usein/aina keksimme vahvasti tunteellakin tekemiimme ratkaisuihin rationaalisen selityksen jälkeenpäin - näin se vaan on, kun tarkemmin ajattelemme. Hans Lankari kirjoitti:
Phoebus kirjoitit "rationaalisesti ajattelevan henkilön"
Sen kun näkis ;)
Varsin usein/aina keksimme vahvasti tunteellakin tekemiimme ratkaisuihin rationaalisen selityksen jälkeenpäin - näin se vaan on, kun tarkemmin ajattelemme.Varmaan olisi parempi käyttää ilmausta rationallisemmin ajatteleva ihminen.
- Hans Lankari
Phoebus kirjoitti:
Varmaan olisi parempi käyttää ilmausta rationallisemmin ajatteleva ihminen.
Kiitosta, tuo kuulostaa paremmalta :)
Phoebus "Jos ajattelun lähtökohtana ei ole oletus jostain yliluonnollisesta, niin jumaluskoisten lähimmäistemme käyttäytyminen vaikuttaa vähintäänkin omituiselta."
En taida sitten olla tyypillinen, koska ei ajatteluni lähtökohta ole tuo. Olen vapaa-ajattelija, vapaasti ajatteleva. Olen oppinut maltillisen uskonnollisessa kodissani lapsesta saakka laittamaan illalla viimeiseksi käteni ristiin ja hädän hetkellä myös. Ateistikin voinee myöntää, että rauhoittuminen rukoilemalla auttaa elämän ongelmatilanteessa paremmin löytämään rationaalisen ratkaisun kuin sinne tänne hädissään poukkoilu. Vaikka vapaasti ajattelenkin, niin tuskin tätä uskontoa vaihdan muihin. Toki olen nähnyt ikäviä piirteitä uskontoni piirissä enkä lainkaan ole niitä puolustelemassa vaan vastustan kuten kai useimmat muutkin.
Siksi tuntuu joidenkin ateistien summittainen sokea hyökkäminen kaikkia uskovia vastaan hätävarjelun liioittelulta. Ensin kannattaisi tutkia ja sitten vasta hutkia, jos on aihetta.
Aika harva kirkon passiivinen rivijäsen kykenee "nolaamaan itsensä ja yrittämään uskonsa levittämistä", kun eivät itsekään tiedä, millainen uskontonsa on. Paremmin jotkut ateistitkin sen uskonnon tuntevat. Jotkut sitten kylläkin laukovat Raamatun lausetta toisen perään tulikiven katkuisen tuomiopasuunan säestyksellä näkemättä kuulijaansa lainkaan ja antamatta muille puheenvuoroa.
Raamatussa kerrotaan viimeisestä tuomiosta. Ei siellä mainita oikeaa uskomista ollenkaan. Taivaaseen pääsevät he, jotka näkivät apua tarvitsevan lähimmäisen. Ei siis mainintaa siitäkään, että sen lähimmäisen pitää olla oikeauskoinen.
Pari hyvää ajatusta (toivottavasti kukaan ei koe näitä Jumalan pilkaksi):
- Jumalan kieltänyt tuli kuolemansa jälkeen taivaan portille. Jeesus oli siinä häntä vastassa, otti tulijan syliinsä ja kantoi sisään sanoen: Et sinä minuun uskonut, mutta ei se mitään, ei se mitään.
- "Kun poika tietä viittoi, isämme pojan vain huomasivat
Häntä palvoivat, tien unohtivat" Hassisen kone: On Jouluyö, Nyt Laulaa Saa Hans Lankari kirjoitti:
Kiitosta, tuo kuulostaa paremmalta :)
Phoebus "Jos ajattelun lähtökohtana ei ole oletus jostain yliluonnollisesta, niin jumaluskoisten lähimmäistemme käyttäytyminen vaikuttaa vähintäänkin omituiselta."
En taida sitten olla tyypillinen, koska ei ajatteluni lähtökohta ole tuo. Olen vapaa-ajattelija, vapaasti ajatteleva. Olen oppinut maltillisen uskonnollisessa kodissani lapsesta saakka laittamaan illalla viimeiseksi käteni ristiin ja hädän hetkellä myös. Ateistikin voinee myöntää, että rauhoittuminen rukoilemalla auttaa elämän ongelmatilanteessa paremmin löytämään rationaalisen ratkaisun kuin sinne tänne hädissään poukkoilu. Vaikka vapaasti ajattelenkin, niin tuskin tätä uskontoa vaihdan muihin. Toki olen nähnyt ikäviä piirteitä uskontoni piirissä enkä lainkaan ole niitä puolustelemassa vaan vastustan kuten kai useimmat muutkin.
Siksi tuntuu joidenkin ateistien summittainen sokea hyökkäminen kaikkia uskovia vastaan hätävarjelun liioittelulta. Ensin kannattaisi tutkia ja sitten vasta hutkia, jos on aihetta.
Aika harva kirkon passiivinen rivijäsen kykenee "nolaamaan itsensä ja yrittämään uskonsa levittämistä", kun eivät itsekään tiedä, millainen uskontonsa on. Paremmin jotkut ateistitkin sen uskonnon tuntevat. Jotkut sitten kylläkin laukovat Raamatun lausetta toisen perään tulikiven katkuisen tuomiopasuunan säestyksellä näkemättä kuulijaansa lainkaan ja antamatta muille puheenvuoroa.
Raamatussa kerrotaan viimeisestä tuomiosta. Ei siellä mainita oikeaa uskomista ollenkaan. Taivaaseen pääsevät he, jotka näkivät apua tarvitsevan lähimmäisen. Ei siis mainintaa siitäkään, että sen lähimmäisen pitää olla oikeauskoinen.
Pari hyvää ajatusta (toivottavasti kukaan ei koe näitä Jumalan pilkaksi):
- Jumalan kieltänyt tuli kuolemansa jälkeen taivaan portille. Jeesus oli siinä häntä vastassa, otti tulijan syliinsä ja kantoi sisään sanoen: Et sinä minuun uskonut, mutta ei se mitään, ei se mitään.
- "Kun poika tietä viittoi, isämme pojan vain huomasivat
Häntä palvoivat, tien unohtivat" Hassisen kone: On Jouluyö, Nyt Laulaa SaaEi siinä ole mitään pahaa, että uskoo yliluonnolliseen ihan vaan itsekseen.
Ei siinäkään ole pahaa, jos uskoo johonkin korkeampaan voimaan ja kertoo sen julkisesti, jos ei kiusaa sillä muita.
Siis ei mitään pahaa, mutta vähän hassua.
Mutta sitten, kun alkaa laukomaan väitteitä, jotka ovat logiikan mukaan mahdottomia tai esittää perusteettomia mielikuviaan täytenä totena, niin kiusaus kommentoida on ainakin minulle liian suuri.
Tietysti ymmärrän, että joillekkin henkilöille mielikuvat ovat hyvin voimakkaita ja heidän subjektiivisessä maailmassaan ne edustavat "totuutta". Mielestäni minulla on kuitenkin yhtäläinen oikeus vastata, kuin heillä esittää. Itse asiassa minulla on jopa yhtäläinen oikeus myös itse esittää oma-aloitteisesti omia näkemyksiäni. (Näkemyksiähän nekin ovat, vaikka pyrinkin pitäytymään todennettavissa asioissa.)
Ymmärrän myös, että monet ihmiset eivät voi olla ilman uskontoa. Uskontoja ei ikinä saada kitketyksi pois. Ei ikinä. Siksi en siihen pyrikkään. No, vaikkakin epäoikeudenmukaisuuksien karsiminen onkin lähes yhtä mahdotonta, niin sitä en voi olla yrittämättä.
Niin, onhan väittely myös joskus haasteellista ja kehittävää ajankulua taivaspaikkaa odotellessa.
Annetaan asioiden kiistellä, mutta annetaan ihmisten olla ihmisiä.- Hans Lankari
Phoebus kirjoitti:
Ei siinä ole mitään pahaa, että uskoo yliluonnolliseen ihan vaan itsekseen.
Ei siinäkään ole pahaa, jos uskoo johonkin korkeampaan voimaan ja kertoo sen julkisesti, jos ei kiusaa sillä muita.
Siis ei mitään pahaa, mutta vähän hassua.
Mutta sitten, kun alkaa laukomaan väitteitä, jotka ovat logiikan mukaan mahdottomia tai esittää perusteettomia mielikuviaan täytenä totena, niin kiusaus kommentoida on ainakin minulle liian suuri.
Tietysti ymmärrän, että joillekkin henkilöille mielikuvat ovat hyvin voimakkaita ja heidän subjektiivisessä maailmassaan ne edustavat "totuutta". Mielestäni minulla on kuitenkin yhtäläinen oikeus vastata, kuin heillä esittää. Itse asiassa minulla on jopa yhtäläinen oikeus myös itse esittää oma-aloitteisesti omia näkemyksiäni. (Näkemyksiähän nekin ovat, vaikka pyrinkin pitäytymään todennettavissa asioissa.)
Ymmärrän myös, että monet ihmiset eivät voi olla ilman uskontoa. Uskontoja ei ikinä saada kitketyksi pois. Ei ikinä. Siksi en siihen pyrikkään. No, vaikkakin epäoikeudenmukaisuuksien karsiminen onkin lähes yhtä mahdotonta, niin sitä en voi olla yrittämättä.
Niin, onhan väittely myös joskus haasteellista ja kehittävää ajankulua taivaspaikkaa odotellessa.
Annetaan asioiden kiistellä, mutta annetaan ihmisten olla ihmisiä."Mielestäni minulla on kuitenkin yhtäläinen oikeus vastata, kuin heillä esittää."
Tietenkin.
Suomessa nyt kumminkin kirkkoon kuuluu melkein 80 %.
Lienevätkö sitten äänettömiä yhtiömiehiä suurimmaksi osaksi, kun pieni ateistien porukka saa paljon enemmän ääntä aikaan.
Jaa, että uskonto näkyy kaikkialla. Niinpä kai.
Mutta kyllä ne tällä uudistusvauhdilla sateenkaarenväreissä loistaviksi vaihtuvat kirkon valot ja sulautuvat kaupallisiin värikkäisiin mainosvaloihin :)
Sitten ei sitäkään "häiriötä" enää ole.
"Annetaan asioiden kiistellä, mutta annetaan ihmisten olla ihmisiä."
Juuri näin. - Rami Bar-Amin
Hans Lankari kirjoitti:
"Mielestäni minulla on kuitenkin yhtäläinen oikeus vastata, kuin heillä esittää."
Tietenkin.
Suomessa nyt kumminkin kirkkoon kuuluu melkein 80 %.
Lienevätkö sitten äänettömiä yhtiömiehiä suurimmaksi osaksi, kun pieni ateistien porukka saa paljon enemmän ääntä aikaan.
Jaa, että uskonto näkyy kaikkialla. Niinpä kai.
Mutta kyllä ne tällä uudistusvauhdilla sateenkaarenväreissä loistaviksi vaihtuvat kirkon valot ja sulautuvat kaupallisiin värikkäisiin mainosvaloihin :)
Sitten ei sitäkään "häiriötä" enää ole.
"Annetaan asioiden kiistellä, mutta annetaan ihmisten olla ihmisiä."
Juuri näin.Jos nyt viimein lopetettaisiin tuo uskonnottomien vertaaminen kirkkoon kuuluviin vajaaseen 80%:iin. Tavan vuoksi kirkossa olevia on huima määrä, ja siksi nämä luvut ovatkin lähempänä oikeaa, luulisin. 41 % suomalaisista uskoo jumaliin ja 69% mielestä uskonnoilla ei ole sen kummempaa merkitystä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Europe#Eurobarometer_poll_2005
Ja tämä kuuluisa 80% tulee lähivuosina jo yksistään luonnollisen poistuman kautta vähenemään rajusti, ja siihen kirkon pitäisi varautua. Sen sijaan että , kuten Eero Huovinen brassailee, luottaisi "80%:n markkinaosuuteen". - Hans Lankari
Rami Bar-Amin kirjoitti:
Jos nyt viimein lopetettaisiin tuo uskonnottomien vertaaminen kirkkoon kuuluviin vajaaseen 80%:iin. Tavan vuoksi kirkossa olevia on huima määrä, ja siksi nämä luvut ovatkin lähempänä oikeaa, luulisin. 41 % suomalaisista uskoo jumaliin ja 69% mielestä uskonnoilla ei ole sen kummempaa merkitystä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Europe#Eurobarometer_poll_2005
Ja tämä kuuluisa 80% tulee lähivuosina jo yksistään luonnollisen poistuman kautta vähenemään rajusti, ja siihen kirkon pitäisi varautua. Sen sijaan että , kuten Eero Huovinen brassailee, luottaisi "80%:n markkinaosuuteen".Olet aivan oikeassa, Rami Bar-Amin
Jotain tuon suuntaista tarkoitin minäkin kirjoittaessani jäsenistön hiljaisuudesta määrään nähden.
Ollaan vain tavan vuoksi mukana kirkon jäsenistössä sen enempää ajattelematta. Lapsikaste ja siihen sisältyvä kirkon jäseneksi liittäminen ovat suuri syy tähän suureen määrään jäsenistä, jotka eivät edes usko koko asiaan. Ei vain ole tullut erottua kirkosta. Jos ihan itse vasta aikuisena liityttäisiin, niin toisin taitaisi olla.
- beenthere
Minun on sanottava, että en koskaan ajattele Jumalaa sellaisenaan. Ajattelen uskontoja ja Jumalaan uskovia ihmisiä, koska ne ovat asioita, jotka vaikuttavat myös omaan elämääni, vaikka en sitätahtoisi. Joudun siis elämässäni väkisin kohtaamaan uskontoja ja uskovia, joten on selvää, että ne ovat aina silloin tällöin mielessä. Varsinkin, kun suurena toiveenani on päästä uskontojen vaikutuksesta niin täysin eroon, ettei rahojani enää mene uskontojen pönkittämiseksi, eikä maani lakeja laadita enää minkään uskonnon ajatusten mukaan.
Itse Jumala on minulle täysin yhdentekevä ja koen jumalat kovin tylsinä asioina. Minä kun en ole fiktion suuri ystävä. En jaksa harry pottereita, enkä jumalia.
Mielenkiintoista ja välillä ahdistavaa ja jopa hirvittävää on sen sijaan miettiä, mitä kaikkea tämä kuviteltu olento saa ihmiset tekemään. Välillä pääsee oikein kunnolla ällistymään ja ihmettelemään. Useimmiten suru on päällimmäisin tunne.- Hans Lankari
Niin ensin, kiitos kaikille keskustelijoille!
En ole aiemmin huomannut kiitellä :)
beenthere.
Uskontojen vaikutuksesta on varsin vaikea päästä eroon.
Kristinuskon vahvaa vaikutusta on ollut jo kauan: Konstantinuksen aikana 300-luvulla kristillinen kirkko pääsi Rooman valtakunnankirkoksi.
Kristinuskon vaikutus näkyy kaikkialla. Se on niin sisällä yhteiskunnassamme ja kultturissamme, ettei siitä pääse eroon pesemälläkään.
Olen sitä mieltä, että jos kristinuskosta luovutaan, niin siitä seuraa tyhjiö. Ihmisellä on niin vahva uskonnon tarve, että joku "huonompi" uskonto tulee tilalle. Sitä en haluaisi.
Tietysti täytyy olla ihmisten hereillä ja aktiivisia, sillä uskonnoilla on taipumusta - kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla - mennä vikasuuntaan. Silloin on tehtävä kiireesti korjausliike.
ks. esim. Matti Kankaanniemi: MITÄ KRISTINUSKO ON VAIKUTTANUT?
http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/missiopir.htm - Rami Bar-Amin
Hans Lankari kirjoitti:
Niin ensin, kiitos kaikille keskustelijoille!
En ole aiemmin huomannut kiitellä :)
beenthere.
Uskontojen vaikutuksesta on varsin vaikea päästä eroon.
Kristinuskon vahvaa vaikutusta on ollut jo kauan: Konstantinuksen aikana 300-luvulla kristillinen kirkko pääsi Rooman valtakunnankirkoksi.
Kristinuskon vaikutus näkyy kaikkialla. Se on niin sisällä yhteiskunnassamme ja kultturissamme, ettei siitä pääse eroon pesemälläkään.
Olen sitä mieltä, että jos kristinuskosta luovutaan, niin siitä seuraa tyhjiö. Ihmisellä on niin vahva uskonnon tarve, että joku "huonompi" uskonto tulee tilalle. Sitä en haluaisi.
Tietysti täytyy olla ihmisten hereillä ja aktiivisia, sillä uskonnoilla on taipumusta - kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla - mennä vikasuuntaan. Silloin on tehtävä kiireesti korjausliike.
ks. esim. Matti Kankaanniemi: MITÄ KRISTINUSKO ON VAIKUTTANUT?
http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/missiopir.htm"Kristinuskon vaikutus näkyy kaikkialla. Se on niin sisällä yhteiskunnassamme ja kultturissamme, ettei siitä pääse eroon pesemälläkään.
Olen sitä mieltä, että jos kristinuskosta luovutaan, niin siitä seuraa tyhjiö. Ihmisellä on niin vahva uskonnon tarve, että joku "huonompi" uskonto tulee tilalle. Sitä en haluaisi."
Kristinuskosta luopumisella tarkoitat jotain äkkinäistä luopumista, kenties koko kansakuntaa koskevaa? Entä jos se tapahtuu vähitellen, vuosikymmenien ja -satojen aikana? Vain äärimmäisen harvat antiteisteiksi itseään kutsuvatkaan ovat sitä mieltä että uskontojen näkyminen pitäisi kokonaan kriminalisoida ja siten yrittää "pakottaa" ihmiset johonkin muottiin.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että jonkinlainen mystiikan tarve ja uskonnollinen uuskontarve on tähän pisteeseen kehittyneessä H. sapiensissa niin luontainen ominaisuus, että ei sitä pois kitketä väkipakolla. Se ominaisuus ei ole elinehto, eikä varsinkaan ole onnellisen elämän edellytys - silti se on osa tätä nisäkäslajia. Jos ihmiset huomaisivat että onnellisesti ja rakkaudellisesti voi elää myös ilman uskoa jumaliin, ehkä tämä nisäkäs astuisi vähitellen uudelle asteelle humaanimmassa maailmankuvassa.
Tyhjiöteoriaasi en silti allekirjoita, siis että sellaisen tuntu olisi välttämättömyys uskon kadotessa. En itse ole koskaan luopunut uskosta niin en osaa kuvitella moista, mutta tiedän kyllä ex-uskovia, joilla ei mitään tyhjiöitä ole muodostunut. - Nasse.
Hans Lankari kirjoitti:
Niin ensin, kiitos kaikille keskustelijoille!
En ole aiemmin huomannut kiitellä :)
beenthere.
Uskontojen vaikutuksesta on varsin vaikea päästä eroon.
Kristinuskon vahvaa vaikutusta on ollut jo kauan: Konstantinuksen aikana 300-luvulla kristillinen kirkko pääsi Rooman valtakunnankirkoksi.
Kristinuskon vaikutus näkyy kaikkialla. Se on niin sisällä yhteiskunnassamme ja kultturissamme, ettei siitä pääse eroon pesemälläkään.
Olen sitä mieltä, että jos kristinuskosta luovutaan, niin siitä seuraa tyhjiö. Ihmisellä on niin vahva uskonnon tarve, että joku "huonompi" uskonto tulee tilalle. Sitä en haluaisi.
Tietysti täytyy olla ihmisten hereillä ja aktiivisia, sillä uskonnoilla on taipumusta - kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla - mennä vikasuuntaan. Silloin on tehtävä kiireesti korjausliike.
ks. esim. Matti Kankaanniemi: MITÄ KRISTINUSKO ON VAIKUTTANUT?
http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/missiopir.htmja toisaalta tarve hihhuloitua iskee vain osaan ihmisistä.
Esim. ev-lut oppien mukaisesti uskoo ev-luteista vain n 6% lahkon oman tutkimuskeskuksen mukaan. Hans Lankari kirjoitti:
Niin ensin, kiitos kaikille keskustelijoille!
En ole aiemmin huomannut kiitellä :)
beenthere.
Uskontojen vaikutuksesta on varsin vaikea päästä eroon.
Kristinuskon vahvaa vaikutusta on ollut jo kauan: Konstantinuksen aikana 300-luvulla kristillinen kirkko pääsi Rooman valtakunnankirkoksi.
Kristinuskon vaikutus näkyy kaikkialla. Se on niin sisällä yhteiskunnassamme ja kultturissamme, ettei siitä pääse eroon pesemälläkään.
Olen sitä mieltä, että jos kristinuskosta luovutaan, niin siitä seuraa tyhjiö. Ihmisellä on niin vahva uskonnon tarve, että joku "huonompi" uskonto tulee tilalle. Sitä en haluaisi.
Tietysti täytyy olla ihmisten hereillä ja aktiivisia, sillä uskonnoilla on taipumusta - kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla - mennä vikasuuntaan. Silloin on tehtävä kiireesti korjausliike.
ks. esim. Matti Kankaanniemi: MITÄ KRISTINUSKO ON VAIKUTTANUT?
http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/missiopir.htmKeskustelu lähti Hans L:n huomiosta kuinka ateistit vihtyvät kirkon palstoilla. Sehän on niin, että uskovaiset aika ajoin antavat omat lausuntonsa kenen tahansa elämästä, joten se koskettaa myös ateisteja. On vastattava "omaan asiaan".
Nyt tässä on käsillä uskonnot yleensä. Kuten Hans L. ajatteli, uskontoja ja jumalia on ollut jo kauan ennen Raamatun Jumalaa ja kristinuskoa. Ihmisillä näyttää olevan todellinen tarve uskoa johonkin yliluonnolliseen. Jumala ja uskonto vain vaihtuu riippuen siitä milloin ollaan eletty ja missä maanosassa.
Siksi tuntuukin kummalliselta, että on "pakko" uskoa, vaikka ei ole mitään konkreettista mihin uskoa. Itse olin seurakuntanuori, aviossa uskovan naisen kanssa ym. Mutta pikkuhiljaa mulle valkeni, että kaikki oli uskoa vain uskon vuoksi, Jumalaa eikä siihen kuuluvaa voimaa näkynyt missään. Rukoillaan, yritetään parantaa sairauksia ilman tulosta. Ei kauaa kestä, kun huomaa ettei ole olemassa mitään Jumalan voimaa.
Ja ehkä tämä turvautuminen johonkin on syynä siihen, että moni kurjaa elämää elänyt saakin jonkin ihmevoiman nousta suosta alettuaan uskoa johonkin, joka voisi auttaa hänen kurjaa tilaansa. Se lienee tyypillistä suggestiota. Kuten kun ihmiset usein rukoilevat vain, kun elämässä menee huonosti.- Onpa selitys
"Joudun siis elämässäni väkisin kohtaamaan uskontoja ja uskovia, joten on selvää, että ne ovat aina
silloin tällöin mielessä"
Miksi olet tällä palstalla ??? - beenthere
Hans Lankari kirjoitti:
Niin ensin, kiitos kaikille keskustelijoille!
En ole aiemmin huomannut kiitellä :)
beenthere.
Uskontojen vaikutuksesta on varsin vaikea päästä eroon.
Kristinuskon vahvaa vaikutusta on ollut jo kauan: Konstantinuksen aikana 300-luvulla kristillinen kirkko pääsi Rooman valtakunnankirkoksi.
Kristinuskon vaikutus näkyy kaikkialla. Se on niin sisällä yhteiskunnassamme ja kultturissamme, ettei siitä pääse eroon pesemälläkään.
Olen sitä mieltä, että jos kristinuskosta luovutaan, niin siitä seuraa tyhjiö. Ihmisellä on niin vahva uskonnon tarve, että joku "huonompi" uskonto tulee tilalle. Sitä en haluaisi.
Tietysti täytyy olla ihmisten hereillä ja aktiivisia, sillä uskonnoilla on taipumusta - kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla - mennä vikasuuntaan. Silloin on tehtävä kiireesti korjausliike.
ks. esim. Matti Kankaanniemi: MITÄ KRISTINUSKO ON VAIKUTTANUT?
http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/missiopir.htmNo, minä nyt tarkoitin vaikutuksilla sellaisia ihan käytännönasioita, kuten se, että joudun maksamaan kirkolle, vaikka en todellakaan haluaisi.
Kristinuakosta luopuminen ei toisi minkäänlaista tyhjiötä vaan sen tilalle tulisi muita, varmaan ihan kelvollisia asioita. Ihmisellä ei ole mitään suurta uskonnon tarvetta sinulla joillain on, mutta ei kaikilla. Minulla esimerkiksi ei ole.
Huonompaa tuskin voi tulla tilalle, joten suunta voi olla vain parempaan. Se parempi tarkoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, ihmisten tasa-arvoista kohtelua ja todellista uskonnonvapautta. - beenthere
Onpa selitys kirjoitti:
"Joudun siis elämässäni väkisin kohtaamaan uskontoja ja uskovia, joten on selvää, että ne ovat aina
silloin tällöin mielessä"
Miksi olet tällä palstalla ???En ole luopunut toivosta, että ajatus oikeasta uskonnonvapaudesta, ihmisten tasavertaisesta kohtelusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta lopulta uppoaa myös uskoviin ihmisiin. Se on se muutos, jota minä haluan tähän maailmaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa kunnioittamaan kaikkea elämää mukaan lukien kanssaihmiset. - Habs Lankari
beenthere kirjoitti:
No, minä nyt tarkoitin vaikutuksilla sellaisia ihan käytännönasioita, kuten se, että joudun maksamaan kirkolle, vaikka en todellakaan haluaisi.
Kristinuakosta luopuminen ei toisi minkäänlaista tyhjiötä vaan sen tilalle tulisi muita, varmaan ihan kelvollisia asioita. Ihmisellä ei ole mitään suurta uskonnon tarvetta sinulla joillain on, mutta ei kaikilla. Minulla esimerkiksi ei ole.
Huonompaa tuskin voi tulla tilalle, joten suunta voi olla vain parempaan. Se parempi tarkoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, ihmisten tasa-arvoista kohtelua ja todellista uskonnonvapautta.Itänaapurissa tuon tyylistä kokeiltiin jo - tosin varsin huonolla menestyksellä.
Uskonnonvapaus Suomessa on. - Rami Bar-Amin
Habs Lankari kirjoitti:
Itänaapurissa tuon tyylistä kokeiltiin jo - tosin varsin huonolla menestyksellä.
Uskonnonvapaus Suomessa on."Itänaapurissa tuon tyylistä kokeiltiin jo - tosin varsin huonolla menestyksellä."
Niin mitä kokeiltiin? Tätäkö, mitä beentehere ed. viestissään kirjoitti:
'Huonompaa tuskin voi tulla tilalle, joten suunta voi olla vain parempaan. Se parempi tarkoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, ihmisten tasa-arvoista kohtelua ja todellista uskonnonvapautta. ' - Hans Lankari
helsinkijokkeri kirjoitti:
Keskustelu lähti Hans L:n huomiosta kuinka ateistit vihtyvät kirkon palstoilla. Sehän on niin, että uskovaiset aika ajoin antavat omat lausuntonsa kenen tahansa elämästä, joten se koskettaa myös ateisteja. On vastattava "omaan asiaan".
Nyt tässä on käsillä uskonnot yleensä. Kuten Hans L. ajatteli, uskontoja ja jumalia on ollut jo kauan ennen Raamatun Jumalaa ja kristinuskoa. Ihmisillä näyttää olevan todellinen tarve uskoa johonkin yliluonnolliseen. Jumala ja uskonto vain vaihtuu riippuen siitä milloin ollaan eletty ja missä maanosassa.
Siksi tuntuukin kummalliselta, että on "pakko" uskoa, vaikka ei ole mitään konkreettista mihin uskoa. Itse olin seurakuntanuori, aviossa uskovan naisen kanssa ym. Mutta pikkuhiljaa mulle valkeni, että kaikki oli uskoa vain uskon vuoksi, Jumalaa eikä siihen kuuluvaa voimaa näkynyt missään. Rukoillaan, yritetään parantaa sairauksia ilman tulosta. Ei kauaa kestä, kun huomaa ettei ole olemassa mitään Jumalan voimaa.
Ja ehkä tämä turvautuminen johonkin on syynä siihen, että moni kurjaa elämää elänyt saakin jonkin ihmevoiman nousta suosta alettuaan uskoa johonkin, joka voisi auttaa hänen kurjaa tilaansa. Se lienee tyypillistä suggestiota. Kuten kun ihmiset usein rukoilevat vain, kun elämässä menee huonosti.Kirjoitit, helsinkijokkeri, omasta "uskon tiestäsi". Siis miten olit ensin seurakuntanuori jne.
Jokaisella on aivan omanlaisensa kokemukset uskonnosta. Kun tarkemmin keskustellaan, niin alkaa paremmin ymmärtää toisten asennetta uskoa ja uskontoa kohtaan, joka perustuu näihin hänen kokemiinsa seikkoihin.
Kristinusko vaikuttaa tyhmältä, jos sitä järjellä kriittisesti ajattelee. Onhan se näin.
Itse en ole koskaan "hihhuloitunut", jota sanaa Nasse tässä ketjussa käytti. Olen kasvanut varsin maltilllisessa kodissa, jossa ainut uskonnollinen kasvatus oli iltarukous. En ole odottanut uskolta oikeastaan mitään. En ole ratkennut juomaan enkä muutakaan, jonka jälkeen olisin tullut komeasti uskoon ja uudesti syntynyt. Olen ollut vain rauhallinen itsenäisesti ja itsepäisesti ajatteleva ja myös ikuinen epäilevä Tuomas. Silti se usko on pienenä kipinänä säilynyt. En tiedä, mihin se riittää loppu peleissä mutta näillä mennään.
laitan tähän linkin kiinnostavaan kirjoitukseen: Moraalinen argumentti
"Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa. Ajatuksia herättävä artikkeli hyvän ja pahan määrittelemisestä arvokeskustelun aikakaudella."
http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/moraali.htm
Samalla tavoin kuin ajattelen muitakin fiktiivisiä henkilöitä. Näin nörttinä esimerkiksi Warcraft-sarjan taustatarina koskettaa kovastikin, jotkut hahmoista herättää suuriakin tunteita, ihan niinkuin jotkut kohtaukset joissain kirjoissa saa kyyneliinkin saakka. Tänäänkin itseasiassa huomasin pelaavani ihan vain taustatarinan vuoksi, ja näiden fiktiivisten henkilöiden, joiden tarinaa tahdon seurata lähemmin, en niinkään itse pelin takia.
Jumalien takana olevat tarinat kiinnostaa; erityisesti kreikkalaiset ja norjalaiset myytit. Myös Suomen omat jumaluudet ovat kiinnostavia, vaikka en heitä koe "elävinä". Ja jälleen Margit Sandemoa kompaten, jumala ei ole luonut ihmistä, vaan ihminen on luonut jumalat. Kreikan mytologiasta löytyy niin paljon mielikuvituksellisia tarinoita, että ihmettelen, millaiset ihmiset niitä ovat kehitelleet. Kun johonkin jumalaan ei enää kukaan usko, eihän sitä enää sen jälkeen ole, eikö niin? Uskooko monikaan enää Zeukseen? Joten eikö se tarkoita, että Zeusta ei enää ole? Joten jos kristinuskon Jumalaan ei enää uskottaisi - kuvitellaan, en tarkoita että näin kävisi - niin kaikkihan olisivat sitä mieltä, ettei sitä enää ole - näin ollen ihmisille sitä ei enää olisi.
Voin myöntää, että joskus jopa olen miettinyt, että josko joku noista jumalista voisi olla eläväkin. Aina tosin olen tullut tulokseen, että ihmiset, jotka kokevat jumaliaan, kokevat vain luonnon "voiman", jossa ei itsessään ole mitään ihmeellistä. Jokainen tavallinenkin ihminen kokee heräävänsä luonnossa - etenkin näin kaupungissa elävä ihminen - ja kuulemma eritysesti männyn alla istuminen parantaa vointia. Monet luonnon yrtit helpottavat vaivoja tai muutoin auttavat ihmistä, eikä siinä sinällään mitään ihmeellistä. Tätä siis tarkoitan tuolla "voimalla". Se on ihmeellistä, mutta kuitenkin niin luonnollista.- Hans Lankari
Luonto antaa vahvoja elämyksiä.
Usein laulelen " Nyt metsä kirkkoni olla saa,voi täälläi palvella Jumalaa,mun urkuni kauniit, soikaa!Mun kirkkon' katto on korkeella"
Olen jostain lukenut, että Raamatussa on 365 kertaa "Älä pelkää" - vuoden jokaiselle päivälle omansa.
Kristinusko opettaa, ettei tarvitse pelätä.
Useissa vanhoissa uskonnoissa pelätään luontoa ja luonnonvoimia. Niitä lepytellään. Hans Lankari kirjoitti:
Luonto antaa vahvoja elämyksiä.
Usein laulelen " Nyt metsä kirkkoni olla saa,voi täälläi palvella Jumalaa,mun urkuni kauniit, soikaa!Mun kirkkon' katto on korkeella"
Olen jostain lukenut, että Raamatussa on 365 kertaa "Älä pelkää" - vuoden jokaiselle päivälle omansa.
Kristinusko opettaa, ettei tarvitse pelätä.
Useissa vanhoissa uskonnoissa pelätään luontoa ja luonnonvoimia. Niitä lepytellään.mielummin luontoa kunnioitetaan vahvempana kuin käytetään mielivaltaisesti ihmisen materiaalina. Luonto oli turvaaja, auttaja, siltä pyydettiin apua vaikeuksissa. Ja mitä minä pelkäisin?
Jos kuvittelisin itseni uskovaisena, uskontoni olisi luultavasti jokin luonnonuskonnoista. Ehkäpä eklektinen wicca. Tällä hetkellä koen itseni silti ateistiksi.- Hans Lankari
kultapanda__ kirjoitti:
mielummin luontoa kunnioitetaan vahvempana kuin käytetään mielivaltaisesti ihmisen materiaalina. Luonto oli turvaaja, auttaja, siltä pyydettiin apua vaikeuksissa. Ja mitä minä pelkäisin?
Jos kuvittelisin itseni uskovaisena, uskontoni olisi luultavasti jokin luonnonuskonnoista. Ehkäpä eklektinen wicca. Tällä hetkellä koen itseni silti ateistiksi.En tarkoittanut sinua pelkääjänä, kultapanda__, vaan "älä pelkää" oli vain otsikko :)
Olen aivan samaa mieltä kanssasi luonnon kunnioittamisesta ja suojelemisesta.
- Tango_Delirium
Ihminen, joka on vähänkin kiinnostunut ympärillä olevasta maailmasta, tulee miettineeksi paljonkin sellaisia asioita, joita vastustaa tai jotka ovat itselle merkityksettömiä. Esimerkiksi politiikassa on tärkeää tuntea myös muiden kuin oman puolueen historiaa ja nykynäkemyksiä. Miksi kristinuskon ja sen jumalan pitäisi olla poikkeus ja "sallittu" vain kannattajilleen?
- Hans Lankari
Tango_Delirium "Miksi kristinuskon ja sen jumalan pitäisi olla poikkeus ja "sallittu" vain kannattajilleen?"
No, eipä miksikään.
Aloitukseni valitsin tahallaan hiukan kiusoittelevaksi.
Itse keskustelen yhtä mielelläni uskisten ja ei-uskisten kanssa. Olen sellainen, jota pakanat pitää uskovana ja uskovat pakanana :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_232423Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.531683- 251952
Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu276941Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup11917- 146893
- 56834
Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.110739- 46725
Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua8708