En halua kuin yhden ja sekin jää saamatta. Hän ei halua minua. Anteeksi että olen ollut oma itseni. En ole ketään halunnut kiusata. Minä olen tälläinen ja jos se ei käy se on teidän ongelmanne.
Kyllä -pyydän täällä anteeksi, koska oikeassa elämässä ei kai ole mitään pyydettävääkään. Ei ole sanoja, joten ei kai sitten tunteitakaan... kyllä -olen säälittävä ja sellaiseksi jäänkin. Yksinäiseksi, yksin tunteideni kanssa. Itsesääliin. Eteenpäin en osaa mennä. Hymyilen, vaikka sattuu -niinhän olen aina tehnyt. Käännän toisen poskeni, kun toiseen sattuu. Kai sydämenikin joskus paranee, kun annan sen olla rauhassa. Ei vain ole toista sydäntä minkä ottaa esille, kun toiseen sattuu.
Näin on käynyt ennenkin. Nyt, kun löysin jotain, mitä en uskonut edes enää löytäväni. Mitä sain? Sen saman kuin ennenkin. En mitään, pelkkää kiusantekoa ja selän takana pilailua.
Kiitos, minuun sattuu jo tarpeeksi.
Minulta - ei kenellekkään
Kulkekaa ohi, äläkä pahoita mieltäsi tästä ei se ollut kuitenkaan sinulle.
Kyllä -pyydän täällä anteeksi, koska oikeassa elämässä ei kai ole mitään pyydettävääkään. Ei ole sanoja, joten ei kai sitten tunteitakaan... kyllä -olen säälittävä ja sellaiseksi jäänkin. Yksinäiseksi, yksin tunteideni kanssa. Itsesääliin. Eteenpäin en osaa mennä. Hymyilen, vaikka sattuu -niinhän olen aina tehnyt. Käännän toisen poskeni, kun toiseen sattuu. Kai sydämenikin joskus paranee, kun annan sen olla rauhassa. Ei vain ole toista sydäntä minkä ottaa esille, kun toiseen sattuu.
Näin on käynyt ennenkin. Nyt, kun löysin jotain, mitä en uskonut edes enää löytäväni. Mitä sain? Sen saman kuin ennenkin. En mitään, pelkkää kiusantekoa ja selän takana pilailua.
Kiitos, minuun sattuu jo tarpeeksi.
Minulta - ei kenellekkään
Kulkekaa ohi, äläkä pahoita mieltäsi tästä ei se ollut kuitenkaan sinulle.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Voisin sanoa samat sanat hänelle. Se vain että enää en usko, että hän edes voisi kirjoittaa näin. Uskon vain siihen että hän todella nauroi minulle muiden kanssa ja löi vetoa ja kaikkea mahdollista säätöä mitä mieleen voi tulla. Ai että niiden sivullisten säälittävän läpinäkyvät yritykset "ottaa sinut puheeksi" lukuisat kerrat....PRKL!!!!! Kuule, jos olisin voinut olisin nostanut sieltä kytkintä heti kun tajusin mitä tapahtui.
Ei kenellekään. Kylläpä kirjoittaminen helpottaa!
sinä puhut? En ymmärrä tästä palstasta vai oikeasta elämästä? Käsittäisin, että tästä palstasta? Älä nyt ihan noin todesta kaikkia ota. :))
Palstojen perusteella hän ei ole edes ihminen vaan hirviö eli suoraan saatanasta :) puhun oikeasta elämästä. :))
on kyllä valitettavan tuttu tunne :))
Hieman karrikoiden ehkä meni aloitus, mutta tunnetta oli oikeaakin mukana -sitä en kiellä ja kun vanha "tapaus" toi muistot mieleen, sitähän piti verrata nykyhetkeen. Joo on meinaan oikeasti käynyt noin aiemmin. Siksi hieman on aralla mielin tässäkin asiassa.
Tunnetta on enemmän kuin olisin koskaan uskonut minusta löytyvän -ja se on paaaaljon se :D kun on tunneihmisestä kyse.
As you see :)))
mä nää mitään :))
sulla silmät kiinni sitten? Ai mut ethän näe sitten tätäkään ;)
olisin kuullut jonkun puhuvan jossain jotain ihan hiiren hiljaa? Are talking to me? Simmut kii ei nää :))
http://www.youtube.com/watch?v=iu-rLA4POkI
hauska
Y H D E N S I N Ä H A L U A T ?
no miehen
tällä hetkellä vähän samoin.
heti ajattelu :))
Entäs jos etsit löydät ja saatkin jotain todella arvokasta joka kohottaa sisäisen eläimesi puhkeamaan uuteen uhkeaan kukkaan. Joku lähestyy sinua, tulee luoksesi, kuiskaa korvaasii, olet kaunis ihminen ja ihailen sinua. Entäs jos ajatus vaihtuu ja yhtäkkiä minun olemiseni muuttuukin omaksi ongelmakseni. Huomaan että on paljon varaa parantaa asioita ja elämänlaatua.
Entäs jos yhtäkkiä en etsikään hyväksyntää itselleni anteeksi pyytelemisestä vaan faktoitan sisukseni ja nidon kuuppaan ohjeita anteeksi antamisen kääntöpuolesta. Huomaan en ole säälittävä, en ole elefantti, en ole kirahvi enkä vesinokkaeläin. Löydän sisäisen kalamieheni. En osu ehkä oikeaan en ensimmäisellä, en toisella enkä kolmannellakaan kerralla, neljäs kerta voi kuitenkin jo tuoda lohen ahvenen sijasta.
Osaan mennä eteenpäin joko hissukseen hiljaa pilkkimällä tai lujaa koivuja kaatamalla. Aina kuitenkin hymy suunpielessä niinkuin pirulla joka luuli itseään messiaaksi. En osaa ehkä vielä lentää, mutta osaan kuitenkin jo aakkosten ensimmäisen kirjaimen opettelun sijasta hymyillä. Jos ei hymyilytä sitten kiskon sisäistä pelkuriani juurista ilmaan. Ymmärrän että pelko voi kasvattaa, mutta se voi myös tappaa uudelleen luodun johtajani. Sisäistän hyvin uuden lapinmäyrän elämänehtoni.
Ehkä nyt ei käy niinkään. Mikä on tarinan moraalinen opetus: Löysit minut ja tapasit kyllä luuserin. Älä siis murehdi. On aina olemassa joku joka häppää asiat vielä sinuakin pahemmin ja aloittaa kaivamisen pohjasta käsin. PS. Ei minulla ole mitään ilman sinua, mutta mietin miten voisin jatkaa ilman minua - tätä kuumaksi käynyttä elämänmehua. Siis tartu käteeni ja juo sitä kanssani. Ymmärsitkö? Minä siis itken ja vuodan samalla tavalla kuin sinä ja Rakastan niin Sinua kuin Minua!
Hyvää 2011 vuoden jatkoa ken lienen Ikuinen kulkija oppija oletkin!
kun mä olen niin huono kalastamaan, mulla on aina koukku omassa korvassa tai saan onnettoman räkäkiisken, joka sekin nauraa mun touhuille.
Kiiskikin tarttui siihen vahingossa ohikulkumatkalla mitättömästä pyrstöstään heittäessäni ongen vapoineen päivineen järveen. Saatoin ehkä vaihtaa paikkaa, mutta sielläkin -kalaisemmalla lohijoella, huomaan könöttäväni se samainen mitätön vapa kädessäni, madotkin unohtui kompostin kätköihin.
Katselen ihmeissäni perhokalastajia. Minähän onkisin tuolla vain korkeintaan itseni lisäksi naapurimetsän nallen, joka sekin varmaan söisi minut suihinsa. HUI.
Kaivaminen pohjasta käsin kasvattaa kummasti sisua ja sitähän tästä myyrästä löytyy enemmän kuin kymmenestä myyrästä yhteensä. Pimeässä suunnistamisesta näyttää tulleen elinehto ja joskus päivänvalo saattaa häikäistä. Myyrä kun pitää auringosta ja salaa yrittää sitä aina katsella, ei vain tiedä miksi se häikäisee niin paljon. Täytynee ostaa myyrä paralle aurinkolasit, ettei sokaistu. Joskin se myyrä on jo puolisokea. Tarvitsisi kyllä jonkun pitämään käpälästä kiinni ja taluttamaan, olisihan se myyrällekin hauskempaa kaivella yhdessä kuin yksin.
Myyrä ei kyllä ole aivan varma pitäisikö se lapinmäyrästä :))
Varo myyräkuumetta!
Ei niin.. ;-)
http://www.youtube.com/watch?v=ZLxr2b0vUm4&feature=related
en mä näin paljon draamaa halunnut :P