Suomen talous on ajettu kuralle. Nykyinen hallitus syyttää valtavasta ulkomaan velasta, joka on otettu "elvytykseen" ja suuruudeltaan 75 miljardia euroa kuluvan vuoden velka ensi vuoden velka - globaalia maailmantaloutta.
Erikoista on se, että Esko Ahon porvarihallitus aiheutti suuren laman Suomeen -90 luvun alussa ihan samalla kokoonpanolla kuin nykyhallitus. Paitsi että Esko Ahon hallituksessa oli vähemmän ministereitä ja vähemmän ministereiden avustajia. Kokoonpano oli porvaripuolueista koottu. Esko Ahon hallituksessa oli 8 keskuslaista, 6 kokoomuslaista, 2 RKP:n ja 1 vihreiden ministeri.
Eli vihreiden tilalla -90 luvun Esko Ahon hallituksessa oli kristillisten Toimi Kankaanniemi (1991-1994), joka vastasi esim. kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministerinä raittius- ja alkoholiasioista.
Kaikki myöntävät, että -90 luvun Esko Ahon hallitus aiheutti Suomeen porvarienemmistöisen eduskunnan tuella "itseaiheutetun" syvän laman.
Tuossa Esko Ahon hallituksessa työskenteli eräitä nykyisen hallituksen "lamaministereitä":
- Ilkka Kanerva, kok, työministeri 1991-1995
- Paavo Väyrynen, kepu, ulkoasiainministeri 1991-1993 ja Heikki Haavisto 1993-1995 (kepu)
- Kääriäinen Seppo (kepu) kauppa- ja teollisuusministeri 1993-1995
- Pekkarinen Mauri (kepu), sisäasiainministeri 1991-1995
Jyrki Katainen (kok) valitsi nykyiseen porvarihallitukseen
"Esko Ahon lamaministereitä": Kanerva (korvattiin Stubbilla tekstiviestityksen vuoksi), Väyrynen ja Pekkarinen.
Lisäksi Kääriäinen Seppo (kepu) on nykyään eduskunnan puhemies.
Minkähän vuoksi näitä -90 luvun ministereitä otettiin Jyrki Kataisen lamahallitukseen? Eikö -90 luvun lamasta opittu yhtään mitään? Tuolloin valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok) kävi kerjäämässä Suomelle lisää lainaa ulkomailta, eikä luotottajia löytynyt... Nykyään valtiovarainministeri (opettaja Siilinjärveltä) Jyrki Katainen (kok) käy ottamassa lisää ulkomaan velkaa ja myös takaamassa ulkomaisia holtittomasti velkaantuneita maita suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Ja piikki näyttää olevan avoin.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen veropolitiikka on yhteneväistä Elinkeinoelämän keskusliiton veropoliittisten tavoitteiden kanssa. Kataisen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi, eli veronkannon kriteeri on veroluokkaan kuuluvien lukumäärä. Kun rikkaita ei veroteta, niin verokertymä ei riitä hyvinvointipalveluiden ylläpitoon, joten Suomesta on tullut suurelle osalle kansalaisia pahoinvointiyhteiskunta. Suomessa on yli 700.000 köyhysrajan alapuolella olevaa pienituloista.
Eriarvoisuuden voimakkaan kasvun vuoksi Suomesta on tullut luokkayhteiskunta.
Alkaneelle vuodelle ennusteet lupaavat runsaita voittoja ja lihavia osinkoja (Hesari 23.1.2011).
"Varainhoitoyhtiö eQ:n ennusteen mukaan pörssiyhtiöiden alimmalle viivalle jää viime vuodelta yhteenlaskettuna 40 % enemmän tulosta kuin vuonna 2009. Euroissa pörssiyhtiöiden tulosten summa on ennusteen mukaan 15,3 miljardia euroa."
Pitäisiköhän rikkaita verottaa veronmaksukyvyn mukaan? Pitäisikö kaikkien tulokertymä asettaa samalla viivalle ja verottaa progressiivisesti kaikkea tulokertymää - myös rikkaiden pääomatuloja. Nyt palkat, eläkkeet, sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja - eivät osingot tai pääomatulot.
Esko Ahon hallitus aloiti rikkaiden verovähennykset...
laman aikana
Esko Ahon hallitus eriytti vuonna 1993 pääomatulot muusta tulonmuodostuksesta ja pääomatuloista ryhdyttiin keräämään 28 %:n tasavero - laman aikana - Eskon Ahon (kepu) toimiessa pääministerinä ja Iiro Viinasen (kok) toimiessa valtiovarainministerinä.
Vuoden 2009 verotuet olivat vajaa 18 miljardia
Pitäisikö myöskin veroetupottia, joka on vuosittain noin 18 miljardia euroa, tarkastella oikeudenmukaisuuden kannalta? Nykyinen hallitus on junaillut runsaasti uusia veroetuja omille intressiryhmilleen. "Verotuet Suomessa 2009" raportin tekijät kirjoittavat: "Verotukien puutteellinen seuranta ja valmistelu sekä sitovuus ovat ristiriidassa hyvän hallinnon kanssa". Olisi aika tarkistaa verotukien oikeudenmukaisuus ja vaikutus eri tulonsaajaryhmiin. Asumisvelkojen korkovähennyksen poisto tai kotitalousvähennyksen poisto, ovat keskituloisten vaatimattomia verotukia - verotukien kokonaismäärään verrattuna.
Vuoden 2009 verolainsäädännössä havaittiin 201 verotukea, joista 40 % löytyi uusista veromuodoista.
Pelkästään 18 miljardin euron verotukien poistaminen riittäisi koko kestävyysvajeen (huoltosuhteen) korjaamiseen ja ulkomaan velan maksuunkin jäisi vielä 7 miljardia euroa. Toisin sanoen verotukien poistaminen korjaisi kestävyysvajeen kestäväksi ja ulkomaan velkaa ei tarvitsisi ottaa lisää - ellei velkaa ryhdytä lyhentämään.
Erikoista on se, että Esko Ahon porvarihallitus aiheutti suuren laman Suomeen -90 luvun alussa ihan samalla kokoonpanolla kuin nykyhallitus. Paitsi että Esko Ahon hallituksessa oli vähemmän ministereitä ja vähemmän ministereiden avustajia. Kokoonpano oli porvaripuolueista koottu. Esko Ahon hallituksessa oli 8 keskuslaista, 6 kokoomuslaista, 2 RKP:n ja 1 vihreiden ministeri.
Eli vihreiden tilalla -90 luvun Esko Ahon hallituksessa oli kristillisten Toimi Kankaanniemi (1991-1994), joka vastasi esim. kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministerinä raittius- ja alkoholiasioista.
Kaikki myöntävät, että -90 luvun Esko Ahon hallitus aiheutti Suomeen porvarienemmistöisen eduskunnan tuella "itseaiheutetun" syvän laman.
Tuossa Esko Ahon hallituksessa työskenteli eräitä nykyisen hallituksen "lamaministereitä":
- Ilkka Kanerva, kok, työministeri 1991-1995
- Paavo Väyrynen, kepu, ulkoasiainministeri 1991-1993 ja Heikki Haavisto 1993-1995 (kepu)
- Kääriäinen Seppo (kepu) kauppa- ja teollisuusministeri 1993-1995
- Pekkarinen Mauri (kepu), sisäasiainministeri 1991-1995
Jyrki Katainen (kok) valitsi nykyiseen porvarihallitukseen
"Esko Ahon lamaministereitä": Kanerva (korvattiin Stubbilla tekstiviestityksen vuoksi), Väyrynen ja Pekkarinen.
Lisäksi Kääriäinen Seppo (kepu) on nykyään eduskunnan puhemies.
Minkähän vuoksi näitä -90 luvun ministereitä otettiin Jyrki Kataisen lamahallitukseen? Eikö -90 luvun lamasta opittu yhtään mitään? Tuolloin valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok) kävi kerjäämässä Suomelle lisää lainaa ulkomailta, eikä luotottajia löytynyt... Nykyään valtiovarainministeri (opettaja Siilinjärveltä) Jyrki Katainen (kok) käy ottamassa lisää ulkomaan velkaa ja myös takaamassa ulkomaisia holtittomasti velkaantuneita maita suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Ja piikki näyttää olevan avoin.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen veropolitiikka on yhteneväistä Elinkeinoelämän keskusliiton veropoliittisten tavoitteiden kanssa. Kataisen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi, eli veronkannon kriteeri on veroluokkaan kuuluvien lukumäärä. Kun rikkaita ei veroteta, niin verokertymä ei riitä hyvinvointipalveluiden ylläpitoon, joten Suomesta on tullut suurelle osalle kansalaisia pahoinvointiyhteiskunta. Suomessa on yli 700.000 köyhysrajan alapuolella olevaa pienituloista.
Eriarvoisuuden voimakkaan kasvun vuoksi Suomesta on tullut luokkayhteiskunta.
Alkaneelle vuodelle ennusteet lupaavat runsaita voittoja ja lihavia osinkoja (Hesari 23.1.2011).
"Varainhoitoyhtiö eQ:n ennusteen mukaan pörssiyhtiöiden alimmalle viivalle jää viime vuodelta yhteenlaskettuna 40 % enemmän tulosta kuin vuonna 2009. Euroissa pörssiyhtiöiden tulosten summa on ennusteen mukaan 15,3 miljardia euroa."
Pitäisiköhän rikkaita verottaa veronmaksukyvyn mukaan? Pitäisikö kaikkien tulokertymä asettaa samalla viivalle ja verottaa progressiivisesti kaikkea tulokertymää - myös rikkaiden pääomatuloja. Nyt palkat, eläkkeet, sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja - eivät osingot tai pääomatulot.
Esko Ahon hallitus aloiti rikkaiden verovähennykset...
laman aikana
Esko Ahon hallitus eriytti vuonna 1993 pääomatulot muusta tulonmuodostuksesta ja pääomatuloista ryhdyttiin keräämään 28 %:n tasavero - laman aikana - Eskon Ahon (kepu) toimiessa pääministerinä ja Iiro Viinasen (kok) toimiessa valtiovarainministerinä.
Vuoden 2009 verotuet olivat vajaa 18 miljardia
Pitäisikö myöskin veroetupottia, joka on vuosittain noin 18 miljardia euroa, tarkastella oikeudenmukaisuuden kannalta? Nykyinen hallitus on junaillut runsaasti uusia veroetuja omille intressiryhmilleen. "Verotuet Suomessa 2009" raportin tekijät kirjoittavat: "Verotukien puutteellinen seuranta ja valmistelu sekä sitovuus ovat ristiriidassa hyvän hallinnon kanssa". Olisi aika tarkistaa verotukien oikeudenmukaisuus ja vaikutus eri tulonsaajaryhmiin. Asumisvelkojen korkovähennyksen poisto tai kotitalousvähennyksen poisto, ovat keskituloisten vaatimattomia verotukia - verotukien kokonaismäärään verrattuna.
Vuoden 2009 verolainsäädännössä havaittiin 201 verotukea, joista 40 % löytyi uusista veromuodoista.
Pelkästään 18 miljardin euron verotukien poistaminen riittäisi koko kestävyysvajeen (huoltosuhteen) korjaamiseen ja ulkomaan velan maksuunkin jäisi vielä 7 miljardia euroa. Toisin sanoen verotukien poistaminen korjaisi kestävyysvajeen kestäväksi ja ulkomaan velkaa ei tarvitsisi ottaa lisää - ellei velkaa ryhdytä lyhentämään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
...Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
Jep jep. Lipposen hallituksissa leikkaajakunkkuna toimi Sauli Niinistö, kok.
Lipposen hallitusten aikana eduskunnassa oli porvarienemmistö ja Suomessa budjettivaltaa käyttää eduskunta. Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.
Hallituksen esityksestä.
Ammattiministerinä toimi Lipposen hallituksissa maa- ja metsätalousministeri Hemilä.
Lipposen hallitus sai Esko Ahon sinivihreän hallituksen jäljiltä
- suurtyöttömyyden, työttömyysaste oli 20 %
- pankit konkurssitilassa
- suunnattoman suuret ulkomaan velat
- Suomelle ei myönnetty enää lisää velkaa
Suomen piti ryhtyä korjaamaan huoltosuhdetta ja maksamaan Esko Ahon hallituksen aiheuttamaa suurta ja syvää lamaa. Eli leikkauksia oli tehtävä. Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mielestä työttömyysturva oli liian korkea ja sosiaalietuudet liian suuria. Niinpä Niinistö toimi valtiovarainministerinä ja leikkaajakunkkuna Lipposen hallituksissa.
10 miljardin markan leikkaukset olivat 1,6 miljardia euroa. Eli kaikki edellä mainitut leikkaukset pitää jakaa noin 6:lla kun markat muutetaan euroiksi.
Vertailun vuoksi:
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen lahjoitti - kerta heitolla - työnantajille 1,1 miljardia euroa poistaessaan työnantajien kela-maksun. Näin tuo 1100 miljoonaa euroa on poissa sosiaaliturvasta.