Kävipäs näin että lasten isä kuoli. Oli ehtinyt olla naimisissa uuden vaimonsa kanssa kahdeksan vuotta, vaimo ei koskaan hyväksynyt miehensä lapsia, vaan välit olivat alusta lähtien tulehtuneet. Lapset ovat tällä hetkellä täysi-ikäisiä.
Tilanne on nyt se, että ovat pattitilanteessa hautajaisten järjestämisestä. Lapset haluavat isänsä toiveen mukaisesti polttohautauksen (ei hautaustestamenttia, lapsille isä sanonut haluavansa krematoinnin) mutta leski vaatii perinteisiä maahanpanijaisia. Osapuolet eivät suostu asiasta neuvottelemaan. Joidenkin sukulaisten mielestä leski haluaa kiusallaan aiheuttaa lapsille mielipahaa, vaikka isän krematointitoiveen ovat muutkin sukulaiset kuulleet, myös itse leski aikoinaan.
Onko olemassa jotain lakia miten tässä tulisi toimia ja kumpi osapuoli päättää miten haudataan kun sitä hautaustestamenttia ei tosiaankaan ehtinyt tehdä?
Voiko leski estää muistotilaisuuteen pääsyn lapsilta? Entä kahvitukseen, jossa lasten oli tarkoitus pitää muistopuhe, aiemmin oli sovittu että hautaus kustannetaan kuolinpesästä mutta leski väittää että koska lapset eivät osallistu kustannuksiin niin eivät saa tulla kahvitukseenkaan. Voiko tämä oikeasti mennä näin?
Inhottava tilanne kertakaikkiaan..
Hautajaiset - Leski vs lapset
20
2925
Vastaukset
- isäntyttö
Itsellä oli sama tilanne isän kuollessa muutama vuosi sitten. Isä ei ollut uskonnollinen, ei kuulunut kirkkoon kuten ei leskensäkään eikä arvostanut mitään kirkollisia rituaaleja ja toiveenaan oli tuhkaus ja uskonnottomien hautausnaa tai sitten tuhkansa mereen. Leski päätti toisin ja kirkolliset hautajaiset tulivat - eli leski on se joka päättää. Hautajaiskulut otetaan kuolinpesästä eli maksajina ovat kaikki perijät - siis lapset. Samoin hautakivet,arkut sun muut. Eli sinne vaan muistotilaisuuteen mukaan - kyllä omaa isäänsä pääsee saattamaan ja muistamaan leskistä huolimatta. Itse jouduin viekä tappelemaan muistolaatasta, jonka osittaisena maksajana olin toki minäkin, mutta jonka leski sitten hoitaa. Perinnänjaon jälkeen väliut leskeen sitten kokonaan poikki eikä muuta voi sanoa kuin ' tervemenoa'. Tämäkin leski tuohtui kun kuuli, että isäni haudalla käyn.
Minullahan ei sinne ole mitään asiaa lesken mukaan.l - ilmeisestikin
Kyse on kuolinpesästä, joka on lesken hallussa. Leskelle lankeaa myös perunkirjoituksen toimittaminen, ellei hän siitä kieltäydy. Kun avioliittolain mukaan aviopuolisot ovat velvollisia myös elättämään toisiaan, niin kyllä se on ilmeisestikin leski joka hautaamisasioista päättää.
Ainoastaan tulevaan perunkirjoitukseen lapsilla on oikeus osallistua lesken mielipiteestä huolimatta.- 12368
Ainoastaan tulevaan perunkirjoitukseen lapsilla on oikeus osallistua lesken mielipiteestä huolimatta.
Kyse oli myös hautajaisiin osallistumisesta eikä leski voi niihin osallistumista kieltää. Kuten edellä todettiin vaikka leski hoitaisi hautajaiset niin lasku maksetaan pesästä eli lapset maksavat. Leski kun ei peri mitään. kannattaa suostua.
Tuntuu hurjalta ajatella että jos exäni menisi vihille hänen tuleva puolisonsa estäisi yhteisen lapsemme pääsyn hautajaisiin eikä toteuttaisi exäni hautajaistoivetta. No, mitään sellaista ei ollut ilmassa muttei sitä koskaan tiedä. Kun näitä kirjoituksia lukee ei aina tiedä mitä ajatella.- 10
12368 kirjoitti:
Ainoastaan tulevaan perunkirjoitukseen lapsilla on oikeus osallistua lesken mielipiteestä huolimatta.
Kyse oli myös hautajaisiin osallistumisesta eikä leski voi niihin osallistumista kieltää. Kuten edellä todettiin vaikka leski hoitaisi hautajaiset niin lasku maksetaan pesästä eli lapset maksavat. Leski kun ei peri mitään.Kyllä niitä laskuja joutuu makselemaan, vaikka tilaisuuteen ei pääsisikään. Se tiedetään, ettei leski peri mitään, mutta pesä on hänen hallussaan, ei lasten. Vainaja on periaatteessa esine, mistä leski päättää. Sekin tiedetään, että hautajaiskulut maksetaan pesän varoista, mutta lapsille ei jää muuta oikeutta, kuin moittia kuluja ja riidellä niistä perunkirjoituksessa lesken kanssa. Lapset eivät maksa hautajaisista mitään. He ottavat vain sen, mitä pesästä isänsä jäämistöstä jäljelle jää.
- 12368
10 kirjoitti:
Kyllä niitä laskuja joutuu makselemaan, vaikka tilaisuuteen ei pääsisikään. Se tiedetään, ettei leski peri mitään, mutta pesä on hänen hallussaan, ei lasten. Vainaja on periaatteessa esine, mistä leski päättää. Sekin tiedetään, että hautajaiskulut maksetaan pesän varoista, mutta lapsille ei jää muuta oikeutta, kuin moittia kuluja ja riidellä niistä perunkirjoituksessa lesken kanssa. Lapset eivät maksa hautajaisista mitään. He ottavat vain sen, mitä pesästä isänsä jäämistöstä jäljelle jää.
Totta on että vainaja on esine ja siksi leski on vahvoilla hautaustavasta päätettäessä. Lähiomaisena kun saa tuon esineen haltuunsa. Kuluja voi mielessään pyöritellä miten tahansa, lasten rahoista ne kuitenkin menevät.
Mielenkiintoinen sensijaan olisi tilanne kun leski yrittää kirkon ovella estää lasten tulon hautajaisiin ja sama episodi toistuisi vielä muistotilaisuudessa. Reipas roteva nuori leski voi tietysti varautua pesäpallomailalla mutta varsinkin kun vastassa on useampi täysi-ikäinen lapsi niin voi jäädä toiseksi. Tulisi ainakin ikimuistoiset hautajaiset.
Jatkokin olisi pelkää riemua. Leski ei saisi valtakirjoja tai jo annetut peruutetaan. Perukirjan tekoon osallistuisi koko porukka ja pienen säätämisen jälkeen se olisikin todella hyvä sekä vainajan että lesken omaisuus on luetteloitu paritonta sukkaa myöten. Myöhemmin saadaa leski taatusti kiemurtelemaan kun jotain on jäänyt ilmoittamatta etc. - asustelet ?
12368 kirjoitti:
Totta on että vainaja on esine ja siksi leski on vahvoilla hautaustavasta päätettäessä. Lähiomaisena kun saa tuon esineen haltuunsa. Kuluja voi mielessään pyöritellä miten tahansa, lasten rahoista ne kuitenkin menevät.
Mielenkiintoinen sensijaan olisi tilanne kun leski yrittää kirkon ovella estää lasten tulon hautajaisiin ja sama episodi toistuisi vielä muistotilaisuudessa. Reipas roteva nuori leski voi tietysti varautua pesäpallomailalla mutta varsinkin kun vastassa on useampi täysi-ikäinen lapsi niin voi jäädä toiseksi. Tulisi ainakin ikimuistoiset hautajaiset.
Jatkokin olisi pelkää riemua. Leski ei saisi valtakirjoja tai jo annetut peruutetaan. Perukirjan tekoon osallistuisi koko porukka ja pienen säätämisen jälkeen se olisikin todella hyvä sekä vainajan että lesken omaisuus on luetteloitu paritonta sukkaa myöten. Myöhemmin saadaa leski taatusti kiemurtelemaan kun jotain on jäänyt ilmoittamatta etc.Korvessako asustelet, kun et ole kuullutkaan, että kirkon voi varata myös yksityistilaisuutta varten. Niin ne näyttävät julkkiksetkin aina tekevän. Pääsy vain kutsutuille listan mukaan.
Mistä hemmetin valtakirjoista sinä puhut. Ei perunkirjoitukseen niitä välttämättä tarvita. Riittää, kun perillisille on ilmoitettu aika ja paikka, tulivat sitten tai eivät.
Tuo perheoikeus ei muutoinkaan näytä olevan vahvimpia puoliasi. Eivät ne hautauskulut mene lasten rahoista, vaan pesän. Sen netto-omaisuus jaetaan ilman avioehtoa tasan lesken ja lasten kesken.
Lakimiehille riitaisat pesät ovatkin oikea kultakaivos. asustelet ? kirjoitti:
Korvessako asustelet, kun et ole kuullutkaan, että kirkon voi varata myös yksityistilaisuutta varten. Niin ne näyttävät julkkiksetkin aina tekevän. Pääsy vain kutsutuille listan mukaan.
Mistä hemmetin valtakirjoista sinä puhut. Ei perunkirjoitukseen niitä välttämättä tarvita. Riittää, kun perillisille on ilmoitettu aika ja paikka, tulivat sitten tai eivät.
Tuo perheoikeus ei muutoinkaan näytä olevan vahvimpia puoliasi. Eivät ne hautauskulut mene lasten rahoista, vaan pesän. Sen netto-omaisuus jaetaan ilman avioehtoa tasan lesken ja lasten kesken.
Lakimiehille riitaisat pesät ovatkin oikea kultakaivos.>>Eivät ne hautauskulut mene lasten rahoista, vaan pesän. Sen netto-omaisuus jaetaan ilman avioehtoa tasan lesken ja lasten kesken.
- tietää....
nix_nax kirjoitti:
>>Eivät ne hautauskulut mene lasten rahoista, vaan pesän. Sen netto-omaisuus jaetaan ilman avioehtoa tasan lesken ja lasten kesken.
Eihän tuota nyt tarvitse erikseen selitellä. Kyllä sen jokainen tietää, että hautauskulut otetaan vainajan varoista. Sen jälkeen vainajan ja lesken netto-omaisuudet lasketaan yhteen. Vasta tämä jaetaan tasan lesken ja perillisten kesken.
- sama....
tietää.... kirjoitti:
Eihän tuota nyt tarvitse erikseen selitellä. Kyllä sen jokainen tietää, että hautauskulut otetaan vainajan varoista. Sen jälkeen vainajan ja lesken netto-omaisuudet lasketaan yhteen. Vasta tämä jaetaan tasan lesken ja perillisten kesken.
joo, tuohon vielä pieni tarkennus. Jos lesken omaisuus on vainajan omaisuutta suurempi, niin leski voi kieltäytyä, ettei anna tasinkoa vainajan lapsille, kuten tässä tapauksessa tapahtuu, jos leski vain on varakkaampi.
- nix nax
tietää.... kirjoitti:
Eihän tuota nyt tarvitse erikseen selitellä. Kyllä sen jokainen tietää, että hautauskulut otetaan vainajan varoista. Sen jälkeen vainajan ja lesken netto-omaisuudet lasketaan yhteen. Vasta tämä jaetaan tasan lesken ja perillisten kesken.
>>jokainenhan tuon tietää....
- nix nax
nix nax kirjoitti:
>>jokainenhan tuon tietää....
... on jälleen sormensa pelissä, kun en rekisteröidyllä nimmarillani saanut viestiä perille? Useita kertoja yritin; rekisteröimättömällä onnistui heti.
- 10
nix nax kirjoitti:
>>jokainenhan tuon tietää....
Noinko se sitten menee, että avioparilla on kaksi pesää, molemmilla omansa. Olen aina luullut, että aviopari muodostaa yhteisen pesän, jonka netto-omaisuus jaetaan tasan lesken ja perillisten kesken, ellei ole avioehtoa.
10 kirjoitti:
Noinko se sitten menee, että avioparilla on kaksi pesää, molemmilla omansa. Olen aina luullut, että aviopari muodostaa yhteisen pesän, jonka netto-omaisuus jaetaan tasan lesken ja perillisten kesken, ellei ole avioehtoa.
Noinhan se menee. Kun puolisoiden omistus ei ole yhteisomistusta, vaan kumpainenkin omistaa itsenäisesti sen, minkä on hankkinut / saanut, ei voida puhua puolisoiden pesästä. Kun toinen puoliso kuolee, hänen tilalleen syntyy kuolinpesä, jonka osakkaat yhdessä hallitsevat vainajan pesän omaisuutta. Leski, vaikka olisi kuolinpesän osakas, hallitsee itse omaa omaisuuttaan, kuten puolison eläessäkin. Lesken omaisuutta ei nimitetä pesäksi.
Toisin on silloin, kun leski on PK 3:1:n nojalla perinyt lapsettomana kuolleen puolisonsa. Tällöin puhutaan lesken pesästä, joka käsittää leskellä olleen ja hänen perintönä saamansa omaisuuden.
Pesänjakaja voidaan määrätä sekä kuolinpesään että "avioeropesään". Jälkimmäinen ei kuitenkaan ole virallinen, lakitekstissä esiintyvä termi. Avioliittolaissa ei missään kohdin puhuta puolisoiden pesästä. Ko. toimitusmiehen nimitys tulee perintökaaresta, missä pesänjakajasta on säädetty. Avioerossakin siten puolisoiden omaisuuden osituksen/erottelun AL 98 §:n nojalla toimittaa "pesänjakaja", vaikkei jaettavana olekaan yhtä tai kahta pesää.
AL 98 §
"Ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, noudattamalla sen ohessa, mitä tässä luvussa sanotaan."
- snsnB
Kiitos vastauksista.
Valittettavasti sitten käy niin että isänsä menee hautaan perinteisin menoin vaikka itse ei sitä eläessään halunnut. Näin sitä leski sitten kävelee vainajan tahdon ja lasten tahdon yli ihan vain vittuillakseen. Lasten isälle hänen eläessään oli niin mielin kielin että kyllä kaikki toteutetaan juuri niinkuin mies haluaa (sairasti pitkään ja oli suullisesti ehtinyt toiveitaan esittää mutta mitään ei laitettu paperille) Ja nyt kävi sitten näin.
Eli lapset saavat mennä muistotilaisuuteen mikäli leski ei varaa kirkkoa yksityistilaisuutena? Ja itse haudallakäyntiä ei voi siis mitenkään estää (siis ei tuota käytännössä pysty edes valvomaan, joten kait hieman turha kysymys)?
Tiedänpä itse tehdä hautaustestamentin, täytyy muillekin suositella..- snsnB
Selvennyksenä siis että muistotilaisuus tarkoittaa minulle yhtä kuin hautajaiset itsessään, kahvitus siis perään erikseen. Jos jäi epäselväksi :)
- Osanottoni
usko että jos oikein tiukasti riidellään niin leski pystyy vainajan lapsia pitämään poissa kirkosta tai muistotilaisuudesta vaikka yrittäisi.
Vaikka leski yleensä käytännön asioita hoitaakin niin kyllä pesänhoito johon hautaaminenkin kuuluu vaatii yhteistä päätöstä. Niinpä vaikka leski on kirkon varannut niin ei kuitenkaan omissa nimissään vaan pesän asianhoitajana. Olisi sen voinut tehdä joku muukin. Lisäksi ihan käytännöllisesti miettien haluaisin nähdä sen suntion joka vetää kirkon ovet lukkoon vainajan lapsien nenän edestä vaikka leski kuinka mellastaisi. Sama tietysti toisinpäinkin
Tuo hautaustavan valinta onkin sitten mielenkiintoisempi juttu jos tästä pohdiskelu nyt sallitaan. Miten hautaustoimisto reagoi jos leski ja lapset antavat ristiriitaisia käskyjä ja onko tästä selviä pykäliä olemassa? Osanottoni kirjoitti:
usko että jos oikein tiukasti riidellään niin leski pystyy vainajan lapsia pitämään poissa kirkosta tai muistotilaisuudesta vaikka yrittäisi.
Vaikka leski yleensä käytännön asioita hoitaakin niin kyllä pesänhoito johon hautaaminenkin kuuluu vaatii yhteistä päätöstä. Niinpä vaikka leski on kirkon varannut niin ei kuitenkaan omissa nimissään vaan pesän asianhoitajana. Olisi sen voinut tehdä joku muukin. Lisäksi ihan käytännöllisesti miettien haluaisin nähdä sen suntion joka vetää kirkon ovet lukkoon vainajan lapsien nenän edestä vaikka leski kuinka mellastaisi. Sama tietysti toisinpäinkin
Tuo hautaustavan valinta onkin sitten mielenkiintoisempi juttu jos tästä pohdiskelu nyt sallitaan. Miten hautaustoimisto reagoi jos leski ja lapset antavat ristiriitaisia käskyjä ja onko tästä selviä pykäliä olemassa?>>jos leski ja lapset antavat ristiriitaisia käskyjä ja onko tästä selviä pykäliä olemassa?
Osanottoni kirjoitti:
usko että jos oikein tiukasti riidellään niin leski pystyy vainajan lapsia pitämään poissa kirkosta tai muistotilaisuudesta vaikka yrittäisi.
Vaikka leski yleensä käytännön asioita hoitaakin niin kyllä pesänhoito johon hautaaminenkin kuuluu vaatii yhteistä päätöstä. Niinpä vaikka leski on kirkon varannut niin ei kuitenkaan omissa nimissään vaan pesän asianhoitajana. Olisi sen voinut tehdä joku muukin. Lisäksi ihan käytännöllisesti miettien haluaisin nähdä sen suntion joka vetää kirkon ovet lukkoon vainajan lapsien nenän edestä vaikka leski kuinka mellastaisi. Sama tietysti toisinpäinkin
Tuo hautaustavan valinta onkin sitten mielenkiintoisempi juttu jos tästä pohdiskelu nyt sallitaan. Miten hautaustoimisto reagoi jos leski ja lapset antavat ristiriitaisia käskyjä ja onko tästä selviä pykäliä olemassa?Hallituksen lakiesityksen perustelut ko. säännöksen osalta ovat seuraavat:
"23 §. Hautausjärjestelyt. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi siitä, mitkä tahot huolehtivat hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä. Yleensä kuolemantapauksen sattuessa vainajan omaiset tai muut läheiset ryhtyvät oma-aloitteisesti hoitamaan vainajan ruumiin hautaamiseen tai tuhkaamiseen liittyviä asioita, vaikka asiasta ei nykyisin ole nimenomaisia säännöksiä. Pykälässä on pyritty riidattomissa tapauksissa mahdollistamaan nykyinen joustava käytäntö. Mahdollisten ristiriitatilanteiden varalle on lakiin kuitenkin sisällytetty säännökset menettelystä, jossa hautausjärjestelyjä koskevat kiistat voitaisiin ratkaista. Viime kädessä asia ratkaistaisiin yleisessä tuomioistuimessa pykälän 4 momentin nojalla.
Vainaja on pykälän 1 momentin mukaisesti eläessään saattanut nimenomaisesti toivoa tietyn henkilön vastaavan hautausjärjestelyistä. Ensisijaisesti järjestelyistä huolehtisi tämä nimetty henkilö.
Toissijaisesti hautausjärjestelyistä voisivat huolehtia vainajan leski tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteessa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö eli avopuoliso sekä lähimmät perilliset. Lähimmillä perillisillä tarkoitetaan sukulaisia perintökaaren 2 luvussa säädetyn perimysjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Vainajan leskeksi rinnastettaisiin myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun parisuhteen eloonjäänyt osapuoli. Lapsen tai vailla kumppania eläneen henkilön kuollessa hautausjärjestelyistä vastaisivat vainajan lähimmät perilliset perintökaaren mukaisesti.
Jos vainajan lähimmät omaiset eivät huolehdi hautaamiseen liittyvistä järjestelyistä, voisi pykälän 2 momentin mukaan myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Muussa tapauksessa järjestelyistä huolehtisi kunta. Järjestelyistä vastaisi vainajan kuolinhetken kotikunta, tai jos vainajalla ei ollut kotikuntaa Suomessa, se kunta, jossa vainaja asui kuolinhetkellään. Suomessa tilapäisesti käymässä olleen henkilön kuollessa Suomessa vainajan omaiset ja asianomaisen valtion edustusto yleensä toimittavat vainajan ruumiin haudattavaksi tämän kotimaahan. Ehdotetussa 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu pysyvästi ulkomailla asunut Suomen kansalainen haudattaisiin asuinmaahansa, jolleivät vainajan omaiset järjestäisi hautausta Suomeen.
Perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan hautauskustannukset suoritetaan kuolinpesän varoista. Kuolinpesän osakkaan hautauskustannuksiin tekemää velkaa käsitellään näin ollen pesän velkana. Jos pesän osakas on maksanut hautauskuluja omista varoistaan, hän voi periä maksamansa kohtuullisen määrän jäämistövaroista.
Hautausjärjestelyistä huolehtinut henkilö ei välttämättä aina ole kuolinpesän osakas. Pesän ulkopuolisena hän ei kuitenkaan voi velkaannuttaa pesää hautauskuluilla. Näin ollen mainittu henkilö vastaisi esimerkiksi hautaustoimistolta, krematoriolta ja hautausmaan ylläpitäjältä tilaamistaan hautauspalveluista. Pykälän 3 momentin mukaan muu kuin pesän osakas olisi kuitenkin oikeutettu saamaan kuolinpesän varoista korvauksen kohtuullisista hautauskuluista. Kustannusten kohtuullisuus olisi tapauskohtaisesti arvioitava suhteessa pesän laatuun ja laajuuteen. Tarvittaessa hautauskustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea toimeentulotuesta annetun asetuksen (66/1998) 1 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla.
Jos pykälän 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eli eloonjäänyt puoliso ja lähimmät perilliset eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsittelisi asian pykälän 4 momentin mukaan se käräjäoikeus, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului. Kanneoikeus olisi rajattu 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin. Kanteen voisi näin ollen nostaa vainajan eloonjäänyt avio- tai avopuoliso sekä lähimmät perilliset. Käräjäoikeuden tulisi asiaa käsitellessään ottaa huomioon 2 §:ssä määritellyt hautaamiseen ja tuhkaamiseen sekä tuhkan käsittelyyn liittyvät yleiset periaatteet. Ensisijaisena lähtökohtana olisivat siten vainajan katsomus ja toivomukset. Joissakin tapauksissa vainaja ei ole eläessään nimenomaisesti ilmaissut toiveitaan hautaamisen suhteen eikä vainajan toivomuksia voida muunkaan selvityksen perusteella päätellä. Tällöin voitaneen lähtökohtaolettamana yleensä pitää vainajan toivoneen hautaamista kotipaikan yleiselle hautausmaalle paikkakunnalla tavanmukaisin hautausjärjestelyin."
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:5x1egxjZSxwJ:www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020204 hautapaikan valinta&cd=46&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
- Vainajan tahto
Suomen ev.lut. kirkon omat ohjeet sanoivat ainakin ennen, ettei se saisi toimittaa ruumiinsiunausta ym. hautaukseen liittyviä asioita vainajan tahdon vastaisesti (vielä vähemmän jos tämä ei kuulunut kirkkoon). Vainajan sukulaisilla on kuitenkin usein eri tahto ja valitettavasti sen mukaan kirkkokin toimii.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713105
- 922875
- 512115
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201575- 151349
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51338Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131301Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131273- 181270
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241232