Laestadius opetti että ehtoollisessa saa synnit anteeksi.
Hän saarnaa vuoden 1854 palmusunnuntain epistolasaarnassaan:
"Herran ehtoollinen ei siis ole ainoastaan Herran kuoleman muistoateria eikä myöskään ainoastaan rakkauden ateria, jonka ääreen kristityt koontuvat sytyttämään keskinäistä rakkautta, vaan niin kauan kuin kristityt ovat syntisiä ja monessa asiassa epätäydellisiä, heidän tarvitsee saada synnit anteeksi. Suuri ehtoollisen asettajahan sanoo: "Tämä on minun vereni, joka monen tähden vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." Katuville siis annetaan varmasti synnit anteeksi Herran ehtoollisessa, jos heillä on sellainen usko, että he saavat syntinsä anteeksi."
Hän saarnaa vuoden 1854 palmusunnuntain epistolasaarnassaan:
"Herran ehtoollinen ei siis ole ainoastaan Herran kuoleman muistoateria eikä myöskään ainoastaan rakkauden ateria, jonka ääreen kristityt koontuvat sytyttämään keskinäistä rakkautta, vaan niin kauan kuin kristityt ovat syntisiä ja monessa asiassa epätäydellisiä, heidän tarvitsee saada synnit anteeksi. Suuri ehtoollisen asettajahan sanoo: "Tämä on minun vereni, joka monen tähden vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." Katuville siis annetaan varmasti synnit anteeksi Herran ehtoollisessa, jos heillä on sellainen usko, että he saavat syntinsä anteeksi."
Vastaukset 8
Vanhimmat
aikaan vielä aikea aito lestadiolainen
Ai ei vai?
Synnit saa anteeksi, jos ehtoollisen jakaa uskovainen pappi. joka samalla ääneen lausuu synninpäästön-.
Tarkoititko Reisjärven, Jämsän vai Ranuan opistoa?
Hei, tämä on vl-llien palsta. He ovat kuulleet nimen Lestadius, mutta he eivät tiedä mitään hänen opetuksestaan ja uskostaan. :)
Ai niin se Lapin Maria vielä. Myöhäinen jumalanvaltakunnankalevala on sepittänyt tarinan että Maria saarnasi synnit anteeksi Lestadiukselle, mutta kukaan tutkija ei sitä usko.
Lestadius, opetti ihan samoin tässäkin kohtaa...Aivan kuten edellä viitattiin: Uskovaisen papin, eli Pyhän Hengen viran kautta saa synnit anteeksi.
Lestadius ei saarannut "Jeesuksen nimessä ja veressä" syntejä anteeksi.
kristikunnan alkuperäisen ja jakamattoman käsityksen Herran Ehtoollisesta, samoin kuin pyhien yhteydestä, uskosta ja seurakunnasta. Laestadius ei ollut harhaoppinen, vaikka olikin kovin omaperäinen ajattelija.