Paljon näyttäisi muitakin yksinäisiä olevan liikkeellä. Olen ennenkin tänne kirjoittanut, mutta huonoin tuloksin. Kokeilen taas kerran. Elikkäs etsiskelen uusia ystäviä savon alueelta. Olen 23 vuotias naisen alku Kuopiosta. Jossain vaiheessa minulla oli useapikin hyvä kaveri ja pari ystävää, mutta nyt kaikki ovat kaikonnut. Moni seurustelee ja usealla jo perhe. Olen aina se porukan surkea sinkku, jota ei edes pyydetä mukaan mihinkään ja kenen kuulumiset eivät kiinnosta.
En rajaa tähän "hakemukseen" mitään ikä, sukupuoli kriteereitä sillä niillä ei ole väliä, ystävyys/kaveruus ei katso sukupuolta/ikää/ulkonäköä :) Jos kiinnostuit, olisi todella mukava jos kirjottelisit, niin katsotaan jos kahviteltais, viihdyttäis, baareiltas.. Kerrottais huolet puolin ja toisin.
Aika epäselvä tästä nyt tuli, mutta jospa sieltä joku ymmärtäis mitä tarkotan/haen :)
[email protected]
En rajaa tähän "hakemukseen" mitään ikä, sukupuoli kriteereitä sillä niillä ei ole väliä, ystävyys/kaveruus ei katso sukupuolta/ikää/ulkonäköä :) Jos kiinnostuit, olisi todella mukava jos kirjottelisit, niin katsotaan jos kahviteltais, viihdyttäis, baareiltas.. Kerrottais huolet puolin ja toisin.
Aika epäselvä tästä nyt tuli, mutta jospa sieltä joku ymmärtäis mitä tarkotan/haen :)
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
En seurustele, eikä minulla ole perhettä. Ehkä voisit kertoa enemmän, miksi olet se "porukan surkein sinkku" yms? Minulla on hieman sosiaalista pelkoa ja ahdistuneisuutta (lääkityskin), mutta olen kuitenkin luotettava ja hyvä tyyppi. Oletko liikunnallinen, saisiko sinusta seuraa iltalenkille? Kuulostele millaisia vastauksia saat. Ja minulle voi aina kirjoittaa. Muutkin Kuopiossa asuvat saavat halutessaan olla yhteydessä. Nyt menen unille, koska huomenna on töitä ja kello soi klo 7.20.
[email protected]
Onpahan joku vihamieheni jo käynyt äänestämässä edellistä viestiäni miinuspeukulla :D. Olipas siellä torilla porukkaa. Tein kuitenkin itselleni siedätyshoitoa ja kävelin siellä ihmisten joukossa. Nyt kuitenkin turvallisesti kotona ja keitin 4 kuppia tuoretta kahvia :).
Hauskaa iltaa kaikille!
Illan Jippu-keikka tuomiokirkossa oli jälleen vaikuttava kokemus. Lavalle tuli aluksi kaksi nuorta miestä, jotka aloittivat soittamisen. Yleisöstä päin katsottuna vasemmalla puolella mustaan kauluspaitaan pukeutunut mies soitti lyömäsoittimia ja metallikielistä kitaraa. Oikealla oleva hieman pidempitukkainen mies säesti koskettimilla ja hoiti muut efektit.
Jippu saapui heidän väliinsä takahuoneesta. Hän oli pukeutunut melko pitkään villatakkiin. Konsertti alkoi upealla Enkelten kaupunki -nimisellä kappaleella. Sen jälkeen Meri-Tuuli, alias Jippu kertoi, että hänen äitinsä ei varmasti pidä siitä villatakista. Hän sanoi palelevansa ja oli siksi siihen pukeutuneena. Vaikka lämpötila ulkona olikin kohonnut jo nollan tienoille, suuressa kirkossa oli melko koleaa. Puiden oksille kerääntynyt lumikin oli alkanut tippua maahan. Lumet oksilla olivatkin pysyneet yllättävän pitkään, koska tällaisia suojakelejä ei ole ollut pitkiin aikoihin.
Jipulla oli aika rohkeat, mustat nahkahousut. Hänen tukkansa oli huomattavan lyhyt, poikamainen, kuten hän asian itse ilmaisi. Lyhyeen tukkaansa hän kertoikin syynsä, ja olihan hänellä vielä 2,5 vuotta sitten Kuopiossa keikkaillessaan pidempi, kiharainen tukka. Hänen elämänsä ei ole ollut helppoa, kuten hän sen sanoikin kaikkien kuullen. Minun on tietenkin vaikea ymmärtää, miten kaunis nuori, menestynyt nainen voi voida ajoittain niin pahoin. Lisäksi hänellä oli huomattavan kookkaat rengaskorvakorut ja kaulakoru. Pääsin näkemään hänet hyvin läheltä, sillä olin istumassa kuudennessa penkkirivissä. Viistossa edessäni ollut nainen liikuttui kyyneliin kun vuoroon tuli koskettava Saviruukku. Jippu oli tuolloin silmät kiinni ja hänen kasvonsa olivat alaspäin.
Keikalla kuultiin myös joitakin Samulin kanssa yhteisesti esitettyjä kappaleita, kuten Hectorin alkuperäiskappale "Jos sä tahdot niin" ja myös muitakin uusia Jippu-covereita. Kaikkinensa reilun tunnin mittainen konsertti oli mainio ja koko suuressa tilassa vallitsi lämmin henki. Myös illan artisti kehui iltaa hienoksi, mutta paljasti kuitenkin olevansa hieman ahdistunut. En edelleenkään voi ymmärtää, että miksi?
Ympärilläni oli paljon ihmisiä, mutta koin kuitenkin olevani yksin. Kaiken keskellä yksin. Kokemuksena tämä illan tapahtuma oli minulle suuri rikkaus ja en olisi voinut viettää tätä perjantai-iltaa tämän paremmin. Kiitos ennen kaikkea upealle Jipulle, muusikoille, tapahtuman järjestäjille ja kaikille niille ihmisille, jotka olivat tulleet jakamaan tämän hienon kokemuksen Kuopion tuomiokirkkoon.