Pakkoruotsin turhuutta perustellaan usein sillä kuuluisalla viidellä prosentilla. Eikö se täytä tilastovalheen tunnusmerkit? Jos otetaan otanta Pohjoismaista, Ruotsista, tai vaikka Suomen sisältä jostain pienestä itärajan kylästä, Ahvenanmaasta, pääkaupunkiseudulta ja pohjanmaalta? Eikö prosenttimäärä vaihdu liki nollasta liki sataan prosenttiin?
Tällähän myös perustellaan sitä, että eri puolilla Suomea opetettaisiin eri kieliä sen mukaan, kuinka paljon siellä on ruotsinkielisiä. Eikö se nyt ole kaikistä järjenvastaisin perustelu? Lapsethan saavat silloin peruskoulussa erilaiset eväät riippuen kunnasta, johon sattuvat syntymään? Kukaan peruskoululainen ei voi tietää, mitä työtä tekee ja missä parinkymmenen vuoden päästä. Pitääkö kalastajakylissä pääpaino opetuksessa siirtää kalastamiseen? Siellä syntynyt on räikeästi sanoen tuomittu olemaan kalastajana? Ainakin mahdollisuudet vähenee tai ainakin vaikeutuu vaikkapa insinööriopintoihin, jos peruskoulussa ei ole opetettu matematiikkaa. Samaten se, joka ei ole koskaan ruotsia opiskellut tai ei hoksannut lapsena sellaista valita, niin mahdollisuudet oppia ruotsia ja mennä ruotsinkieliseen kuntaan tai vaikkapa Tukholmaan töihin vähenee aivan yhtä oleellisesti?
Otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa Vaasa. 25% osapuilleen suomenruotsalaisia. Vaikka voitaisiinkin sanoa Suomen vientiteollisuuden keskittymäksi ja energia-alan vuoksi työllistää paljon insinöörejä, jolloin matematiikka ja fysiikka ovat todella tärkeitä aineita, niin Vaasassa, kuten kaikkialla muuallakin on enemmän asiakaspalveluammatissa tai muussa julkisammatissa (esim. lakimies) työskenteleviä kuin insinöörejä. Vaikka koko Suomesta otettaisiin pakollinen ruotsinopiskelu pois ja tehtäisiin koko Suomesta vaikka yksikielinen, niin työelämässä ruotsin kielen osaamisvaatimus ei poistuisi eikä edes lientyisi. Ei myöskään, vaikka suomenruotsalaisten määrä kaupungissa puolittuisi. Kuinka sitten vaikkapa Savosta Vaasaan muuttava voi saada töitä, tai alkaa nopeasti kohentamaan kielitaitoaan, jos ei ole edes perusteita (vad var när - mitä missä milloin) opetettu?
Pääkaupunkiseutu on asukasmäärältään Suomen suurin. Helsinki on Turun ja Vaasan tavoin kaksikielinen kaupunki. Sama juttu on periaatteessa näissä kaikissa. Kaikissa näissä kaupungeissa on useampia yliopistoja ja korkeakouluja, joissa on kielikylpyä tai opetus kokonaan ruotsiksi (Åbo Akademi, Hanken). Itse aikoinaan ammattikorkeassa opiskelin, oli kaksi pakollista englannin kurssia ja kaksi pakollista ruotsin kurssia. Sitten sai vielä valita yhden vieraan kielen. Ruotsi ei ole vieras vaan kotimainen kieli, joten valitsin saksan, ranskan, yms. joukosta kolmannen englannin kielen kurssin, mikä oli melko hyödytön, sillä puhun englantia sangen sujuvasti. Vähän kummallista, että sain pakkoenglantia pakkoruotsin sijaan, vaikka ruotsi olisi ollut minulle tärkeämpi opiskella...
Sitten on tietysti näitä neropatteja, että "Ne jotka muuttavat ruotsiin tai ruotsinkieliselle aluelle, niin opiskelkoot ruotsin itse vapaa-ajallaan". Kyllä on typerä logiikka. Jos toisen kielen oppiminen on heidän mielestään niin helppoa, ettei sitä tarvitse pienestä asti opetella, että parilla kansalaisopiston kurssilla se hoituu, niin eikö tällöin olisi järkevintä muuttaa Suomi kokonaan yksikieliseksi, nimittäin ruotsinkieliseksi? Kaikki suomalaiset opettelisivat ruotsin kielen, kun suomen jo osaavat ja kaikki suomessa osaisivat ruotsia ja pärjäisivät sangen loistavasti Skandinaviassa, kun osaisivat liki tuplasti isomman naapurimaan kieltäkin? Ja ne jotka tarvitsevat venäjää, menkööt kansalaisopiston kurssille! Helppoa! Vaiko älyvapaata?
Tällähän myös perustellaan sitä, että eri puolilla Suomea opetettaisiin eri kieliä sen mukaan, kuinka paljon siellä on ruotsinkielisiä. Eikö se nyt ole kaikistä järjenvastaisin perustelu? Lapsethan saavat silloin peruskoulussa erilaiset eväät riippuen kunnasta, johon sattuvat syntymään? Kukaan peruskoululainen ei voi tietää, mitä työtä tekee ja missä parinkymmenen vuoden päästä. Pitääkö kalastajakylissä pääpaino opetuksessa siirtää kalastamiseen? Siellä syntynyt on räikeästi sanoen tuomittu olemaan kalastajana? Ainakin mahdollisuudet vähenee tai ainakin vaikeutuu vaikkapa insinööriopintoihin, jos peruskoulussa ei ole opetettu matematiikkaa. Samaten se, joka ei ole koskaan ruotsia opiskellut tai ei hoksannut lapsena sellaista valita, niin mahdollisuudet oppia ruotsia ja mennä ruotsinkieliseen kuntaan tai vaikkapa Tukholmaan töihin vähenee aivan yhtä oleellisesti?
Otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa Vaasa. 25% osapuilleen suomenruotsalaisia. Vaikka voitaisiinkin sanoa Suomen vientiteollisuuden keskittymäksi ja energia-alan vuoksi työllistää paljon insinöörejä, jolloin matematiikka ja fysiikka ovat todella tärkeitä aineita, niin Vaasassa, kuten kaikkialla muuallakin on enemmän asiakaspalveluammatissa tai muussa julkisammatissa (esim. lakimies) työskenteleviä kuin insinöörejä. Vaikka koko Suomesta otettaisiin pakollinen ruotsinopiskelu pois ja tehtäisiin koko Suomesta vaikka yksikielinen, niin työelämässä ruotsin kielen osaamisvaatimus ei poistuisi eikä edes lientyisi. Ei myöskään, vaikka suomenruotsalaisten määrä kaupungissa puolittuisi. Kuinka sitten vaikkapa Savosta Vaasaan muuttava voi saada töitä, tai alkaa nopeasti kohentamaan kielitaitoaan, jos ei ole edes perusteita (vad var när - mitä missä milloin) opetettu?
Pääkaupunkiseutu on asukasmäärältään Suomen suurin. Helsinki on Turun ja Vaasan tavoin kaksikielinen kaupunki. Sama juttu on periaatteessa näissä kaikissa. Kaikissa näissä kaupungeissa on useampia yliopistoja ja korkeakouluja, joissa on kielikylpyä tai opetus kokonaan ruotsiksi (Åbo Akademi, Hanken). Itse aikoinaan ammattikorkeassa opiskelin, oli kaksi pakollista englannin kurssia ja kaksi pakollista ruotsin kurssia. Sitten sai vielä valita yhden vieraan kielen. Ruotsi ei ole vieras vaan kotimainen kieli, joten valitsin saksan, ranskan, yms. joukosta kolmannen englannin kielen kurssin, mikä oli melko hyödytön, sillä puhun englantia sangen sujuvasti. Vähän kummallista, että sain pakkoenglantia pakkoruotsin sijaan, vaikka ruotsi olisi ollut minulle tärkeämpi opiskella...
Sitten on tietysti näitä neropatteja, että "Ne jotka muuttavat ruotsiin tai ruotsinkieliselle aluelle, niin opiskelkoot ruotsin itse vapaa-ajallaan". Kyllä on typerä logiikka. Jos toisen kielen oppiminen on heidän mielestään niin helppoa, ettei sitä tarvitse pienestä asti opetella, että parilla kansalaisopiston kurssilla se hoituu, niin eikö tällöin olisi järkevintä muuttaa Suomi kokonaan yksikieliseksi, nimittäin ruotsinkieliseksi? Kaikki suomalaiset opettelisivat ruotsin kielen, kun suomen jo osaavat ja kaikki suomessa osaisivat ruotsia ja pärjäisivät sangen loistavasti Skandinaviassa, kun osaisivat liki tuplasti isomman naapurimaan kieltäkin? Ja ne jotka tarvitsevat venäjää, menkööt kansalaisopiston kurssille! Helppoa! Vaiko älyvapaata?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaasa on maailman napa :-) LOL
"Kukaan peruskoululainen ei voi tietää, mitä työtä tekee ja missä parinkymmenen vuoden päästä."
Kyllä tietää, eli sama mikä pätee ruotsiin, pätee kaikkiin muihinkin kieliin. Suomessa tarvitaan myös saksaa, venäjää, ranskaa, espanjaa, kiinaa jne., mutta kaikkia ei voida laittaa pakolliseksi kouluun. Ruotsi siis valinnaiseksi kieleksi muiden kanssa.
Ei tarvitse alkaa nimittelemään. Pakkoruotsikeskustelussa näyttäisi paljon ihmiset suhtautuvan aiheeseen kovin kiihkomielisesti. Jos ajatellaan sen vain johtuvan siitä närkästyksestä, että valtiolle tulee siitä kuluja, niin harvoinpa näkee minkään muun asian, joissa valtio tuhlaa oikein urakalla rahaa, sydämistyttävän ihmisiä yhtä paljon. Tämä antaa väkisinkin aihetta olettaa, että koko pakkoruotsin vastaisuudessa olisi kysymys vain jostain "hurrivihasta".
Vaasa on pieni kaupunki, ei maailman napa, enkä mitään sellaista väittänytkään. Päinvastoin, vientiteollisuus, joka Vaasassa on voimakas, ei niinkään ruotsin kieltä tarvitse, vaan ihan tavanomaiset palveluammatit, joita on kaikissa kaupungeissa. Luitko kirjoitustani kunnolla?
Kukaan peruskoululainen ei voi varmuudella tietää, mitä tekee vanhempana, itse asiassa harva korkeakoululainenkaan tietää. Useimmiten elämä vie ihmisiä eri aloille ja hyvin usein eri paikkakunnille. Tiedän yhden rakennusmestariksi opiskelleen, joka monen mutkan ja puolustusvoimienkin kautta siirtyi IT-firmaan töihin edeten siellä esimiestehtäviin. Ja paikkakunta vaihtui pariinkin otteeseen. Sitten on tietysti monilla työllisyystilanteen takia pakko vaihtaa maisemaa ja jopa kouluttautua uuteen ammattiin. Ja joskus mennään rahan perässä eri alalle.
"Kyllä tietää, eli sama mikä pätee ruotsiin, pätee kaikkiin muihinkin kieliin." "Ruotsi siis valinnaiseksi kieleksi muiden kanssa."
Jos joku peruskoulussa päättäisi, ettei mene mihinkään kouluun eikä töihin vaan muuttaa pois Suomesta heti täysi-ikäisenä, niin voisiko päättää jättää peruskoulun kokonaan kesken? Koulu vapaaehtoiseksi? Tai jos peruskoulussa päättää alkaa huoltomieheksi, niin voiko jättää matematiikan ja fysiikankursseja pois, koska mihinkäs sitä talkkari trigonometriaa tarvitsee?
Yleisesti voidaan todeta, ettei juuri mitään erityistä taitoa tarvitse, jos ei sitä osaa. Kuten vaikka integraalilaskentaa tai savenvalantaa.
Ruotsin kieltä tarvitaan sen sijaan hyvin monessa paikassa. Vaikka Vaasa ei olekaan maailman napa, niin Helsingissä onkin aika paljon paikkoja, jossa siitä osaavalle on hyötyä, samaten Turussa, Ahvenanmaasta puhumattakaan. Moni suomalainen on myös Ruotsissa töissä, Tukholmaa voitaisiinkin sanoa Pohjoismaiden pääkaupungiksi, Göteborgissakin riittää suomalaisia. Norjassa pärjää myös ruotsinkielellä, siellä on hyvät palkatkin. Moni on Suomen työttömyyden pahoina aikoina mennyt muihin maihin töihin. Koulutettuja, jopa korkeasti koulutettuja on paljon työttömänä, mutta koulutettuja ihmisiä, jotka hallitsevat molemmat kotimaiset kielemme, ei juurikaan ole työttömänä. Se kannattaa pitää mielessä.
Ja minä siis en ole suomenruotsalainen enkä mikään intomielinen pakkoruotsin puolestapuhuja, olen vain sitä mieltä että ruotsi on kaikkea muuta kuin turha kieli. Huvikseni vilkaisin avoimia työpaikkoja äskettäin pikaiselta vilaukselta koko maasta, aika useasti esiintyi ruotsin kieli edellytyksenä tai etuna työpaikassa. Saksan, kiinan tai venäjän kieltä ei kertaakaan.
Ensinnäkin sun kuvitelut tilanteet joita kuvailet ovat keinotekoisia eikä ollenkaa asiaa selventäviä. Aitoja parempia esimerkkejä löytyy kyllä.
Vaasassa on 75% suomenkielisiä ja vain osa ruotsinkielisistä ei osaa suomea. Ruotsinkieliselle on Suomessa suuremmaksi eduksi osata suomea kuin suomenkielisen ruotsia, näin myös Vaasassa.
Kenekään ei tarvitse tietää missä työskentelee tulevaisuudessa, koska sitä ei voi tietää kukaan etukäteen. MUTTA jos joku haluaa opiskella espanjaa pakkoruotsin sijaan hän ei halua "joutua" Vaasaan, vaan hän haluaa hakeutua vaikka Espanjaan myöhemmin. Siksi sillä ei ole väliä, tietääkö itsekään missä tulee työskentelemään tulevaisuudessa, koska ihminen kyllä sitten hakeutuu sinne minne on suuntautunut.
Koululainen joka on lukenut espanjaa hakeutuu sitten alalle jossa tarvitaan espanjaa tai vaikka muuttaa Etelä-amerikaan töihin. Ruotsia opiskellut jouttuu tyytymään Vaasaan.
Mutta kuinka suuri osa suomalaisista menee espanjaan töihin ja kuinka moni tehtäviin, jossa tarvitaan ruotsin kieltä? Nimenomaan sitähän pitäisi katsoa, eikä sitä, että kuinka monta suomenruotsalaista alueella asuu.
Kuinka suuri osa suomalaisista työskentelee etelä-amerikassa ja kuinka paljon peruskoulujärjestelmän sitten tulisi tukea työskentelyä EU:n ulkopuolella, menee taas erityisiksi kysymyksiksi. Mutta jonkun kaukaisen maan kielen opettaminen peruskoululaiselle ruotsin sijasta on lähes yhtä hyödyllistä työelämän ja tulevaisuuden kannalta, kuin korvata peruskoululaisen matematiikan tunnit opi astronautiksi-kurssilla.
"Koululainen joka on lukenut espanjaa hakeutuu sitten alalle jossa tarvitaan espanjaa tai vaikka muuttaa Etelä-amerikaan töihin. Ruotsia opiskellut jouttuu tyytymään Vaasaan."
Tämähän nyt ei ole mitenkään sinnepäinkään... Kaikkihan ovat Suomessa tähän asti ruotsia opiskelleet? Eikä silti kaikki suomalaiset työskentele Vaasassa? Ei ole vain mahdollisuuksia rajattu. Opetetaan peruskoulussa englantiakin väkipakolla, eikä kaikki työskentele englannissa, mutta ei ole mahdollisuuksia rajattu.
Nuo yksioikoiset perusteet, että kieltenopiskelu tulisi olla valinnaista pätevät kaikkiin muihinkin aineisiin. Fysiikka voisi olla noilla perusteilla vapaavalintainen. Onko pakkofysiikan takia ihmiset "joutuneet" tyytymään teknillisen alojen opintoihin ja teollisuuden alalle töihin unelmatyöpaikan sijaan?
Älä takerru siihen espanjaan. Mailmassa on paljon kieliä ja maita espanjan lisäksi.
Voitko yrittää edes kuvitella espanjan tilalle kieliä kuten saksa, ranska, venäjä, kiina, arabia, hindi, italia ja puola? NIissä on paljon tilaa suomalaisille yrityksille toimia ja lähettää suomalaisia kielitaitoisia työntekijöitään esittelemään suomalaista teknologian tietämystä. Markkinat ovat suunnattomat ja suomalaisille yrityksille tuntemattomat koska emme ole osanneet näitä kieliä tähän asti pakkoruotsin haitallisen vaikutuksen takia.
Peruskoulujärjestelmän tulee tukea yrityksiä ja suomalaisia ihmisiä menestymän maailmalla ja saada elantonsa missä siihen onnistuvatkin. Siksi on oikein hyväksyttyä että yritykset ja ihmiset toimivat EUn ulkopuolellakin. Sinä et todellakaan ole astronautti ainesta kun et sitä ymmärtänyt.
Älä vertaa mitätöntä ruotsia ja universaalia englantia kielinä keskenään. Englanti on maailman ainoa universaali kieli ja osoitat vain typeryytesi kun et tätäkään eroa huomaa.
Kuinkas sattui, että otit esimerkiksi Vaasan? ;)
Sehän on AINOA suurempi kaupunki, jossa on merkittävä määrä suruja. Vaasakaan ei kuulu kymmenen suurimman joukkoon, kiitos liitosta vastustavien ympäryskuntien.
Tosiasiassa Suomessa ei ole ruotsinkielisiä alueita kuin tasan yksi ja se on Vaasan YMPÄRISTÖ. Muut alueet ovat täysin suomenkielisiä tai täysin kaksikielisiä.
Tiedoksi myös Sinulle. Koulujen pakkoruotsin poistamisen myötä poistuu myös yleinen virkaruotsi. Se viimeistään lopettaa puheet työmahdollisuuksien kaventumisesta muun kielen valinneille.
Vaasa ei kuulu 10 suurimman joukkoon, kiitos kuntaliitoksia harjoittavien muiden kaupunkien. Vielä isäni syntyessä Vaasa oli Suomen 5. suurin kaupunki. Ei se minusta kaupungista isompaa tee, vaikka siihen liitettäisiin metsää ja peltoja ja maalaisia länsirannikolta itärajalle asti. Ei siinä kaupunki tosiasiassa kasva, ei siihen liittyneistä maaseudun asukkaista tule kaupunkilaisia eikä keskusta kasva, vaikka kuntarajat piirrettäisiin karttaan eri tavalla. Mutta se nyt ei kuulunut tähän keskusteluun mitenkään.
Vaasako olisi ainoa suomenruotsalaisten keskittymä? Eikä niitä ole puolet koko pohjanmaasta? Entäs Ahvenanmaa? Ja pääkaupunkiseudulla taitaa olla suomenruotsalaisia enemmän kuin Vaasassa on asukkaita? Taitaa olla Turussakin aika iso määrä.
"Koulujen pakkoruotsin poistamisen myötä poistuu myös yleinen virkaruotsi. Se viimeistään lopettaa puheet työmahdollisuuksien kaventumisesta muun kielen valinneille."
Höpön pöpön pöppö. Ei pidä paiikkaansa. voiko työskennellä Tukholmassa asiakaspalvelussa, jos ei osaa ruotsia? Vaikka pakkoruotsi poistuisi ja vaikka Suomesta tehtäisiin yksikielinen, se ei mitenkään vaikuta yrityksien kielitaitovaatimuksiin. Vai luuletko, että jos työnantaja on ennen vaatinut ruotsin kielitaitoa, se ei sitä lainmuutoksen jälkeen haluaisi? Luuletko, että vaikkapa grilli-kioski Vaasan keskustassa ei enää edellyttäisi myyjiltä ruotsin kielitaitoa, jos pakkoruotsi poistuisi? Ei kukaan työnantaja missään päin suomea poistaisi kielitaitovaatimustaan sen perusteella.
Kyllä maan yksikielistyminen vaikuttaisi merkittävästi myös yritysten rekrytoinnissa esittämiin kielitaitovaatimuksiin.
Tällä hetkellä kun vielä leikimme kaksikielistä Suomea niin iso osa yrityksistä on sen valitettavan tosiasian edessä että valtion ja kuntien ostotoiminta edellyttää yritykseltä kaksikielisyyttä. Muuten ei kauppoja synny. Tämä siis myös umpisuomenkielisillä alueillakin. Tilanne ei aina ole näin järjetön mutta riittävän usein jotta yritykset ilmoitavat 'arvostavansa' ruotsin kielen osaamista. Kun tuo vaatimus poistuu niin työmarkkinatkin oikenevat ja alkavat toimia olemassa olevien reaaliteettien mukaan eikä jonkun kuvitellun haavemaailman.
Ja niistä ruotsinkielisistä alueista:
Olen ollut sekä Turussa että Helsingissä sekä asumassa että töissä. Molemmat paikkakunnat esiintyvät suomenkieliselle suomeksi. Ruotsia voi kuulla molemmissa mutta kyllä se edellyttää omaa aktiviteettia sen löytämiseksi. Nykyisessäkään työpaikassa ei kysytä osaako ruotsia vaan osaako englantia. Ei täällä tosin kysytä suomenkielenkään perään. Englanti riittää. Omistaja on ruotsalainen ja pääkonttori on Tukholmassa. Meitä on täällä yli 500 työntekijää.