Tähän olisi kiva saada pinoon niitä huonoja puolia mitä KTM-koulutukseen voi ajatella liittyvän.
KTM-koulutuksen huonot puolet
tähän
91742
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
- Tentteihin suhteellisen paljon luettavaa
- Jos et pidä englannista, niin huono juttu, sillä tenttikirjoista suuri osa tulee olemaan englanniksi.
Tässä nämä mitä tulee itselleni mieleen...
1) kuppakorkean trendipellet
2) ktm, kuten moni muukaan tutkinto, ei valmista ihmistä yhtään mihinkään (mikä on tässä tapauksessa hyvä asia). Todellinen ammatinkuva määräytyy suhteiden, sattuman ja naamavärkin pyhässä kolminaisuudessa.
Mikäs tää trendipelle juttu on?
Otan kyllä kommenttisi huomioon sillä varauksella että vaikuttimena on jotain henk. koht. aggressioita...
Mutta jos osaat kertoa, niin sanohan sitten, millaista porukkaa kauppiksessa oikeesti on?
Kyllähän tuolla kauppiksessa näkee, kuinka kaikki uudet ja joskus jopa rumat muoti-ilmiöt leviävät kulovalkean tavoin ison opiskelijajoukon keskuuteen hyvin pian. Esimerkkeinä hölmöt myssyt miesten päässä (mitä järkeä käyttää pipoa sisällä? Sitä paitsi näyttää hoopolta kun aikuisella miehellä on päässä samanlainen virkattu myssy mitä itte joutui käyttämään joskus kapaloikäisenä.) ja sitten kaikki jatkuvasti vaihtuvat muotikenkäuutuudet (nyt taitaa kirkkaan punainen olla muodissa) naisilla. Jne. Tietysti trendipellejä on joka paikassa. Ja kun kauppiksella pyörii vain kauppislaisia, niin trendi-ilmiöiden leviäminen on helppo havaita ja panna kauppiksen trendipellejen "syyksi", siinä missä vaikkapa yliopistolla samoja trendi-ilmiöitä jakaa monien eri alojen opiskelijat, jolloin mikään opiskelijaryhmä ei samalla tavalla profiloidu.
heh, provoni on luontevasti ohjannut keskustelun kaikkeen muuhun paitsi asiaan :)
Summa summarum, ktm-koulutuksen yksi huono puoli on se, että joutuu sietämään suurta joukkoa kultalusikka suussa kasvaneita lapsukaisia ja nauttimaan heidän syvällisistä ajatuksistaan. Perusajatuksena tuntuu olevan, että kun opiskellaan taloutta, täytyy olla itse suuntautunut kuluttamiseen ja omistamiseen, olipa siinä järkeä tai ei. Kun luet jotain katiopiskelijoille suunnattua lehteä, siinä kerrotaan sisustamisen trendeistä, golfista, purjehduksesta, laskettelusta, Mersun kotteroista ja sikareista. Ilmeisesti muut harrastukset ovat alan ihmisille liian halpoja. Jos kävelet opinahjon käytävillä, naisilla on joko muotitoppi tai kolmensadan euron jakkupuku; itse en jaksa edes käydä vaatekaupassa, kun saan niistä fyysisiä tuskaoireita. "Miehillä" on kalliit aurinkolasit ja olkalaukku, jonka kanssa he tuskin uskaltaisivat liikkua vaikkapa teekkarien bileissä, mutta asema tulevana toimitusjohtajana ja oikeistovaikuttajana pakottaa harjoittelemaan tyylilyylin osaa.
Mutta yleistää kun ei voi, niin on lupa vain huokaista.
Itse tutkinnossa on hyvää ja huonoa; Sefen kyselyissä ehkä suurimpana ongelmana on pidetty liian vähäistä käytännön osuutta. Osittain tämän takia tutkinto ei "valmista" mihinkään, vaan kaikki riippuu siitä minkälaiseen työhön onnistuu pääsemään kiinni. Noh, antaahan koulutus ainakin teoriassa monipuoliset valmiudet yrityksen perustamisesta tiiminvetämiseen.
"Mutta yleistää kun ei voi, niin on lupa vain huokaista."
Yksi simppeli kysymys, luetko kirjoituksia jälkikäteen kertaakaan vai onko luetunymmärtämisessä "pienoisia" puutteita. Tekstisi on nimittäin sisällöltään sekavampi kuin Matti Nykäsen kaikki avioliitot yhteensä.
Jos jokin kirjoitus saa aikaan pelkkään saivarteluun perustuvan vastauksen, se on tavallisesti merkki kirjoituksen kiusallisesta totuudenmukaisuudesta.
Veikkaanpa ettei kirjoittaja ole nähnyt yliopistoa kuin turistibussin ikkunan läpi yläasteen luokkaretkellä.
No, kateushan se vie kalatkin vedestä.
"Veikkaanpa ettei kirjoittaja ole nähnyt yliopistoa kuin turistibussin ikkunan läpi yläasteen luokkaretkellä."
En tiedä muista keskustelijoista, itse teen väitöskirjaa (ja kauppatieteistäpä hyvinkin, onneksi kuitenkin poikkitieteellinen hanke). Kerrataanpa siis hiukan tekstini jäsentelyä: alussa alan ihmisiin liittyviä huonoja puolia & kliseitä, lopussa itse asiaan eli tutkintoon liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Mutta et voi oppia lukutaitoa pelkästään seuraamalla sitä Matti Nykäsen elämäntarinaa Seiskasta.