Innostuneena J-K Merivirran linkistä http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2011/01/23/Peruskalliosta l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4 hyvinvointipuistoon/2011310386029/69 ilmevästä kirjoituksesta päätin kirjoitella seuraavaa:
Rakennusinsinöörinä ihmettelen koko Hyvinvointipuiston suunnittelutyötä! Eikö nyt ihan ensimmäisenä olisi tullut laatia asiassa tarveselvitys www.sapoli.fi/ohjelma/11-tarveselvitys-ja-suunnittelun-tilaaminen-julkisessa-rakentamisessa
"Tarveselvitys ja suunnittelun tilaaminen julkisessa rakentamisessa
Suunnitelman tilaamista edeltävät siis asiantunteva tarveselvitys ja tilaohjelma. Tarveselvitysvaiheessa tulisi tarjota tarpeeksi vaihtoehtoja ja vaikutusten arviointiin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Arkkitehtisuunnittelijan palveluja tulisi näin ollen käyttää jo tarveselvitysvaiheessa, ja viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Tällöin jo hankintapyyntöä tehtäessä on olemassa selkeämpi käsitys mm. hankkeen laatukriteereistä, ja ne voidaan sisällyttää hankintapyyntöön. Tämä taas varmistaa sen, ettei hankkeen myöhemmissä vaiheissa jouduta tilanteeseen, jossa arvoista tai laadusta olisi tingittävä. Parhaassa tilanteessa on kunta, jolla on käytettävissään oma arkkitehti, jolloin hänen asiantuntijuuttaan on mielekästä käyttää hyväksi. Suunnitelman tilaajan on lisäksi jo tarveselvitysvaiheessa käytävä keskusteluja esimerkiksi kaupunginarkkitehdin, aluearkkitehdin, kaavaviranomaisen, teknisten suunnittelijoiden, sekä tarvittaessa rakennussuojeluviranomaisen kanssa. Tilaajana voi toimia, joko yksin tai yhteistyössä kunnan muiden toimihenkilöiden kanssa, myös nimenomaan mainittu kunnan arkkitehti.
Tarjouskilpailu on syytä järjestää tehtävään nähden tarkoituksenmukaisella tavalla ja laajuudessa. Koska tarjouksia on hintojen perusteella vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, on pyrittävä arvioimaan tarjousta mahdollisimman monelta kannalta. Laatu on yksi tärkeistä kriteereistä. Yhtenä välineenä on pyytää tarjokasta liittämään tarjoukseensa seikkaperäisen selostuksen hankkeen kulusta, sekä selityksen mahdollisista erityissatsauksista, jotka vaikuttavat tarjouksen hintaan. Suunnittelijan valinnassa olennaista on tarkastella kokonaistaloudellista hintaa, ei halvinta hankintahintaa.
Kuntien sisällä on tärkeää kyetä erottamaan toisistaan poliittinen tahto ja rakennusalan asiantuntijoiden työ, ja laittamaan nämä oikeaan järjestykseen hankkeen edetessä."
Kaupunginvaltuutettu Pentti Tiusanen on tehnyt hyvää työtä vetämällä porukkaa, joka on hankkinut reilut 6 000 nimeä koko Hyvinvointipuistoa vastustavaan adressiin. http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/01/25/%94Hyvinvointipuisto%94 on huonosti perusteltu/201038349538/69
Myös Kotkan Vihreiden valtuustoryhmä vaatii lisäselvityksiä Hyvinvointipuiston hankesuunnitelmaan
http://www.kotkanvihreat.net/?p=99
Nyt tämä hankeselvitys on tilattu ja varmaan jo maksettukin hollantilaiselle arkkitehtitoimistolle ja käytetty Etelä-Kymenlaaksossa asuvien palvelujen tuottamisen asiantuntijana Hollannin Sittardin sairaalan ylilääkäriä. Toteanpahan vaan, että Hollanti on pinta-alaltaan 41 526 km², jossa on asukkaita 16,5 miljoonaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaat.
Vertailun vuoksi Suomen pinta-ala on 338 424 km², jossa on asukkaita 5,4 miljoonaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi. Näin ollen Suomi on Hollantia reilut 8 kertaa suurempi, ja väkiluvultaan kolme kertaa pienempi. Nämä erot ovat niin suuria, ettei hollantilaisilla todellakaan ole minkäänlaista asiantuntemusta eteläkymenlaaksolaisten hyvinvointipalvelujen suunnittelussa.
Toivon mukaan kotkalaiset kaupunginvaltuutetut ottivat opikseen Itärannan kaavan käsittelystä, josta valtion puolesta Kaakkois-Suomen ELY-keskus jätti valituksen Kouvolan hallinto-oikeudelle!
Rakennusinsinöörinä ihmettelen koko Hyvinvointipuiston suunnittelutyötä! Eikö nyt ihan ensimmäisenä olisi tullut laatia asiassa tarveselvitys www.sapoli.fi/ohjelma/11-tarveselvitys-ja-suunnittelun-tilaaminen-julkisessa-rakentamisessa
"Tarveselvitys ja suunnittelun tilaaminen julkisessa rakentamisessa
Suunnitelman tilaamista edeltävät siis asiantunteva tarveselvitys ja tilaohjelma. Tarveselvitysvaiheessa tulisi tarjota tarpeeksi vaihtoehtoja ja vaikutusten arviointiin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Arkkitehtisuunnittelijan palveluja tulisi näin ollen käyttää jo tarveselvitysvaiheessa, ja viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Tällöin jo hankintapyyntöä tehtäessä on olemassa selkeämpi käsitys mm. hankkeen laatukriteereistä, ja ne voidaan sisällyttää hankintapyyntöön. Tämä taas varmistaa sen, ettei hankkeen myöhemmissä vaiheissa jouduta tilanteeseen, jossa arvoista tai laadusta olisi tingittävä. Parhaassa tilanteessa on kunta, jolla on käytettävissään oma arkkitehti, jolloin hänen asiantuntijuuttaan on mielekästä käyttää hyväksi. Suunnitelman tilaajan on lisäksi jo tarveselvitysvaiheessa käytävä keskusteluja esimerkiksi kaupunginarkkitehdin, aluearkkitehdin, kaavaviranomaisen, teknisten suunnittelijoiden, sekä tarvittaessa rakennussuojeluviranomaisen kanssa. Tilaajana voi toimia, joko yksin tai yhteistyössä kunnan muiden toimihenkilöiden kanssa, myös nimenomaan mainittu kunnan arkkitehti.
Tarjouskilpailu on syytä järjestää tehtävään nähden tarkoituksenmukaisella tavalla ja laajuudessa. Koska tarjouksia on hintojen perusteella vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, on pyrittävä arvioimaan tarjousta mahdollisimman monelta kannalta. Laatu on yksi tärkeistä kriteereistä. Yhtenä välineenä on pyytää tarjokasta liittämään tarjoukseensa seikkaperäisen selostuksen hankkeen kulusta, sekä selityksen mahdollisista erityissatsauksista, jotka vaikuttavat tarjouksen hintaan. Suunnittelijan valinnassa olennaista on tarkastella kokonaistaloudellista hintaa, ei halvinta hankintahintaa.
Kuntien sisällä on tärkeää kyetä erottamaan toisistaan poliittinen tahto ja rakennusalan asiantuntijoiden työ, ja laittamaan nämä oikeaan järjestykseen hankkeen edetessä."
Kaupunginvaltuutettu Pentti Tiusanen on tehnyt hyvää työtä vetämällä porukkaa, joka on hankkinut reilut 6 000 nimeä koko Hyvinvointipuistoa vastustavaan adressiin. http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/01/25/%94Hyvinvointipuisto%94 on huonosti perusteltu/201038349538/69
Myös Kotkan Vihreiden valtuustoryhmä vaatii lisäselvityksiä Hyvinvointipuiston hankesuunnitelmaan
http://www.kotkanvihreat.net/?p=99
Nyt tämä hankeselvitys on tilattu ja varmaan jo maksettukin hollantilaiselle arkkitehtitoimistolle ja käytetty Etelä-Kymenlaaksossa asuvien palvelujen tuottamisen asiantuntijana Hollannin Sittardin sairaalan ylilääkäriä. Toteanpahan vaan, että Hollanti on pinta-alaltaan 41 526 km², jossa on asukkaita 16,5 miljoonaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaat.
Vertailun vuoksi Suomen pinta-ala on 338 424 km², jossa on asukkaita 5,4 miljoonaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi. Näin ollen Suomi on Hollantia reilut 8 kertaa suurempi, ja väkiluvultaan kolme kertaa pienempi. Nämä erot ovat niin suuria, ettei hollantilaisilla todellakaan ole minkäänlaista asiantuntemusta eteläkymenlaaksolaisten hyvinvointipalvelujen suunnittelussa.
Toivon mukaan kotkalaiset kaupunginvaltuutetut ottivat opikseen Itärannan kaavan käsittelystä, josta valtion puolesta Kaakkois-Suomen ELY-keskus jätti valituksen Kouvolan hallinto-oikeudelle!
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2011/01/23/Peruskalliosta+l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4+hyvinvointipuistoon/2011310386029/69
Peruskalliosta lämpöä hyvinvointipuistoon
23.1. 04:00
Maanantaina esiteltiin 160 miljoonan euron hankesuunnitelma ”terveydenhoidon hyvinvointipuisto”. Tärkeän takuun saimme virkamiehiltä jotka ovat tiiviisti olleet suunnitteluasioissa mukana, että lähipalvelut (terveyskeskukset) eivät lopeta toimintaansa, vaan terveyslähipalveluita kehitetään yhdessä hyvinvointipuiston kanssa. Tämä tieto lämmittää kuntalaisia ja ohentaa muutosvastarintaa. Tällä kampuksella katsotaan terveydenhuollossa ns. pitkälle tulevaisuuteen.
Erittäin tärkeäksi koen sen, että esitin valtuuston tiedonantokokouksessa nykyenergiapoliittisen kannanoton ja vaihtoehtonäkemyksen myös eko-Kotkan puolesta. Kuten tiedämme, suomalainen peruskallio on varsinainen jättilämmöntuottaja (maa-aineksista paras) maalämpöpumppujen sijoittamiseen. Nyt on hankkeen alkumetreiltä lähtien ko. kampukseen liitettävä maalämpö mukaan muiden ns.pakollisten energioitten rinnalle.
Myös kunnan omistamien nyky-, uudis- ja peruskorjattavien rakennuskohteiden osalta tulisi selvittää vaihtoehtona maalämmön käyttömahdollisuudet.
Jorma-Kalevi Merivirta
Kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (ps.)
Kotka
---------------------------------------------
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/01/25/%94Hyvinvointipuisto%94+on+huonosti+perusteltu/201038349538/69
Hyvinvointipuisto” on huonosti perusteltu
25.1. 04:00
”Hyvinvointipuiston” suunnittelijoilla on pää pilvissä, sairaanhoidon yksityistäminen mielessä ja käsi syvällä veronmaksajien taskussa. Tarkoituksena on lopettaa Kotkan kolme terveysasemaa, koska ”Kotka on melko pieni kaupunki” (KySa 20.1.).
Suunnitelmat ”yksityisten sairaala- ja kuntoutuspalvelujen” ja kaiken terveyskeskustoiminnan keskittämisestä Metsolaan ovat huonosti valmisteltuja ja perusteltuja toimia. Kotkan sosiaali- ja terveydenhoidolla onkin pitkä perinne erilaisten visioiden hautomisessa, valitettavasti realismissa on ollut puutteita.
Terveyskeskuspäivystyksen keskittäminen yhteen pisteeseen on perusteltua, jos käytössä on riittävästi henkilökuntaa. Terveyskeskuspäivystykseen keskussairaalaan tarvitaan lisää työntekijöitä. Sairaalalääkärien toiminta konsultteina avoterveydenhoidon tukena on perusteltua, se vaatii ensisijaisesti sairaanhoitopiirin työtilanteen parantamista, ei koko terveyskeskuksen siirtämistä.
Terveysasemat osana ennaltaehkäisevää ja väestön terveyttä ylläpitävänä toimintaa edellyttävät helppoa tavoitettavuutta, niiden ei tule olla matkojen päässä. Terveysasemien lopettamista ei voi perustella laiteinvestoinneilla eikä homeongelmilla. ”Laitteet” on jo keskitetty eikä homeongelmia pidä ratkaista toimintoja lopettamalla. Homeongelmien hallinnasta on huonoja kokemuksia, kuten Jylpyn paloaseman tapaus osoittaa.
Varmasti on ”pakko tehdä jotakin”. Tekemisen tulee olla järkevää, on syytä muistaa myös Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Myös henkilökuntaa saadaan jos työskentelyolosuhteet ovat asialliset. Tämä voidaan saavuttaa - mikäli halutaan - välittömästi.
Hiukan Helsingin Meilahtea muistuttavan rakennuskompleksin hinnaksi ”melko pieneen kaupunkiin” on laskettu 39 miljoonaa euroa, samalla korkotasoon on tulossa muutoksia.
Investoinnin toteuttaminen jätetään pääosin yksityiselle sektorille. On hyvä muistaa, etteivät grynderit ole hyväntekijöitä.
PENTTI TIUSANEN
Kansanedustaja (vas.)
Kirurgian erikoislääkäri
http://www.kotkanvihreat.net/?p=99
Vihreä valtuustoryhmä vaatii lisäselvityksiä Hyvinvointipuiston hankesuunnitelmaan
Valtuustoryhmä tiedottaa – 18. tammikuuta 2011 klo 9.55
Vihreä valtuustoryhmän on pettynyt esiteltyyn ja luovutettuun Hyvinvointipuiston hankesuunnitelmaan. Mikäli asia tuodaan valtuustoon yhtä puutteellisena kuin millaisena se on nyt esitelty, valtuustoryhmämme tulee näillä näkymin esittämään hankesuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteluun lisäselvitysten tekemiseksi. Valtuustoryhmämme toivookin asiaan kiinnitettävän huomiota jo lautakuntavaiheessa.
Suurimmat puutteet valmistuneessa hankesuunnitelmassa ovat riittämättömät selvitykset mahdollisen Sosiaali- ja terveyspiirin aiheuttamista vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyille. Myös riittämättömät selvitykset Hyvinvointipuiston mahdollisesti aikaansaamista hyödyistä ja haitoista sosiaali- ja terveydenhuollon eri prosesseille estävät hankesuunnitelman hyväksymisen. Hankesuunnitelmassa on uudelleenjärjestelyt esitetty aivan liian suppeasti ja ylimalkaisesti. Samoin hankesuunnitelmassa on maininta jonkinasteisten palvelupisteiden säilyminen lähipalveluina. Ennen hankesuunnitelman lopullista hyväksymistä lähipalvelujen muoto ja laajuus on kyettävä esittämään päätöksenteon tueksi.
Valtuustoryhmämme näkemys onkin, että tehdyssä suunnitelmassa on lähestulkoon yksinomaan keskitytty hankkeen tekniseen toteuttamiseen ja sen rahoitukseen. Palveluita käyttävien kannalta hankkeen tarkastelu on puutteellista, eikä suunnitelmassa oteta riittävissä määrin kantaa palvelunkäyttäjän kannalta tärkeimpään eli palveluprosesseihin.
Hankkeen ekologisuus tulee myös puntaroida huolella ennen päätöksentekoa. Luovutetussa suunnitelmassa on tutkittu hankkeen vaikutuksia liikenteen näkökulmasta, mutta se on vain yksi osa hankkeesta aiheutuvista ekologisista vaikutuksista. Kaiken kaikkiaan on esitettävä kysymys, että kannattaako kaikkia seiniä rakentaa uudelleen keskittämisen johdosta vai olisiko ekologiselta kannalta tarkasteltuna osa toiminnoista järkevämpi jättää olemassa oleviin ja remontoitaviin tiloihin? Remontoitavan tilan jättämä jälki ympäristöön on kuitenkin aina pienempi kuin uuden rakennuksen pystyttäminen.
Hankesuunnitelmassa on tarkasteltu yksinomaan yhtä mallia ja näin ollen päätöksenteon kannalta puuttuvat vaihtoehtoisten (esim. pelkkä nykyisten tilojen peruskorjaus) ratkaisujen kustannusten ja rahoitusvaihtoehtojen tarkastelu.
Lisäksi valtuustoryhmämme tulee edellyttämään, että mahdollisen uudisrakentamisen osalta käytetään ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja niin talotekniikan kuin rakennusmateriaalienkin osalta, kuten hankesuunnitelma varovaisesti lupailee.
Kotkassa 18.1.2011
Vihreä valtuustoryhmä
Lisätietoja:
Ryhmän puheenjohtaja
Sami Virtanen
0456710671
www.proaijanniemi.net Pro Äijänniemi
Kotkan kaupunginhallitus on antanut 2.8.2010 lausuntonsa kaavasta tehtyihin valituksiin.
Kouvolan hallinto-oikeus pyytänyt valituksen jättäneitä (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kotkan Ympäristöseura ry.,
Meri-Kymen Luonto ry., Pro Äijänniemi/Tarja Bohm) antamaan omat vastaselityksensä 3.9.2010 mennessä hallinto-oikeudelle.
Tämän jälkeen hallinto-oikeus käsittelee asiaa ja voimme odotella hallinto-oikeuden päätöstä.
Mikäli Kouvolan hallinto-oikeus toteaa valitusten perusteet riittäviksi, niin Kotkankaupunginvaltuuston 22.03.2010 tekemä kaavapäätös kumoutuu.
Mikäli Kouvolan hallinto-oikeus ei hyväksy valituksia, on valittajilla mahdollisuus
viedä valituksensa eteenpäin vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tällainen yksityiseen rahaan perustuva elinkaarirahoitus on sinänsä kyseenalaista. Pitkässä juoksussa rakentaminen tulee valtiolle budjettirahoitusta kalliimmaksi, koska tie maksetaan käyttövuokrina. Rakentamishetkellä se vain tuntuu hyvältä vaihtoehdolta.
pitää asioista huolen,että rahat ohjautuvat oikeisiin osoitteisiin.