Antiikin Kreikassa eläneen Aisopoksen tarinaan perustuva sanonta "elättää kyytä povellaan" tunnetaan myös Ruotsissa, ja Magmaan kirjoittavan Dick Harrisonin kauhistelusta huolimatta, sanontaan voi törmätä myös riikinruotsalaisissa sanomalehdissä.
Esimerkkini on Svenska Dagbladetista, pääkirjoitussivulta, huhtikuun 10 päivältä 2010. Jutun otsikko: Wetterstrand som ”Sahlins värsta vän”. Jutussa viitataan "Fokus"-nimiseen lehteen, jossa sanotaan mm.
”Alldeles som om socialdemokratin närde en orm vid sin barm.”
En ota kantaa muuhun, paitsi että sanonta tunnetaan Ruotsissa ja sitä myös käytetään julkisuudessa. Dick Harrison viittaa natsijulkaisuihin, jotka tulevat hänelle täällä Suomessa ensisijaisesti mieleen - lähdekritiikki ei muutenkaan tunnu olevan hänen vahva puolesna. Tarina talonpojasta jolle kävi hullusti, kun hän huolehti paleltuneesta käärmeestä, oli kansakoulun lukukirjoissa ja eläinsaduissa. Se esiintyy myös antiikin klassikossa "Trimalkionin pidot".
Esimerkkini on Svenska Dagbladetista, pääkirjoitussivulta, huhtikuun 10 päivältä 2010. Jutun otsikko: Wetterstrand som ”Sahlins värsta vän”. Jutussa viitataan "Fokus"-nimiseen lehteen, jossa sanotaan mm.
”Alldeles som om socialdemokratin närde en orm vid sin barm.”
En ota kantaa muuhun, paitsi että sanonta tunnetaan Ruotsissa ja sitä myös käytetään julkisuudessa. Dick Harrison viittaa natsijulkaisuihin, jotka tulevat hänelle täällä Suomessa ensisijaisesti mieleen - lähdekritiikki ei muutenkaan tunnu olevan hänen vahva puolesna. Tarina talonpojasta jolle kävi hullusti, kun hän huolehti paleltuneesta käärmeestä, oli kansakoulun lukukirjoissa ja eläinsaduissa. Se esiintyy myös antiikin klassikossa "Trimalkionin pidot".
Vastaukset 9
Vanhimmat
Käärme-tarina on kertomus petollisuudesta. Siten se kuvaa suru-suhdettamme hyvin.
Surut ovat menestyneet vuosisatoja suomalaisten selkänahalla. Palkkioksi on tullut halveksuntaa, vaatimuksia ja epäisänmaallista toimintaa.
Käärmevertaus sopii tilanteesen mainiosti....
voit päätyä vain historiaa väärentämällä, ja siitähän DH juuri kirjoitti.
http://www.magma.fi/dick-harrison/populistisk-historiefoerfalskning
Mitä väärentämistä siinä on? Sekö ei ole väärentämistä että Ida Asplund väittää germaanien asuttaneen Pohjanlahden rannikkoa jo tuhansia vuosia?
.... mutta ne pitää luonnollisesti ymmärtää jotta niistä mitään oppisi.
"Kas tässä Aesopoksen tarina sinulle käännettäväksi ja jos samalla ystävällisesti tulkitsisit sen meille ja kertoisit mikä yhdistää suomenruotsalaisia ja käärmettä ja miten se liittyy meihin suomenruotsalaisiin."
"En bonde fann en kall vinterdag under en häck en af köld nästan alldeles död orm. Han kände medlidande med det stackars djuret, förde det hem och lade det på eldstaden nära elden. Sedan ormen åter kvicknat till af värmen, reste han sig upp och ringlade sig med ett förskräckligt hväsande mot sin välgörares hustru och barn. Mannen, som hörde deras skrik, störtade in och högg med en trädgårdshacka, som han hade i handen, ormen i stycken. »Eländiga kräk!» sade han. »Är detta den belöning du gifver den, som räddade ditt lif? Dö, som du förtjänar, men en vanlig död är alltför god för dig.»
Ja ihan vain tiedoksi että Aesopoksen eläintarinat tunnetaan kyllä ihan koko sivistyneessä maailmassa, eikä vain Suomessa ja Ruotsissa.
Sinä: "Dick Harrison viittaa natsijulkaisuihin, jotka tulevat hänelle täällä Suomessa ensisijaisesti mieleen - lähdekritiikki ei muutenkaan tunnu olevan hänen vahva puolesna."
Mitä vikaa on lähdekritiikissä? DH totesi kyy-rinnastuksesta että se muistutti Völkischer Beobachter'in kirjoituksia 30-luvulla vain sillä erotuksella että sana "juutalainen" oli vaihdettu sanaksi "suomenruotsalainen". Monet muutkin ovat löytäneet yhtäläisyyksiä netti fennojen ja Völkischer Beobachter'in kirjoitustyylissä ja tavassa demonisoida suomenruotsalaisia.
"I mina naiva öron lät det som något från Völkischer Beobachter på 1930-talet, med judarna utbytta mot finlandssvenskar."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Völkischer_Beobachter
Freudenthal rotumitali ojennetaan varmaan skånelaiselle pian.
Eräät Aisopoksen tarinat ovat suomen kielessä saaneet sananlaskun luonteen. Tarina talonpojasta ja käärmeestä lienee kaikille tuttu, ja sen ainesosina ovat kiittämättömyys ja tyhmä hyväuskoisuus.
Oma tulkintani tilanteesta on samanlainen kuin professori Fred Karlssonin: "En vanlig finlandssvensk attityd är att i mer eller mindre affektiva ordalag påtala brister i den svenskspråkiga servicen hos myndigheter och andra. Naturligtvis finns det ofta formellt fog för sådana klagomål.
I den finskspråkiga befolkningsmajoritetens ögon ser dock finlandssvenskarna ofta ut som ett något gnälligt sällskap av revirbevakare. Har vi egentligen någonsin uttryckt en synlig och bestående uppskattning över att språklagen i sin generositet mot mindertalet är världsunik? "
*
Lähdekritiikistä puhun eri viestissä.
Lähdekriittinen professori ei kuitenkaan kyseenalaistanut suomenruotsalaisten journalisteja nimenoman lähteenä:
"Pöytäkaverini seminaarissa kertoivat, että on poliittinen liike, joka varta vasten aikoo ”hävittää” suomenruotsalaisen vähemmistön Suomesta,"
Mitä suomenruotsalaiset journalistit ovat Dickille syöttäneet? Käärmeenkö?
Dick Harrisonin kirjoitus Magmassa on hämmästyttävä ollakseen krittisen akadeemikon kirjoittama. MITÄ hänelle on kerrottu seminarissa?
Miksi mennä merta edemmäs kalaan ?
Lue nyt ensin vaikka Svensk vaktia, ei kai niitä kaikki sentään saatu takavarikoitua ?
Löytyy Itämaasta itsenäisyyteen teoksesta..sivulla 68
Tietolähteikseen Dick Harrison viitta lounas- ja päivällispöydässä käydyt keskustelut. (”Det enskilda samtalsämne som seminariedeltagarna oftast återkom till vid lunch- och middagsborden….” ” Mina bordskamrater berättade också…”) En väheksy käytävä- ja ruokapöytäkeskusteluja, mutta ne ovat keskustelijoiden henkilökohtaisia näkemyksiä eivätkä mikään kritiikin kestävä lähde.
Kovin suurta huomiota Harrison uhraa Virtasen provosoivaan huomautukseen, ettei historia edes olisi tiedettä. Taisi radiokolumnisti hyppyyttää pahaa-aavistamatonta professoria. Olankohautus olisi ollut paikallaan.
Toisaalta… professori spekuloi vuosista 1809 ja 1918 ja tekee sitten päätelmiä sen nojalla, mikä ei ole tapahtunut. En tiedä, miten sellaiseen pitäisi suhtautua, ei se tieteeltä vaikuta.
Aisopoksen tarinoihin perustuva fraasi sai Harrisonin muistelemaan 60-70 vuoden takaista natsilehteä, vaikka fraasia on jatkuvasti käytetty Ruotsin lehdistössä (esim. SvD, DN) sen suurempaa kalabaliikkia herättämättä.