Nimittäin tämä ihastuminen. Pyörin kotona typerä hymy kasvoilla eikä kukaan saa kontaktia, perhoset lentelee mahassa miettien seuraavaa tapaamista.
Mutta kamalaa tässä on se että asun avoliitossa eikä ihastumisen kohteeni todellakaan ole avomieheni...
Puolitoista vuotta tätä on nyt kestänyt, elämäni epätoivoisinta ihastumista.
Myös HÄN seurustelee tahollaan, seurusteli jo silloin kun tavattiin, minä en. Löysin nykyisen avomieheni ja yritin unohtaa HÄNET. Mutta miksi pitäisi unohtaa elämänsä parhaat hetket. Jos uskoisin kohtaloon, niin uskoisin tämän olevan sitä. Niin monesti olen häneen törmännyt suuressa kaupungissa silloin kuin vähiten odotan. Jopa Matkani Aasiaan ei auttanut HÄNTÄ unohtamaan. HÄN oli myös samassa paikassa sattumalta. Elämäni ihanimmat kaksi viikkoa.
Voi mennä aikaa etten HÄNESTÄ kuule, mutta sitten HÄN taas soittaa tai ilmestyy jostain ja vie jalat altani.
Minä otan hyvin harvoin HÄNEEN yhteyttä. Epätoivoinen yritykseni unohtaa.
Mutta lähiaikoina olen viettänyt enemmän ja enemmän aikaa HÄNEN kanssaan ja huomaan taas rakastuvani HÄNEEN.
Omalle avomiehelleni valehtelu siitä missä vietin yöni alkaa käydä vaikeaksi, mutta haluan vain nukkua HÄNEN kainalossaan. Seksiä emme ole harrastaneet, eli seksisuhteesta ei ole kyse.
Nukumme vaan sylikkäin, suutelemme ja silitämme toistemme hiuksia.
Suhteeni avomieheeni on ohi. Ainakin luulen niin. Mutta päätöstä haluan harkita tarkkaan.
HÄNEN kanssaan en ole ikinä puhunut tulevaisuudesta. En usko sitä olevan. Ratkaisuja olisi tehtävä. Mutta mitä?
Mutta kamalaa tässä on se että asun avoliitossa eikä ihastumisen kohteeni todellakaan ole avomieheni...
Puolitoista vuotta tätä on nyt kestänyt, elämäni epätoivoisinta ihastumista.
Myös HÄN seurustelee tahollaan, seurusteli jo silloin kun tavattiin, minä en. Löysin nykyisen avomieheni ja yritin unohtaa HÄNET. Mutta miksi pitäisi unohtaa elämänsä parhaat hetket. Jos uskoisin kohtaloon, niin uskoisin tämän olevan sitä. Niin monesti olen häneen törmännyt suuressa kaupungissa silloin kuin vähiten odotan. Jopa Matkani Aasiaan ei auttanut HÄNTÄ unohtamaan. HÄN oli myös samassa paikassa sattumalta. Elämäni ihanimmat kaksi viikkoa.
Voi mennä aikaa etten HÄNESTÄ kuule, mutta sitten HÄN taas soittaa tai ilmestyy jostain ja vie jalat altani.
Minä otan hyvin harvoin HÄNEEN yhteyttä. Epätoivoinen yritykseni unohtaa.
Mutta lähiaikoina olen viettänyt enemmän ja enemmän aikaa HÄNEN kanssaan ja huomaan taas rakastuvani HÄNEEN.
Omalle avomiehelleni valehtelu siitä missä vietin yöni alkaa käydä vaikeaksi, mutta haluan vain nukkua HÄNEN kainalossaan. Seksiä emme ole harrastaneet, eli seksisuhteesta ei ole kyse.
Nukumme vaan sylikkäin, suutelemme ja silitämme toistemme hiuksia.
Suhteeni avomieheeni on ohi. Ainakin luulen niin. Mutta päätöstä haluan harkita tarkkaan.
HÄNEN kanssaan en ole ikinä puhunut tulevaisuudesta. En usko sitä olevan. Ratkaisuja olisi tehtävä. Mutta mitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eiköhän parasta kaikkien kannalta olisi kertoa avomiehellesi tästä tilanteesta tai sitten ainakin puhua siitä että onko teidän suhde enää toimiva. Jos miehesi ymmärtää ettet ole enää onnellinen hänen kanssaan, eronne saattaa tapahtua vähän kivuttomammin.
Kannattaa jutella erittäin perinpohjin myös tämän toisen miehen kanssa siitä, onko hän valmis jättämään oman suhteensa taakseen ja yrittämään sinun kanssa.
Avomieheni kanssa olen puhunut tilanteesta. Siis en HÄNESTÄ vaan suhteemme yleisestä tilanteesta.
Avomiestäni on petetty monesti enkä halua häntä loukata kertomalla.
Hankalin asia on se että avomieheni on todella masentunut ja elämäniloton ollut jo pidemmän aikaa eikä hän osaa sanoa syytä. Lääkäriin menossa huomenna. Itselläni ei voimia aikä resursseja ole häntä auttaa. Ja olenkin sanonut etten enää tiedä olenko suhteessa siksi että rakastan häntä vai siksi että haluan häntä auttaa.
Aika mutkikas tilanne. Toivottavasti miehesi saa apua lääkäriltä. En voi sinun elämääsi ohjailla, mutta kehottaisin nyt todellakin miettimään miten olisi parasta toimia. Onko oikein että olet suhteessa jossa et tunne rakkautta. Onnellisempi saattaisit olla sen toisen miehen kanssa. Oletteko puhuneet tämän toisen miehen kanssa kunnolla tilanteistanne? Tiedätkö olisiko hän valmis eroamaan nykyisestä kumppanistaan?
HÄN on heikoin kohtani, mutta HÄN on myös ainoa ihminen kenelle en heikkouttani näyttää. Yritän vaan aina olla että "hauskanpitoahan tää vaan mulle on" ja että ei tunnu missään. Leikin kovaa HÄNEN edessään. Pelkään mitä tapahtuu jos HÄN näkee heikkouteni. Ei siis olla keskusteltu suhteemme mahdollisuudesta tulevaisuudesta.
En edes tiedä olenko HÄNEN "ainoa toinen naisensa".
Olen kysynyt tekeekö HÄN tätä useankin eri ihmisen kanssa, josta sain vastaukseksi että ei tietenkään. Sen vain haluaisin tietää onko tässä HÄNEN mielestään mitään ihmeellistä vai onko tämä HÄNELLE vain hauskanpitoa.
Totuutta en kai saa koskaan tietää...
Tiedän vaan sen että jos järjellä ajattelisin, tietäisin ettei suhteesta HÄNEN kanssaan tulisi mitään kun se on näin alkanut. Pettämällä.
En voisi ikinä luottaa.
Pitäisi yrittää selvittää omat ajatukset ja yrittää edes erottaa järki tunteesta.
Mielestäni avomiehesi kannalta parasta olisi jos jättäisit hänet, vedoten siihen suhteen yleiseen tilaan, ja tuskinpa se avomiestäsi auttaa jos/kun hän tietää että olet käytännössä miltei pelkästä säälistä hänen kanssaan.
Siitä toisesta miehestä en mainitsisi mitään, sillä kun miestäsi on aikaisemminkin (ja nyt taas) pettetty, kynnys toiseen ihmiseen luottamisesta kasvaa yhä korkeammaksi avomiehesi kohdalla (ja samalla hankaloittaa uuden suhteen syntymistä.) Ja varmaankin toivot hänelle vielä ihmissuhdetta, jossa molemmat suhteen osapuolet ovat täysillä mukana.
Se toinen mies, anteeksi vaan, tuntuu näin sivustajakatsojan asemasta pesun kestävältä pelimieheltä.
Mutta en todellakaan ole ihmissuhdespesialisti, mutta seurattuani sivusta miten yhtä tuttua miestä petettiin ja kuinka kauan häneltä meni päästä sen yli (ja se aika lasketaan vuosissa)niin em. ratkaisu olisi paras avomiehesi kannalta.
samoin, pyörin himassa outo virne naamalla välillä,ainakin kun olen jossain huoneessa yksin...
Jos ei lapsia ole niin eipä juuri kannata ratkaisuja pitkittää. Sittempähän salasuhteen todellinen laatukin tulee teille salailijoille selville. Voi nimittäin olla ettei salasuhde enää olekaan niin ihana kun siitä tulee arkipäivää.