Kuka siis julistaisi, ellei itse ensin uskoisi, kuka voisi antaa jos ei olisi itse ensin saanut.
Ei siis julistajan ansiosta, vaan hänen joka sovitti kaikki meidän syntimme.
Mutta missä ja kenellä on sitten oikea anteeksiantamus?
Mehän todistamme siitä voimasta, minkä pyhä henki uskovaisille lahjoittaa, ja se voima on Kristuksessa.
(Ap. t. 13:38) Tietäkää siis, veljet: hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi,
ja hänen ansiostaan jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi.
Joh. 12:44
Jeesus huusi kovalla äänellä: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni.
Niin myös uskovaisten tulee ymmärtää.
Uskovainen ei usko toiseen uskovaiseen tai pelastavaan seurakuntaan, vaan uskon alkajaan.
Mutta koska alkaja on kaikille uskoville sama niin ymmärryskin on yhdenkaltainen. Mutta
ellemme seiso sanan jälkeen niin kuin uskomme, emme ole saaneet omistaa Jumalan rakkautta.
Ja jos meiltä puuttuu rakkaus niin silloin meissä pelko on. Mutta miksi me silloin pelkäisimme
jos olemme aivan varmoja siitä niin kuin uskomme.
Ef. 4:15-16
Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää
Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.
2. Joh. 1:6
Ja rakkautta on se, että me elämme hänen käskyjensä mukaan.
Ei siis julistajan ansiosta, vaan hänen joka sovitti kaikki meidän syntimme.
Mutta missä ja kenellä on sitten oikea anteeksiantamus?
Mehän todistamme siitä voimasta, minkä pyhä henki uskovaisille lahjoittaa, ja se voima on Kristuksessa.
(Ap. t. 13:38) Tietäkää siis, veljet: hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi,
ja hänen ansiostaan jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi.
Joh. 12:44
Jeesus huusi kovalla äänellä: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni.
Niin myös uskovaisten tulee ymmärtää.
Uskovainen ei usko toiseen uskovaiseen tai pelastavaan seurakuntaan, vaan uskon alkajaan.
Mutta koska alkaja on kaikille uskoville sama niin ymmärryskin on yhdenkaltainen. Mutta
ellemme seiso sanan jälkeen niin kuin uskomme, emme ole saaneet omistaa Jumalan rakkautta.
Ja jos meiltä puuttuu rakkaus niin silloin meissä pelko on. Mutta miksi me silloin pelkäisimme
jos olemme aivan varmoja siitä niin kuin uskomme.
Ef. 4:15-16
Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää
Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.
2. Joh. 1:6
Ja rakkautta on se, että me elämme hänen käskyjensä mukaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joh. 12:44
Jeesus huusi kovalla äänellä: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni.
Joten ei tehdä Jeesuksesta epäjumalaa. Yksi Jumala.
Jeesus teki ja tekee työtään ihmisten keskellä, meissä, rakentaa meitä rakkaudessa, armon ja rakkauden sanomallaan.
Missä sitten näet epäjumalan?
Ap. t. 10:42-43
Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi." [Jer. 31:34; Miika 7:18; Sak. 13:1]
Raamatussa ei kuitenkaan luvata, että ainoastaan todistajan voimasta/kautta saisimme syntimme anteeksi, -ei niin, vaan SANAN JA HENGEN voimasta!
2. Kor. 5:20
20 Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. [1. Kor. 4:1]
-Mutta ainoastaan elävän uskon kautta virka meillä on!
Evankeliumissa on uskomisen voima joka julistetaan kaikille todistukseksi. Kun meille kerran on annettu saarnavirka (2. Kor. 5:16-21), meillä on silloin valta julistaa anteeksiantamusta.
Elävä usko ei synny ihmisen omasta voimasta. Tästä kertoo Raamatun sana esim.
Filippoksen ollessa Samariassa. Siellä samarialaiset kyllä uskoivat Filppokseen ja ottivat jopa kasteen vastaan, mutta uskonasia ei silti vielä heissä kirkastumut. He uskoivat FILPPOKSEEN ja hänen ihmellisiin tekoihinsa. Vasta totinen anteeksiantamus -yksin armosta, täytti heidät hengellä, teki heidät siis eläviksi.
Ap. t. 8:4-25
12 Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
16 Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. [Ap. t. 19:2]
17 Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. [Ap. t. 19:6]
Ap. t. 19:2
Pyhää henkeä on mahdoton saada ennen kuin on voinut uskoa omat synnit anteeksi Jeesuksen nimessä/ruumiissa (uskovaiset) ja veressä (sovitus meidän puolesta). Myös ehtoollinen.
Ef. 1:7 Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto.
Ilm. 7:14 ...He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Ap. t. 20:28
28 "Pitäkää huoli itsestänne ja koko laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyhä Henki on teidät pannut; huolehtikaa seurakunnasta, jonka Herra omalla verellään on itselleen lunastanut.*
-Jumalan lapset ovat yhtä Kristus ruumiissa.
Hänen nimessään yhdessä muiden Jumalan lasten kanssa vakuutaamme, että hänen sovintoveri (Hepr. 12:24)
pesee meidät puhtaiksi.
Joh. 7:38
Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan." [Jes. 58:11]
-Joka siis uskoo, tulee itse elävän veden lähteeksi, -hän on silloin kelvollinen välittämään anteeksiantamusta.
Room. 1: 16-17
16 Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. [1. Kor. 1:18, 1. Kor. 2:5, 1. Kor. 4:20; 1.
Tess. 1:5]
17 Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää." [Hab. 2:4; Gal. 3:11; Hepr. 10:38]
Uskovaisten joukko on tosin vielä hajallaan, mutta etsivän sydämeen kyllä vastataan (Luuk. 11:10).
Vanhurskaat ovat sanalla ja hengellä pyhitettyjä.
Ja etsivä saa löytää laitumen heidän todistuksen tähden.
Joh. 17:17-21
17 Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus. [1. Piet. 1:22]
18 Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. [Joh. 20:21]
19 Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä. [1. Kor. 1:30; Ef. 5:26; Hepr. 10:10]
20 "Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun.
21 Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. [Ef. 4:3-6]
Sovituksen sana omistetaan uskolla Kristuksen ansioon, toisen uskovaisen välityksellä. Meillä ei silleen valta ole, muuten kuin Jumalan tahdosta julistaa ja pyhän hengen vaikutuksesta todistaa. Niin Hän avaa tai sulkee siellä missä tahtoo. Pyhä henki vaikuttaa uskovaisissa joilla hengen virka on.
Meidän jokaisen on syytä rukoilla, että Jumalan valtakunta saisi lähestyä ja tulla sydämen asukkaaksi.
Room. 10:10
Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.
2. Kor. 5:16-21
16 Niinpä emme enää arvioi ketään pelkästään inhimilliseltä kannalta. Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään inhimilliseltä kannalta, emme enää tunne. [Gal. 3:28]
17 Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! [Jes. 43:19; Gal. 6:15; Ilm. 21:5]
18 Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. [Room. 5:10; 2. Kor. 3:6]
19 Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. [Room. 3:25 ]
20 Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. [1. Kor. 4:1]
21 Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. [Jes. 53:10,11; Room. 5:19; Gal. 3:13; Fil. 3:9]
NOISSA POJISSA ASUU SAATANA!
Miten uskovaisen tulee tämä ymmärtää?
tarkottanet v.lestoja?
No he naattivat...
Ilm. 3:1
Eilen taas todistettiin vl-seuroissa kuinka Jumalanvaltakunnassa
(seurakunnassa) ollaan aina oikeassa. "Täällä on kaikki tiedon ja taidon
aarteet". "Täältä on hyvä kysyä aina ensisijaisesti neuvoa kaikkiin elämän asioihin jne."
Näinhän se usein onkin turvallista, mutta olen kokenut/ymmärtänyt, että seurakunta
voi usein harhautua omiin oppeihinsa. Näkisin asian silti vielä laajempana ilmiönä kuin pelkästään
yksittäisten seurakuntien ongelmana. Vl-seurakuntien oikea oppi nimittäin
määritellään keskusjohtoisesti SRK:n kottorilta käsin, johon sitten tietysti liittyy
päätösvaltaiset puhujainkokoukset.
Monilla palstoilla on jopa vuosien ajan jauhettu suuntaan ja toiseen siitä, millaisia
vääryyksiä yhteisessä opissamme ilmenee ja kuinka monesti uskovaiset ovat kokeneet
tulleensa kohdelluiksi väärin. Raamatun mukaan näin ei saisi olla, koska ne ovat
oman yhteisömme aiheuttamia. Tehtyjä asioita pitäisi nyt korjata siinä laajuudessa kun niitä
on aiheutettu ja erityisesti sellaisesta opista/"armoneuvoista" tulisi JULKISESTI IRTISANOUTUA,
jotka eivät kestä tarkastelua Raamatun valossa!
Tähän mennessä asioita on hoidettu ainoastaan omissa pienissä piireissä
"(hyväveliverkosto)" jos ollenkaan. Joillekin veljille ja sisarille on myönnetty
"poikkeuslupia" kun taas joitakin on ajettu armotta ulos JUMALANVALTAKUNNASTA.
Asioista on useita varmoja todisteita, mutta omia (seurakunnan tuki) virheitä EI
OLLA silti millään muotoa tunnustettu. Seurapuheissa on vain kuulutettu kuuliaisuutta
Saara-äidille, sitä tiukemmin mitä enemmän ns. JUMALANVALTAKUNTAA vastaan hyökätään.
Onko asia näin?
Kuka on kulmakivi?
Tässä esimerkissä
en ota kantaa itse oppiin, mutta haluan tuoda esille
yhdellä vakavalla Raamatun ilmoituksella kuinka kaikki seurakunnat ovat
alisteisia Jumalan sanalle, eikä niistä juuri kukaan taida puhtaudessa vaeltaa.
Mutta kuulkaa mitä henki seurakunnille sanoo:
Johanneksen näky Ilmestyskirjan mukaan.
Apostoli Johannes oli joutunut Patmos-nimiselle saarelle vankeuteen
"koska olin julistanut Jumalan sanaa ja todistanut Jeesuksesta."
Eräänä päivänä Herran henki valtasi hänet ja sanoi:
"Kirjoita, mitä näet, ja lähetä kirja seitsemälle seurakunnalle:
Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan."
Niin kuin kaikki tiedämme hän sai nähdä siellä valtavia asioita, "tulisilmäinen tuomari"
itse Herra Jeesus seisoi hänen edessään ja sanoi: "Kirjoita siis, mitä näet: se, mikä on nyt,
ja se, mikä on myöhemmin tapahtuva."
Sinä näit seitsemän tähteä oikeassa kädessäni ja seitsemän kultajalkaista lamppua, ja niiden salaisuus on tämä:
seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit, ja seitsemän lamppua ovat ne seitsemän seurakuntaa. Johanneksen oli nyt määrä kirjoittaa kaikille seitsemälle Aasian seurakunnalle kirje/ohjeet joissa arvosteltiin heidän seurakuntaoppia, pyhityselämää ja jumalanpalvelusta. Kaikissa niissä seurakunnissa oli tosin jotain hyvää minkä johdosta Jumala kehotti heitä vielä kestävyyteen ja oikeaan palvelukseen. Mutta eipä taitanut olla yhtään täysin puhdasta seurakuntaa.
Kirje Efesoksen seurakunnalle
1 "Kirjoita Efesoksen seurakunnan enkelille: "Näin sanoo hän, jolla on oikeassa kädessään seitsemän tähteä ja joka käyskentelee seitsemän kultajalkaisen lampun keskellä: [Ilm. 1:12,16]
2 "Minä tiedän sinun tekosi, sinun vaivannäkösi ja kestävyytesi. Minä tiedän, ettet voi sietää pahoja ihmisiä. Sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseään APOSTOLEIKSI vaikka EIVÄT OLE, ja olet
havainnut heidät valehtelijoiksi. [2. Kor. 11:13]
3 Kestävyyttäkin sinulla on, olethan joutunut moneen vaivaan minun nimeni tunnustamisen tähden etkä ole antanut periksi. [Gal. 6:9; Hepr. 10:36]
4 Mutta sitä en sinussa hyväksy, että olet luopunut ensi ajan rakkaudesta. [1. Tim. 5:12]
5 Muista siis, mistä olet langennut, käänny ja palaa tekemään ensi ajan tekoja. Ellet tee parannusta, minä tulen luoksesi ja siirrän lamppusi paikaltaan. [Matt. 21:43]
6 Siinä teet kuitenkin oikein, että inhoat nikolaiittojen* tekoja, joita minäkin inhoan. [Nikolaiitat ovat seurakuntaa uhannut lahko.]
7 "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan puutarhassa. [Matt. 11:15 | 1. Moos. 3:22; Ilm. 22:2,14]
Katso täältä mitä muille kirjoitettiin:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ilm. 2:1&rnd=1296480222975